**jouluntähtösten torstai ja perjantai**

Oltiin koko perheen voimin leikkipuistossa ja tyttö väsähti (kuten isänsäkin) heti kun päästiin sisään. Ihanaa, kun aurinko taas paistaa, vaikka sade tekikin ihan hyvää. Kummasti on alaselkä kipeytynyt ja tuntuu, että pidemmillä kävelylenkeillä se on ihan tulessa. Olihan se kipeä viime raskaudessakin, mutta vasta kun maha oli isompi ja toisaalta silloin jouduin nostelemaan ja kyykkimään paljon työssäni. Tietysti nyt tulee niitä samoja liikkeitä ihan huomaamatta, kun tuon neidin kanssa touhaa.



Näillä sivuilla on moni kertonut keskenmenostaan. Kertomukset ovat pyörineet päässä ja keskenmenonpelko nostaa päätään. En voi kuvitella miten pahalta se tuntuu ja kuinka jaksaisi taas jatkaa eteenpäin. Kummasti sitä alkaa iloita pienistä asioista ja arvostaa sitä mitä itsellä on, kun lukee noita surullisia juttuja.



Näin viime yönä sellaista unta, että meille syntyi poika. Kaikki meni hyvin, mutta sitten menin paniikkiin, kun olisi pitänyt synnyttää istukka (viimeksi jouduin nukutettavaksi, kun se ei irronnut) enkä sitten siinä unessa tiennyt mitä tapahtui. Heräsin (unessa siis) vuodeosastolla ja kysyin mieheltäni kumpi tuli. Mies vastasi, että poika. Jaa, missähän mahdoin olla sen väliajan;-) Raskaus on mielessä koko ajan ja tulee uniinkin...



Täytyypä lähteä vähän kokkailemaan. En ole ollut tarpeeksi tarkka ruokailurytmin kanssa ja verensokeri heittelee miten sattuu. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni.

Voi Nasuli :(. Juuri luin sun kamalasta kohtalosta ja ihan kyyneleet silmissä. Voimia ja toivon, että usko löytyy ajan kuluttua taas.



Oma olo nyt tasaantunut, mitä nyt piväunia täytyy ottaa...



Hyviä oloja muille mammoille

Alice 11+5

Soittelinpa eilen koko samperin päivän lääkärin vastaanotolle, kun siellä on muka sellanen sairaanhoitajien linja, josta niitten pitäis soittaa sit heti takasin, vastailla kysymyksiin jne. Siksi siis ois kysymyksiä, kun meillä on perheessä ilmeisesti parvorokko--masuvauvalle ihan suht vaarallinen, kun voi aiheuttaa tässä vaiheessa raskautta keskenmenon, tai jotain sydänvaurioita jne... Meikä tietysti vähän paniikissa, ja TYYPIT EI SOITA TAKASIN!! Soitin sinne sen sata kertaa, ja viimein sain linjalle hoitajan, joka ei tiennyt asiasta yhtään mitään, eikä ois todellakaan voinut vähempää välittääkään! Sano soittavansa lääkärille ja sitten mulle takas--joopa joo......



Kaveriltani, jolta tää meille tuli, on jo verikokeet otettu (vastaukset pitäis tulla tänään) ja lääkärillä käyty. Viimein kun nyt 24h odotettuani soitin takas, niin se hoitsu oli vaan siellä ihan nyrpeenä, että oon kyllä yrittänyt soitella takas ja jättänyt sulle viestin vastaajaan ja vaikka mitä...EI TODELLAKAAN OLE SOITTANUT, ainakaan oikeeseen numeroon! Eikä VIELÄKÄÄN tiennyt koko rokosta yhtään mitään!! Pitäis vaan kipeetä kurkkua, yskää ja päänsärkyä hoidella samaan tyyliin kun tähänkin saakka, kuulemma.



Hälläväliä oireista, vaan haluaisin tietää onko mulla oikeesti jotain pelättävää, vai eikö!! Haluan tietää oonko mä vielä tartuttaja, vai joko voin vapaasti mennä ulos kiertämättä kaukaa muita odottavia mammoja!! Vai pitääkö kotona oottaa sitä halavatun ihottumaa saapuvaksi?????!! Käsittääkseni tää on tosi helposti tarttuvaa laatua, mutta en tiedä että ennenkö oireita vaan, vai ihottumanko tuloon saakka (mikä voi tulla vasta viikko flunssan jälkeen, tai sitten ei ollenkaan.....), vai mitä??



Sori tää valitus, mutta kun ottaa vaan niin kovasti päähän tämä koko juttu. Eniten tietysti se, että nyt sitten saa pelätä koko raskauden ajan että mitä vaurioita on tullut vauvalle! Voi ei........ :o(

USAmama, saa tänne valittaa! Sitä vartenhan me täällä ollaan, että voidaan jakaa ilot ja surut ja murheet ja purkaa mieltä! Ymmärrän täysin että olet levoton, toivottavasti asit selkiintyvät pian ja tauti ei teihin tule.



Oma napa oireeton. Nyt 11+3. Mua on kans taas alkanut pelottaa mahdolliset keskenmenot yms. kun täällä kuulee jatkuvasti niin surullisia uutisia. Täytyy vaan yrittää luottaa tulevaan ja elää päivä kerrallaan ja iloita niistä asioista jotka meille on annettu. Ja toivoa parasta. Ultraan vielä kaksi ja puoli viikkoa. Onneksi tuo taapero on niin eläväinen että ei ehdi paljon koko raskautta ajatella, ja viikot menee nyt nopsaan.



eipä mulla muuta. hyvää yötä ja kauniita unia kaikille!!



äitikuu

Huomenna työpäivä ja täällä vaan kukutaan koneella. Tuli parin tunnin päikkärin otettua, joten tuskin ihan heti uni tulee.

Eipä tässä muuta kuin lääkärineuvolaa odotellessa, joka vasta puolentoistaviikon päästä.

Tässä olen pähkäillyt, että voisiko jo liikkeitä tuntua tässä vaiheessa. Pari kolme kertaa nukkumaan mennessä ja unta hakiessa on tuntunut kerran sellainen ihan pieni hipaisu tosi alhaalla.

Voi tietysti olla kuvitelmaakin, mutta jotkut kyllä ovat aika varhain jo pientä hipelyä tunteneet.



usamamalle toivotaan nyt hyviä uutisia, toivottavasti kaikki selviää ja pääset piinasta!



Ja nasulille pahoittelut ja voimia eteenpäin :(



vilis 13+0

Unettaa ja väsyttää... Esikoinen heräs jo 4.30 eikä suostunut millään nukkumaan enää. Itekin hieman levoton kun on se ultra muutaman tunnin päästä. Töissä olen jo ja yritän epätoivoisesti mietiskellä kaikkea muuta kuin ultraa...



Vilis jutteli liikkeistä, pidän itseäni ihan pehmosena kun mustakin on pariin otteeseen tuntunut, että joku siellä hipaisee vatsanpohjaa... Tuntuu ihan hullulta, mielikuvitus taitaa leikkiä mun kustannuksella.



Nyt työn ääreen, tuun sitte taas kertomaan miten meni...



Tiina 12+1

Vielä pitäisi jaksaa ensi torstaihin odotella ultraa. Alkaa jännittää onko kaikki kunnossa. Meillä on viime vuosina mennyt asiat niin putkeen eikä isompia pettymyksiä olla koettu, että tuntuu ihan mahdottomalta miksi kaikki menisi taas niin hyvin. Valitettavasti pelkään, että ihmisillä on tietty kiintiö iloa ja surua elämässään käytettäväksi ja minä olen käyttänyt vain sitä ilokiintiötä... Hullua:-/ Onhan sitä tietysti vastoinkäymisiäkin tullut, mutta suhtaudun niihin niin, etten katkeroidu ja viitsi kelata samoja juttuja vuodesta toiseen. Oikea optimisti, toisaalta. Välillä nämä ajatukset ovat aika lennokkaita. Taitaa johtua hormoneista...



Imuroin kodin jokaista perimmäistäkin nurkkaa myöten. Samanlaista energiamäärää ei ole minusta löytynyt koko raskausaikana. Vielä pitäisi pestä lattiat niin eiköhän ole ihan kiva viettää viikonloppua puhtaassa kodissa. Meillä on koira, joten siivottavaa riittäisi vaikka joka päivälle.



Tuota patjakeskustelua olen lukenut. Enpä tiedä mitä tekisin, kun ei tuo tutkimustieto kovin vakuuttavaa ole, mutta toisaalta ei haluaisi turhaa päänvaivaa, kun sijoitus on niin pieni. Kyllä on muuten tehty monet asiat monimutkaisiksi nykyään. En usko, että ennen paljon mietittiin missä ne lapset nukutettiin ja mikä oli huoneen lämpötila. Toisaalta ihan hyvä, että tieto lisääntyy ja vauvat ovat todellisia aarteita, joista kannetaan hyvää huolta=)

Unohdan aina merkitä raskausviikot eli nyt on rv 11+4

Terkut ultrasta!!! En meinaa pysyä nahoissani, niin iloinen olen. Siellä pieni pyöri, ihan oikeesti, pyöri. Esikoinen ei liikkunut varmaan koko raskausaikana yhtä paljon kun tämä pikku2 teki tuon 10min ultran aikana!!! Syke oli sen mukainen 170/min. Mittoja oli vaikea saada kun liikku niin kovasti, mut niskaturvotus oli 1mm eli hyvä. Viikot oli vähä pienemmät 11+3, mut la ei muuttunut eli virallisesti viikot on edelleen 12+1 ja la 7.12... Ihanaa, nyt olen siis ihan virallisesti ja onnellisesti raskaana!!!



Ai niin, istukka oli takaseinässä eli ei se ihan mahdottomuus olis, että olisin tuntenut jo liikkeitä...



Tiina 12+1

Olen pahoillani puolestanne joilla on vaikeaa, voimia!



Itselläni on eka ultra takana ja siellä se asukas oli ja sydän näytti sykkivän! Mikä suunnaton helpotus kun olo on ollut niin epävarma. Nyt odotellaan sitten niskapoimu-ultran aikaa, sitten nähdään paremmin itä asukille kuuluu. Meidän nla:ssa kun vain katsottiin vanhalla ultralla, että siellä joku on...



Pahoinvoinita riittää edelleen, tosin vain joka toinen päivä. Mistäkähän tämäkin johtuu? Toivoisin jo, että liikkeet alkaisi tuntua, vaikka niitä vielä saakin odotella. Sitten tämä vasta tuntuu todelliselta.



Jaksamisia kaikille!



Jouluodotus 10+1 (minäkin vihdoin kaksi numeroisena)

Eihän nyt kolmannelle sivulle tipahdeta;-)

olen seurannut näitä juttuja vierestä ja vielä vähän vierastanut liittymistä joukkoon täysipainoisesti..



kävin kuitenkin viikko sitten ensimmäisellä neuvolakäynnilläni. näytti siltä että mahassani asuu sittenkin joku, kun vauvan syke (140) saatiin näytölle sekunniksi ja sitten se taasen katosi! kuului kuitenkin ja nyt on toiveita että raskaus on ihan oikeasti käynnissä ja etenee vinhaa vauhtia!



väsymystä ei ole ollenkaan ja huono olo kesti vain muutaman päivän. olen kuitenkin huomannut että etsin ruokaa jatkuvasti ja pyrin varmistamaan että sitä on koko ajan saatavilla (leijonanaaraan tavoin!). täytyy vissiin tarkkailla painoa ettei lähde käyrä nousuun liikaa :0).. eli nälkä on jatkuva tunne täällä osoitteessa.



maman 9+6

Tiedän tuon pelon tunteen. Meillähän on kanssa ollu parvoepäily. Lopulta kävi niin, että pojumme on verikokeiden mukaan sairastannu taudin, mutta minä en. Multa on otettu jo kaksi negaa verikoetta ja kolmas verikoe otetaan vielä viikon päästä. Toivon että sekin on nega. Lääkärin mukaan yleensä kokeita otetaan vain kaksi, joten olen jo melkein huokaissut helpotuksesta - muhun tuo rokko ei nähtävästi tarttunut.



Täällä Suomessa parvo otetaan raskausaikana kai aika vakavasti vaikka joidenkin tutkimusten mukaan parvo aiheuttaa harvoin keskenmenoja.



Tsemppiä USAmama sinulle ja masuvauvallesi!



t.päivikki 11+5

Onneksi sulla Päivikki on tullut negat testitulokset! Varmasti ihania uutisia sinun korviin--kumpa saisin pian kuulla itsekin samaa.



Ensi viikolla saa kaverini jolta tartunta tuli jos tuli verikokeensa tulokset takaisin. Ajattelin siihen saakka odottaa, ja sitten soittaa taas lääkärille uudestaan (ellei ole negatiivinen hänen tuloksensa). Jos ei ota sitä verikoetta minulta vielä sittenkään, niin sitten vaihdan lääkäriä. Menee luotto tyyppiin, vaikka kuinka paljon tykkäsinkin hänestä tähän saakka.



Soittelin vakuutusyhtiön sairaanhoitajalle, jolle mulla on onneksi suora numero, " riskiodottaja" kun olen esikoisen kanssa raskausmyrkytyksen saatuani. Hän osasi tosi paljon antaa infoa ja tukea, ja ihmetteli että ei lääkäri laittanut verikokeeseen. Neuvoi vaatimaan sitä, jos kaverillani on positiivinen tulos. Kun jos se parvorokko mulla nyt on ollut, niin lisätty ultraseuranta olisi tosi tärkeetä. Vauvaan saakka jos se virus menee, niin aiheuttaa anemiaa ja sitä kautta muita vaurioita (keskenmenoa tai kuolleena syntymiä jopa). Siis prosentuaalisesti suhteellisen harvoissa tapauksissa, mutta kuitenkin seuranta on tärkeää.



MUTTA, MUTTA....muuten alkaakin olla tämä väsymys ja paha olokin ohitse. Alkakoon ihana keskikolmannes! Kivaa viikonloppua kaikille!

Hiljaiseksi vetää edelleen jokainen keskenmenouutinen.



Täällä kärvistellään kevätflunssan kourissa (niin äiti kuin kolmevuotiaskin), perhekahvilasta näköjään tulee lähes aina jokin pöpö :(. Vakiokuvio kun on se, että 3 päivää kahvilan jälkeen kuumeillaan ja nenä vuotaa... Miksi, voi miksi äidit lähtevät sinne selvästi valuvanenäisten, jopa kuumeilevien lastensa kanssa!? Tiedän, monet perustelevat sillä että " koko ajanhan lapsilla valuu nenä, sitähän saisi olla aina kotona" . Ehkei se nenä valuisi koko aikaa, jos maltettaisiin sairastaa rauhassa kotona! En minä vain lähtisi sairaan lapsen kanssa kerhoon tai perhekahvilaan, vaikka kuinka " seurankipeänä" olisin itse saati lapsi, en tahdo tartuttaa tietoisesti muita! Eri juttuhan on se, että monet taudit tarttuvat jo ennen oireita :(, sellaiselle ei mitään voi. Mutta ne valuvat nenät!

...Sori urputus, mutta kun TYMPII. Mur!



Jee, tänään on täynnä 11 viikkoa ja 12. viikko alkaa. Ensi viikon neuvolaa ja ultraa odotellessa. Jännittää, oikeastaan jopa pelottaa!



Tinuri ja Itu 11 vk tasan

Harvemmin ehdin pinoutua, mutta aina yhtä mukava lukea teidän muiden kuulumisia ja samalla surullista lukea osan keskenmenouutisia:/voimia heille.



Täällä meneillään rv 10+5 ja olo on huonovointinen iltaisin enimmäkseen, ummetusta on ja uni painaa ja olen poikkeuksellisen kireä sekä mielialaat muutenkin poukkoilevat. Miehellä on kestämistä... ja varmaan myös esikoisella (1v5kk).



Viikko sitten oli eka neuvola, ja puolentoista viikon päästä on eka ultra ja sitä sauraavalla viikolla lääkärineuvola. Näin painajaista että vauva oli menehtynyt kohtuun, joten odotan ultraa toiveikkaasti ja peloissani. Onko muut nähneet kummallisia unia vauvaan liittyen?



Ei edelleenkään ihmeempiä uutisia tästä raskaudesta=). Oirelistaan on liittynyt nyt viikon sisällä rintojen turpoaminen ja arkuus. Esikoisesta se alkoi jo heti kun tein positiivisen raskaustestin.



Kaikille aurinkoa kevääseen ja onnea odotukseen=)



T:Marypepper ja masuvauva 10+5

Ihanaa, kun ei sada vettä. Tänään on saatu tontillakin hommia tehtyä. Tosin hieman vaan siivousta, meille kun tulee talo avaimet käteen- periaatteella. Lokakuussa päästäis muuttamaan. Tuskin maltan odottaa.. :) Vauvakin pääsee sit ihan uuteen kotiin, jossa on TILAA! Nyt alkaa ahistamaan tämä kerrostalossa asuminen. Aurinko paistaa koko päivän huoneistoon ja lämpöä onkin sitten sen mukaisesti 28 astetta, huh huh. Mitenköhän sitä kesän jaksaa kun maha alkaa kasvamaan. Outoa kyllä, mutta toivon, että kesä olis jo ohi ja joulu pian tulossa.. :)



Kävin puoltoista viikkoa sitten eka neuvolassa ja oli tosi kiva käynti. Kyselin varovasti joskos kuunneltais sydänääniä ja niinhän me kuunneltiin. Tosin mitään ei kuulunu. Th ehdottikin sitten , että haluaisinko että katsottaisiin kunnon ultralla näkyykö mitään. Ja siellähän se pieni oli. Sydän sykki. Kyllä tuli hyvä mieli. :) Ens tiistaina ois eka lääkärineuvola ja siitä viikon päästä np-ultra. Näkee pikkuista oikein urakalla. Mut en pane yhtään pahakseni.. :)



Eilen oli hauska tilanne, kun soittelin äidille.. Hän kysy yhtäkkiä, että olenko raskaana, oli kuulemma nähnyt parina peräkkäisenä yönä unta vauvasta. Vastasin kieltävästi. Ei uskalla vielä kertoa kenellekkään. Mietittiin, että kerrotaan sitten np-ultran jälkeen.



Tuosta patjakeskustelusta.. Esikoinen nukkuu käytetyllä patjalla ja niin nukkuu myös tuleva kakkonen. Mun mielestä älytöntä hössötystä,mut jokainen hoitaa lapsensa parhaimmalla katsomallaan tavalla.



Nyt taidan poistua taas takavasemmalle ja ottaa pienet tirsat. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!!



- Lillamaar rv 10+3 -

Näitä säitä onkin jo odoteltu! Pyöräiltiin Itäkeskukseen ja takaisin, käytiin kahvilla siellä ja vähän ikkunaostoksilla. N.15km siitä tuli matkaa ja oli kyllä hauskaa polkea rauhallisia pyöräteitä pitkin. Menomatkalla neiti nukahti istuimeensa ja jaksoikin sitten olla iloisella päällä Itiksessä. Kunto on kyllä päässyt rapistumaan, kun viimeiset 2½kk on tullut enemmän ja vähemmän makoiltua sohvan pohjalla voivotellen. Joka päivä jaksaa kuitenkin enemmän ja enemmän, joten hyvillä mielin tässä pitää olla.



Tyttö on innostunut urkujen soitosta. Välillä soittaa kuin Lenni-Kalle pianoaan;-) Seisaallaan, kumartuneena lattialla olevien urkujen päälle ja vatkaa samalla koko yläkroppaansa. Välillä vähän hymyilyttää, kun toinen on niin tosissaan.



Nyt olisi lähdettävä taas keittiöpuuhiin... Hauskaa viikonloppua kaikille jouluntähtösille!



Jenni rv11+5