Helsinkiläinen, miksi et osaa käyttää verbin perusmuotoa?
Esim.
helsinkiläinen sanoo: "haluan pelaa"
oikea muoto: "haluan pelata"
Miksi tällainen perusasia on niin vaikeaa helsinkiläisille? Tuohan suorastaan sattuu korvaan. Eikö teidän kielikorva muka yhtään särähdä, kun sanotte noin?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aina niin hauskaa katsella, kun aikuiset ihmiset käyttäytyy kuin lapset, kuten tässäkin ketjussa.
JAtka katselua. Osallistumisesi ei juuri lisäarvoa tuo.
Saihan se sut tuohtumaan. Hahahahahahahahahaa!
Tämäkään ei tuonut lisäarvoa. Osoittaa vaan lapsellisuutesi.
Luuletko tosissaan, että tämän ketjun preskriptivismi tuo lisäarvoa mihinkään? Voivoi sua!
Landepaukut ootte niin herkkiksii.❤️
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain Suomessa sellainen murrealue jossa puhutaan vain kirjakieltä?
Jossain fiftarikylässä jossa mustavalko Suomi-filmi pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain Suomessa sellainen murrealue jossa puhutaan vain kirjakieltä?
Jossain fiftarikylässä jossa mustavalko Suomi-filmi pyörii.
Höpöhöpö!
Miia ja kaverit puhui noin salkkareissa jo 20v sitten.
Kyse on sen alueen puhekielestä. Helsinkiläinen sanoo mä, savolainen mie ja oululainen mää. Silti kaikki tietävät, että "oikea"/kirjakielinen muoto on minä. On makuasia, kuulostaako jonkun alueen puhekieli rumalta tai kauniilta. AP ei nyt satu tykkäämään pääkaupunkiseudun puhekielen tästä piirteestä. Ei silti tarvitse tehdä johtopäätöksiä, kuinka hyvin pääkaupunkiseudulla asuvat keskimäärin hallitsevat suomen kirjakielen kieliopin.
Harvoin sanon edes haluan. Se on haluun. Mä haluun pelaa. Se on oikomista, eikä yks. 3. muodon käyttämistä. Välistä puuttuu t. Siksi ei voi sanoa haluun syö. Ja vaikka puhun noin, osaan kyllä halutessani kirjoittaa täydellistä kirjakieltä, kuten varmaan pään aukojat tietävätkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on sen alueen puhekielestä. Helsinkiläinen sanoo mä, savolainen mie ja oululainen mää. Silti kaikki tietävät, että "oikea"/kirjakielinen muoto on minä. On makuasia, kuulostaako jonkun alueen puhekieli rumalta tai kauniilta. AP ei nyt satu tykkäämään pääkaupunkiseudun puhekielen tästä piirteestä. Ei silti tarvitse tehdä johtopäätöksiä, kuinka hyvin pääkaupunkiseudulla asuvat keskimäärin hallitsevat suomen kirjakielen kieliopin.
Huonosti useimmiten.
Murre se on muiden joukossa ja pääkaupunkiseudulla asuville yhteinen, ei pelkästään Helsingissä.
Pakko korjata, ettei kukaan kyllä sano "Haluan pelaa" eihän tossa lauseessa ole mitään järkeä, ensimmäisen sanan pääte tökkää kömpelösti koko puheen. "Mä haluun pelaa" on oikea muoto. Muutenhan stadin puhe on nopeaa ja mukavan soljuvaa kun ei tarvitse artikuloida jokaista pitkää sanaa niin kovin perusteellisesti. Nimenomaan soljuvuudesta on kyse aiemmin mainitussa kappaleiden riimittelyssäkin: "niiata" on äänneltävyydeltään niin eri rytminen kuin "niiaa"
Kaikissa murteissa on omituisuuksia, ei niitä murteiden sisäisiä kielisääntöjä osaa kellekään avata. Murteet on mahtavia ja ainoa murre, mistä en saa vaan millään selvää on rauman murre. Siellä tulee räpyteltyä hetken, jos tulee puhutelluksi alkuperäisen raumalaisen taholta :D en siis sano, että korvaan kävis, vaan se on jo niin kaukana rytmiltään, äänteiltään ja sananmitaltaan omasta slangista, että tulkkia tarvitaan.
Mitäs hesan murretta Stig puhuu, en ole sellaista intonaatiota kuullut ikinä missään.
Olin just korjaamassa et paikalliseen murteeseen ei kuulu taivuttaa apuverbiä: haluan vs. haluu(n) - mielestäni n voidaan jättää lausumatta tai lausua hiljaisena tässä kontekstissa, koska persoonaa ilmaisee jo tyypillisesti ”mä” lauseen alussa. Vastaavasti myös turhat possessiivisuffiksit ja muut kielen korukirjailut voidaan jättää samasta syystä: ”(minun) pelini” vs. ”mun peli”. Ainoa funktionaalinen hyöty, minkä keksin on se, että monikko-/yksikkömuoto käy suoraan tässä rakenteessa ilmi. Päätöksenteko siis helpottuu sen osalta, et kantsiiks naapurin villen luokse mennä pelaa CS vai onks muit pelei kans
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin epälooginen puhetyyli. Miksei sitten kaikista verbeistä käytetä yksikön 3. persoonaa perusmuotona, esim. Mä haluun syö, mä haluun juo, mä haluun ui?
Se sanotaanki ”mä haluun syyä” tai monella muulla eri tavalla. Onko jotenkin outoa, että Suomessa on eri puhetyyeljä ja murteita? Mä en oo Helsingistä vaan siitä läheltä ja puhun just nii, ku ap tos ekana sano.
Joku sanoi, että on ”kielen pilaamista”. Samalla logiikalla murteetkin pilaa kielen.
Helsinkiläinen aikuinen kuulostaa aivan teini-ikäiseltä idiootilta.
Sitä kutsutaan slangiksi. Jos puhuu murretta, niin sitä on vaikea ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on muuten aivan karseaa kuunneltavaa. Varsinkin musiikissa, josaa aivot odottavat sanaa 'niiata', ja artisti laulaakin 'niiaa'.
Argh!
Tämä on sitä itsraiheutettua kielen kuolemista tämä.
Antti Tuiskun twerkkaus-kappaleessa pahoinpidellään suomea niin, että minun on pakko vaihtaa aina kanavaa. Eikös Tuisku sitä paitsi ole lappilainen eli puhutaanko myös Rovaniemellä yhtä huonosti äidinkieltämme kuin Helsingissä?
Vierailija kirjoitti:
Toi on sama kun kysyisi esim. turkulaiselta, miksi se sanoo ”mä kattosin telkkaria eilen”, mitäs kieltä tuo nyt muka on? Katsos, Suomessa on monia murteita, jotka saattavat kuulostaa hassuilta sellasille, jotka eivät puhu juuri samalla tavalla.
Tuossa murteessa taivutukset ovat oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin epälooginen puhetyyli. Miksei sitten kaikista verbeistä käytetä yksikön 3. persoonaa perusmuotona, esim. Mä haluun syö, mä haluun juo, mä haluun ui?
Se sanotaanki ”mä haluun syyä” tai monella muulla eri tavalla. Onko jotenkin outoa, että Suomessa on eri puhetyyeljä ja murteita? Mä en oo Helsingistä vaan siitä läheltä ja puhun just nii, ku ap tos ekana sano.
Joku sanoi, että on ”kielen pilaamista”. Samalla logiikalla murteetkin pilaa kielen.
Ongelmaksi se muuttuu, kun sitä aletaan jakamaan viihteessä, esim televisiossa. Lapsista huomaa, perustason taivuttaminen tuottaa vaikeuksia.
Ei me olla, me osataan sanoo mitä tarvii. Ps. ollaa stadilaisii