Uusperhe kahdessa kodissa, voiko toimia?
Meillä on kummallakin lapsia edellisestä avioliitosta, yhteisiä lapsia emme halua, lapsiluku on täysi. Nyt mietimme kannattaisiko meidän muuttaa yhteen, vai ei? Kokemuksia? Olemme olleet yhdessä nyt vuoden verran, joten suhteellisen tuore suhde, mutta kuitenkin jo vakiintunut.
Meillä on molemmilla 50/50 huoltajuus, ja lapsemme tulevat hyvin toimeen, vietämme koko porukalla aikaa yhdessä usemmiten viikonloppuisin, joskus myös viikolla. Onko kukaan uusperheellinen tullut tässä tilanteessa siihen tulokseen että omien kotien säilyttäminen olikin paras ratkaisu kaikkien kannalta?
Kommentit (9)
Meillä on. Asutaan lähes naapureina, minä, miesystäväni ja miesystävän ex. Mulla on lapset 100% (isänsä on kuollut), miesystävälläni ja hänen ex:llään 50/50% huoltajuus. Eletään arkea yhdessä, jaetaan kuskaus/kokkausvastuuta vaikka nukutaan pääosin kukin omassa kodissaan , tosin mulla on oma vaatekaappi miehen luona ja hänellä meillä ja lapsilla on omia kamojaan naapurin vierashuoneella.
Meillä ei ole etäsuhde, mutta jotenkin tässä iässä on ehkä tullut mukavuudenhaluiseksi, ja miettii onko ne väistämättömät kompromissit yhteisen kodin laittamisessa ja perheiden yhdistämisessä sen arvoisia, kun aikaa voidaan viettää yhdessä näinkin.
Toisaalta, yhdessä olisi mahdollista rakentaa ehkä paljon tiiviimpi perhe, meidän jengi, sekä yhdistämällä tulot olisi taloudellisesti varaa elää hiukan entistä mukavammin.
Meillä siis mahdottomuus muuttaa yhteen, kun sopivan kokoisia taloja ei vaan ole. Pitäis muuttaa toisaalle ja rakentaa, ja kaikki olemme tyytyväisiä nykytilanteeseen joten ehkä muutamme yhteen virallisesti sitten kun lapset muuttaa omilleen. Nyt siis molemmilla kolme teiniä talossa.
Mun mielestä kahden kodin ratkaisu sopii minulle. Miehen lapset ovat tottuneet siihen, että asuvat puoliksi molemman vanhemman luona. Mieheni asunto on liian pieni meille kaikille ja minun kotiinkaan eivät kaikki mahdu, joten tämä toimii hyvin näin. Mikään ei ole lasten kannalta muuttunut meidän aloitettua suhde ja se on mielestäni hyvä ja toimiva ratkaisu silloin. Miehellä on vauvakuume ja saatamme alkaa yrittää lasta vuoden sisällä. Silloin saattaa tulla harkintaan yhteen muutto, mutta toisaalta uskon tämän nykyisen ratkaisun toimivan hyvin myös.
Meillä on. Yhteisiä ei ole eikä tule.
Minun lapseni ovat jo lukiolaisia ja asuvat meillä, miehen lapset alakoulussa ja käyvät joka toinen vkl.
Tärkeintä on ollut saada mies ymmärtämään, että hoitaa ja viihdyttää omat lapsensa.
Meillä ei muuta ongelmaa kuin löytää tarpeeksi iso kerrostaloasunto. Makuuhuoneita kun tarvittiin neljä.
Meillä on kaksi kotia siihen saakka, kun viimeinenkin lapsista lähtee omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on. Yhteisiä ei ole eikä tule.
Minun lapseni ovat jo lukiolaisia ja asuvat meillä, miehen lapset alakoulussa ja käyvät joka toinen vkl.
Tärkeintä on ollut saada mies ymmärtämään, että hoitaa ja viihdyttää omat lapsensa.
Meillä ei muuta ongelmaa kuin löytää tarpeeksi iso kerrostaloasunto. Makuuhuoneita kun tarvittiin neljä.
Vastasinkohan väärin... meillä siis on uusperhe ja yksi koti. Miehen lapsilla on myös koti äitinsä luona.
Tiedän kaks tunnettua henkilöä, jotka järjestivät teini-ikäiset lapset omaan asuntoon. Toinen julkkis järjesti miehen lapset pois kotoa. Toinen taas omat tyttärensä pois oman uuden suhteen tieltä.
käytännön syyt varmasti ajavat yleisimmin kahden kodin perheeseen. meillä on etäsuhde, etäisyyttä sen verran että sen vielä juuri ja juuri jaksaa.. koulu/päiväkoti jomman kumman lapsella vaihtuisi ja sitä ei 50/50 hoidossa noin vaan tehdä.. eikä kumpikaan haluakaan.. nähdään viikonloppuisin ja viikollakin kun toisella etätyön mahdollisuus.
Nyt vaan pidetään kipinää yllä ja odotetaan että lapset kasvaa 😊