Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mistä saisi hellyyttä?

Vierailija
25.05.2006 |

Mies ei enää huomio mua, korkeintaan välillä taputtaa selkään. Seksiä on tosi harvakseltaan, enkä itse osaa enää oikein edes odottaa tai kaivata niin intiimiä läheisyyttä. Mutta tuntuu kuin kuihtuisi kokonaan pois kun kaikki päivät häärää vaan äitinä tai kotihenkenä, eikä saa minkään sortin arvostusta tai ihailua osakseen.



Kauhistuin kun huomasin miettiväni että pitäisikö bongata jostain joku toinen mies... kun aina ajatellut ettei pettäjäksi alkais.



Viimeksi taidan olla koskettanut toista ihmistä vauvan lisäksi harrastuksen avointen ovien päivässä kun kättelin vieraita viime viikolla. HUOH!

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
25.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu ettei ole enää nainen ollenkaan! Ei viehättävä, ei kiinnostava, ei mitään -listaa vois kai jatkaa loputtomiin.



Puhuminenkaan ei oikein auta -siis miehen kanssa- kun ei tajua mitä ajan takaa. Hänen mielestään asiat on ihan ok, vaikkakin siis nyt vähän vaikea jakso menossa tässä yhteiselossa. Ei vaan tajua näitä mun tuntemuksia. Vaadinko jotenkin liikaa jos sais edes halauksen päivässä. Tai jotain kohteliaisuuksia silloin tällöin?



t. ap

Vierailija
2/8 |
25.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta tuntuu ettei hän tajua koko tilannetta ollenkaan. Tällä hetkellä halauksia ottaisin kernaasti keltä vaan.



Nainen kyllä ymmärtää toista naista paremmin, mutta mieltymykseni näin muuten on kyllä mieheeni.



t. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
25.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ole yksin. Minulla sama tilanne ja samat mietteet.

Vierailija
4/8 |
25.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivottavsti osaisin selittää tuntemukseni jotenkin selkeästi eikä kuitenkaan liian painostavasti tai vaativasti. Kieltämättä on mieskin kovilla ollut tässä, mutta sanoo olevansa ihan kunnossa.



Molenpien tarpeet varmaankin retuperällä. Mitenkähän niitä saataisiin paikattua? Onko kukaan kokeillut mitään sopimuksia siitä, että molemmat huolehtii jostain toisen tarpeesta, vaikka olis ihan loppu? Eihän toista tietty voi pakottaa läheisyyteen jos haluaa olla kauempana, mutta kai sitä jossain välissä aviossa on tehtävä kompromisseja?



ap taas pohtii...

Vierailija
5/8 |
25.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jaa-a, ehkä pari kuukautta on ollut näin raskasta, sanoisin että max. puoli vuotta ollaan oltu " kriisissä"

Vierailija
6/8 |
25.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään oon koko ajan huonolla tuulella miehelleni, toivoisin että hän pysyisi pois kotoa. Toisen miehen mahdollisuus on koko ajan lähempänä. Olen tunteistani puhunut tuhansia kertoja, mutta hän ei tajua. Olen jo luovuttanut. Haaveilen, että mies lähtisi pois kokonaan. Jos lapset olisivat pienempiä, lähtisin itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
25.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosin suhde olis oltava kyllä työaikana, mikä on aika mahdotonta kun on kiireisessä toimistohommassa. Työ kaverit puutuis tilanteeseen, jos olis liikaa pois.



Muuten viettää aikaa lapsen kanssa paljon kotona. Minua kun ei oikeastaan huomio. Välillä puhutaan kyllä päivän kuulumiset, mutta tosi pinnallisesti.



Harrastaa myös salibandyä ja käy treeneissä, mutta on sielläkin vaan sen treeniajan, että ihmettelen suuresti jos siinä valissä ehtii kuksastakin.



t.ap

Vierailija
8/8 |
25.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin yksinkertaiselta kun se kuullostaakin, niin kyllä tässä taitaa olla omatkin hanat kiinni. Jotenkin vaan se oma ylpeys ja se, että kun " ei toikaan huomioi mua" -asenne on jäänyt päälle.



Yritän myös tätä tänään!



Toivon ihan sikana että homma alkaisi taas pelittämään!

t.ap