Suhtautumiseni homoseksuaalisuuteen romutti uskoni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Minä olen uskovainen, kannan ristiä, mutta pysyn erossa  muista "uskovista". Näistä ulkokultaisista fariseuksista raamatussa kyllä varoitetaan. Pahuus elää niissä mutta Jumalaa käyttäen rikoskumppaninaan ne yrittää levittää pahuutta maailmaan alistamalla ihmisiä ja myrkyttämällä mieliä. He on niitä jotka estää ihmisiä tulemasta uskoon ja löytämästä Jumalaa. Minä olin ennen ateisti, mutta Jumala pisti uskoon minut väkisin viikkojen väsytystaistelulla ja lopulta en jaksanut enää vastustaa sitä rakkauden tunnetta ja rauhaa mikä minut oli täyttänyt minut ja luovutin. Totesin tulleeni hulluksi, mutta ei tämä pahalta tunnu. Sen jälkeen elämäni on muuttunut. On tullut rauha, taloustilanteeni on parantunut, terveyteni palautui, ihmissuhteeni korjautui. Nykyään Jumala on paras ystäväni.  Aina kun elämässäni tulee vaikea paikka tiedän että uskoni kantaa minut sen yli ja minä en pelkää. Mutta sen verta olen tullut fiksummaksi että voimaa en enää Jumalalta pyydä. Sillä on tapana koitella voimiani tällaisten pyyntöjen jälkeen. En pyydä myöskään kärsivällisyyttä koska jotain hermoja raastavaa on tällaisten pyyntöjen jälkeen tiedossa. Jumalalla on huumorintajua. Luultavasti Jumala on savolainen, niin kiero se on. Saa olla tarkkana kun sille puhuu. Meillä on lämpimät välit vaikka kiivasluonteisena monesti myös tappelen hänen kanssaan. Ei hän minua olisi valinnut jos minun pitäisi olla jokin tusinauskova ja itseni sellaiseksi muokata. Hän rakastaa minua ihan juuri tällaisena virheellisenä, outona ja tosi homona.

Aika surullista, että pidät itseäsi muita parempana uskovana.

Mikä siinä on surullista?

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni on lesbo ja minä syyllistän itseäni ja kasvatusta siitä. En todellakaan usko, että on geeneissä ja syntynyt sellaiseksi. Olen etsinyt syitä vuosikausia tähän ja uskon, että olen itse omalta osaltani vaikuttanut siihen, millainen tyttärestäni on tullut.

Olen uskovainen. Kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä tasa-arvoisia, yhtä syntisiä. Tyttäreni ja minä. En silti siunaa syntiä, enkä hyväksy elämäntapaa.

Olet idiootti.

Minulla taas toisinpäin. Alan näkemään Seta liikkeen sairauden yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni on lesbo ja minä syyllistän itseäni ja kasvatusta siitä. En todellakaan usko, että on geeneissä ja syntynyt sellaiseksi. Olen etsinyt syitä vuosikausia tähän ja uskon, että olen itse omalta osaltani vaikuttanut siihen, millainen tyttärestäni on tullut.

Olen uskovainen. Kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä tasa-arvoisia, yhtä syntisiä. Tyttäreni ja minä. En silti siunaa syntiä, enkä hyväksy elämäntapaa.

Siskoni on lesbo. Minusta olisi surullisinta jos hän ei koskaan saisi kokea rakkautta. En ymmärrä miten kukaan voi toivoa omalle lapselleen elämää ilman rakkautta. En usko että Jumalakaan tuollaista toivoo. Ei siinä olisi mitään järkeä. Yleensä Raamatun ohjeet on sellaisia että niitä noudattamalla ihmisen onnellisuus lisääntyy, mutta tuo ohje tuottaa vain surua. Sen täytyy olla tulkintavirhe.

Minä ymmärrän sen, että joskus muinaisina aikoina ja jopa vielä 1900-luvun alkuun asti, uskottiin kaikenlaisiin jumaliin ja henkiolentoihin, kun paremmasta ei ollut tietoa. Sitä tässä vaan ihmettelen, että vielä nykyaikana on ihmisiä, jotka uskovat satuolentoihin vaikka mitään tieteellistä todistusaineistoa ei ole olemassa. Kaikki uskovaiset ovat hyödyllisiä idiootteja, joita sitten muut opportunistit käyttävät hyväkseen ja ohjaavat mielensä mukaan.

Ja mikä on se uskonto tai jumalan tahto, joka kääntää äidin tai isän lapseaan vastaan? Voiko ihmiset enää olla enemmän sekaisin päästään?

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni on lesbo ja minä syyllistän itseäni ja kasvatusta siitä. En todellakaan usko, että on geeneissä ja syntynyt sellaiseksi. Olen etsinyt syitä vuosikausia tähän ja uskon, että olen itse omalta osaltani vaikuttanut siihen, millainen tyttärestäni on tullut.

Olen uskovainen. Kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä tasa-arvoisia, yhtä syntisiä. Tyttäreni ja minä. En silti siunaa syntiä, enkä hyväksy elämäntapaa.

Sinulla ei pitäisi olla lapsia. Toivon, että tyttäresi tajuaa katkaista välit sinuun. Itsekin hihhuliperheessä kasvanut ja traumatisoitunut, mutta sittemmin onneksi vapautunut tuosta sairaasta maailmasta. "Äitiä" nähnyt viimeksi yli 10 v. Toivon hänelle vain hyvää matkaa viimeiselle tuomiolleen ja sitä kautta helvettiin.