Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
MIELENTERVEYSONGELMAT OVAT NUORTEN NAISTEN YLEISIMPIÄ SYITÄ HAKEUTUA LÄÄKÄRIIN
18.06.2019 |
Terveystalon potilastietorekisterin mukaan ahdistuneisuus on 18–29-vuotiailla naisilla yleisimpiä syitä hakeutua lääkäriin ja masennustila kolmanneksi yleisin, kun jätetään huomiotta eniten lääkärissä käyntejä aiheuttavat flunssat sekä naisille ja miehille yhtä yleiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Parikymppisten ahdistuneisuuden taustalla saattavat vaikuttaa itsenäistymiseen, opiskeluun ja uravalintoihin liittyvät epävarmuudet tai paineet. 30–39-vuotiaat naiset puolestaan elävät jo ruuhkavuosia, jolloin ahdistuneisuuden ja masennuksen rinnalle nousevat stressireaktiot.
– Tähän ikäkauteen osuu usein sekä urakehitystä että perhe-elämän pyörittämistä. Arjen kiireiden keskellä oma aika saattaa jäädä vähiin ja huomio omasta hyvinvoinnista herpaantua. Tällöin apua voimavarojen kartoittamiseen lähdetään usein hakemaan psykologin vastaanotolta, toteaa erikoispsykologi Salla Rikander Terveystalosta.
Hän arvioi, että käyntien runsautta saattaa selittää myös mielenterveysongelmia koskeva yhteiskunnallinen keskustelu, joka on muuttunut yhä ymmärtäväisemmäksi ja avoimemmaksi.
– Mielenterveysongelmista ollaan yhä tietoisempia, ja niihin osataan ja uskalletaan hakea apua. Etenkin nuoret naiset ovat usein hyvin sinut itsensä kanssa, ja kynnys hakea apua on matala, Rikander sanoo.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ihmiset sen enempää kärsivät mielenterveyden ongelmista kuin ennenkään. Jos ajattelen omia vanhempiani, niin heillä oli evakkoreissuja, isä joutui sotaan, heidän sisaruksiaan kuoli pienenä jne. Aivan varmasti vanhempani ja muut sen ajan ihmiset ovat kärsineet mielenterveyden ongelmista, ehkä jopa enemmän kuin ihmiset nyt seesteisempänä aikana, mutta ei lieviä mielenterveyden ongelmia siihen aikaan kukaan diagnosoinut, eikä hoitanut. Ihmisen piti mennä psykoosiin asti, ennen kuin hän joutui johonkin laitokseen, jos sittenkään. Joku miehen sukulainen muistaakseni vietti elämänsä kahlittuna tuvan seinään, kun oli muuten vaaraksi itselleen ja muille.
Elämä on aina ollut rankka reissu, eikä tunnu helpommaksi muuttuvan kaikesta hienosta teknologiasta huolimatta. Hyvä, että elämän ongelmatilanteisiin saa nykyisin ammattimaistakin tukea, ettei vain tuttavien neuvojen varassa ole. Kommenteista saa kuitenkin sellaisen käsityksen, että nuoret naiset ovat jotenkin paljon "hullumpia" kuin ennen ja heidän elämässään on muka kollektiivisesti jotain todella pahasti pielessä, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Ainahan nuoruus on ollut epävarmuuden aikaa, nykyisin vain voi käydä juttelemassa asioistaan.
Amerikassa nuorten naisten mielenterveysongelmat räjähtivät käsiin 80-luvulla. En tiedä mitä niille tehtiin, mutta kannattaisi sieltä katsoa mitä on tehty väärin ja mitä oikein.
Nuorille tyypillinen ajatusvinouma on kuvitlema siitä, että kaikilla muilla nuorilla on selvät sävelet elämän suhteen ja itse on ainut, joka kipuilee elämänvalintojen viidakossa. Onneksi nykyisin voi hakea tukea tähän epävarmuuden sävyttämään ajanjaksoon. Sen hullumpia ihmiset tuskin ovat kuitenkaan nykyisin kuin ennenkään.
Ehkä nykyajalle on ominaista myös yksilön keskittyminen omaan elämäänsä siten, että sitä pidetään erityisen ainutlaatuisena ja siltä odotetaan suuria. Ennen mentiin töihin kun kynnelle kyettiin ja elettiin toivoen, että leipää riittäisi vielä huomennakin. Nykyisin jokaisella on kauheat paineet olla erityislaatuinen ja saavuttaa elämässään mahdollisimman paljon. Vähemmästäkin sekoaa.
Nykyään on kauheat paineet saavuttaa elämässä paljon, koska annetaan ymmärtää, että vähempi ei riitä. Koko ajan tulee vastaan uutisia ja tietoja eri alojen työttömyydestä ja pätkätöistä, ja samalla somesta saa lukea, että omapa on syysi kun olet työtön, kun et kouluttautunut lääkäriksi tai insinööriksi. Ennen töihin vaan mentiin ja oletettiin, että sitä saa -- nykyisin ei vaan mennä, ja jos olet olettanut sitä saavasi, olet hyväuskoinen hölmö jonka omaa syytä työttömyys on.
Eikö miehillä ole paineita vai kestävätkö he sen paremmin
Huutista. Naiset keittiöön takaisin
mies51v
Keittiö on mukava paikka, istun siellä nytkin läppärin kanssa. Sen verran tarttis liikkua että pääsis tonne jääkaapille hakeen kylmän kaljan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ihmiset sen enempää kärsivät mielenterveyden ongelmista kuin ennenkään. Jos ajattelen omia vanhempiani, niin heillä oli evakkoreissuja, isä joutui sotaan, heidän sisaruksiaan kuoli pienenä jne. Aivan varmasti vanhempani ja muut sen ajan ihmiset ovat kärsineet mielenterveyden ongelmista, ehkä jopa enemmän kuin ihmiset nyt seesteisempänä aikana, mutta ei lieviä mielenterveyden ongelmia siihen aikaan kukaan diagnosoinut, eikä hoitanut. Ihmisen piti mennä psykoosiin asti, ennen kuin hän joutui johonkin laitokseen, jos sittenkään. Joku miehen sukulainen muistaakseni vietti elämänsä kahlittuna tuvan seinään, kun oli muuten vaaraksi itselleen ja muille.
Elämä on aina ollut rankka reissu, eikä tunnu helpommaksi muuttuvan kaikesta hienosta teknologiasta huolimatta. Hyvä, että elämän ongelmatilanteisiin saa nykyisin ammattimaistakin tukea, ettei vain tuttavien neuvojen varassa ole. Kommenteista saa kuitenkin sellaisen käsityksen, että nuoret naiset ovat jotenkin paljon "hullumpia" kuin ennen ja heidän elämässään on muka kollektiivisesti jotain todella pahasti pielessä, mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Ainahan nuoruus on ollut epävarmuuden aikaa, nykyisin vain voi käydä juttelemassa asioistaan.
Amerikassa nuorten naisten mielenterveysongelmat räjähtivät käsiin 80-luvulla. En tiedä mitä niille tehtiin, mutta kannattaisi sieltä katsoa mitä on tehty väärin ja mitä oikein.
Nuorille tyypillinen ajatusvinouma on kuvitlema siitä, että kaikilla muilla nuorilla on selvät sävelet elämän suhteen ja itse on ainut, joka kipuilee elämänvalintojen viidakossa. Onneksi nykyisin voi hakea tukea tähän epävarmuuden sävyttämään ajanjaksoon. Sen hullumpia ihmiset tuskin ovat kuitenkaan nykyisin kuin ennenkään.
Ehkä nykyajalle on ominaista myös yksilön keskittyminen omaan elämäänsä siten, että sitä pidetään erityisen ainutlaatuisena ja siltä odotetaan suuria. Ennen mentiin töihin kun kynnelle kyettiin ja elettiin toivoen, että leipää riittäisi vielä huomennakin. Nykyisin jokaisella on kauheat paineet olla erityislaatuinen ja saavuttaa elämässään mahdollisimman paljon. Vähemmästäkin sekoaa.
Nykyään on kauheat paineet saavuttaa elämässä paljon, koska annetaan ymmärtää, että vähempi ei riitä. Koko ajan tulee vastaan uutisia ja tietoja eri alojen työttömyydestä ja pätkätöistä, ja samalla somesta saa lukea, että omapa on syysi kun olet työtön, kun et kouluttautunut lääkäriksi tai insinööriksi. Ennen töihin vaan mentiin ja oletettiin, että sitä saa -- nykyisin ei vaan mennä, ja jos olet olettanut sitä saavasi, olet hyväuskoinen hölmö jonka omaa syytä työttömyys on.
Eikö miehillä ole paineita vai kestävätkö he sen paremmin
Huutista. Naiset keittiöön takaisin
mies51v
Paineiden iskiessä naiset ahdistuu ja yrittää enemmän, miehet kyynistyy ja lopettaa yrittämästä. Tuloksena mielenterveysongelmaisia naisia ja syrjäytyneitä miehiä.
Ai jaa. Siitä varmaan johtuu, että miesjohtajat ei tee töitä. Naisten stressinsietokyky vain on huonompi. Tiedän tämän omasta työpaikasta teknisellä alalalta. En tiedä ainuttakaan miestä, joka olisi ollut burn out lomalla. Sorry, korjaus.. Yhden tiedän nyt jo eläkkeellä olevan. Nuo harvat naiset, jotka ovat meillä töissä ovat kaikki olleet polla lomalla ja yleensä siirretty henkilöstö-/ympäristöpuolen tehtäviin
mies51v
Alue: Aihe vapaa
Jokuhan sen jo ketjussa totesi, että miehet syrjäytyvät samassa tilanteessa, jossa naiset hakevat apua. Kumpikin sukupuoli siis reagoi kyllä elämänpaineisiin, mutta eri tavalla.