Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun vanhempani kaataa niskaani kaikki ongelmat
12.06.2019 |
Äitini tilittää minulle ahdistustaan isästäni ja vaatii minua useita kertoja päivässä soittamaan ja yleensä saan kuulla vit-lut siihen päälle.
En oikeasti kykene käsittelemään hänen ongelmiaan ja hän on ollut niin ilkeä minulle vuosia. etten edes halua kuunnella.
Kavahdan aina kun tulee viesti soita heti.
En tiedä mitä voin tehdä. Olen yrittänyt ehdottaa , että hankkii oman asunnon, mutta ei se tapahdu. En oikeasti keksi enää mitää muuta ja minua ahdistaa, kun yhtäkkiä korvaani levähtää hirveää ahdistavaa puhelua, pitkän työpäivän päätteeksi.
Ja sitten lopulta aletaan haastaa riitaa ja jankkaamaan minusta jotain, kun kaikki negatiivinen pitää kaivaa esiin.
Mitä tekisitte minun asemassani, jos teitä kohdeltaisiin näin?
Kommentit (10)
Mitä jos kasvattaisit selkärangan ja sanoisit äidillesi, että et ole hänen emotionaalinen paskasankonsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vastaisi enää puheluihin. Sinulla ei ole mitään velvollisuutta toimia likasankona.
Kasva oikeasti aikuiseksi ja katkaise napanuora. Sano äidillesi ettet enää jaksa/kykene jauhamaan tätä samaa negatiivistä paskaa. Käsket soittamaan johonkin kriisi puhelimeen jos on oikea hätä.
Aina kun valitus ja haukkuminen alkaa niin sanot että nyt pitää lopettaa ja heippa luuri kiinni...AINA!
Sano, että isäsi on sinulle tärkeä ja rakas, ja et halua kuunnella häntä haukuttavan.
Mikä sinua vaivaa? Älä soita, älä vastaa ja elä omaa elämääsi. Olet aikuinen. Ei sinun tarvitse totella äitiäsi.
Älä nöyristele, pidä rajasi ja lakkaa ottamasta paskaa niskaan. Simple life!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äitini toimi samoin. Terapian avulla opin vetämään rajat ja irrottautumaan tuosta kuviosta.
Mulla oli vakiolauseet joilla pysäytin tuon tilanteen. Kerta toisensa jälkeen sanoin äidilleni päättäväisesti mutta kohteliaasti että "Tuo on isän ja sinun välinen asia ja teet väärin avautuessasi siitä minulle. Jos tarvitset apua, sitä saat ammattilaisilta ja voin auttaa sinua sen hankkimisessa. Nyt päätän tämän puhelun, jutellaan sitten kun sinulla on jotain muuta asiaa ".
Samoin toimin jos olin esim. käymässä vanhemmillani ja poistuin jos äitini alkoi avautua.
Vaatii sitkeyttä ja on raskasta, mutta kannattaa.
Sano äidillesi, että saa soittaa kerran viikossa. Sinun tehtäväsi on elää omaa elämääsi ja äitisi elää omaansa niinkuin parhaaksi katsoo. Jos äitisi kaataa murheensa niskaasi tai alkaa kettuilemaan, niin sanot ettet jaksa kuunnella ja lopetat heti puhelun. Näin yksinkertaista ja helppoa se on, eikä yhtään kannata antaa periksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot olevasi vanhempiesi lapsi etkä pariduhdeterapeutti, sano ettet pysty auttamaan, äitisi hakekoon apua muualta. Tuollainen käytös vanhemmalta on todella raskasta. Lopeta tarvittaessa puhelu kesken, kos ei muuten usko.
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini toimi samoin. Terapian avulla opin vetämään rajat ja irrottautumaan tuosta kuviosta.
Mulla oli vakiolauseet joilla pysäytin tuon tilanteen. Kerta toisensa jälkeen sanoin äidilleni päättäväisesti mutta kohteliaasti että "Tuo on isän ja sinun välinen asia ja teet väärin avautuessasi siitä minulle. Jos tarvitset apua, sitä saat ammattilaisilta ja voin auttaa sinua sen hankkimisessa. Nyt päätän tämän puhelun, jutellaan sitten kun sinulla on jotain muuta asiaa ".
Samoin toimin jos olin esim. käymässä vanhemmillani ja poistuin jos äitini alkoi avautua.
Vaatii sitkeyttä ja on raskasta, mutta kannattaa.
Juuri näin.
Sanoisin, että valitettavasti en voi auttaa, jos ei kykene ottamaan neuvoja vastaan. En vastaisi puheluihin, kehottaisin hakemaan ammattiapua.