Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

On painava taakka kasvaa kiusaamisen alla

Vierailija
08.06.2019 |

Kuvitellaanpa kukkakaupan kasvi, joka tavoittelee taivaita. Ensin se on täysin samanlainen siemen kuin kaikki muutkin. Kasvin itäessä se saa huonosti ravinteita ja vettä. Se elää muiden rinnalla, mutta sitä ei ikinä kastella, sille ei ikinä puhuta - ainakaan kauniisti, eikä kukaan puhalla sitä kohti sen tarvitsemaa happea. Muut ravitut kasvit loistavat entistä kirkkaammin sen lähellä. Yksilön, jota kukaan ei halua ja jota kukaan ei valitsisi mukaansa. Pian kasvi siirretään syrjään, varjoon. Pois muiden tieltä. Pimeään paikkaan, jossa kasvi ei tunne saavansa henkeä. Jokainen hetki on kivulias. Se ei kehity parhaaksi versioksi itsestään. Siitä tulee kitukasvuinen. Kasvissa täytyy olla jotain vikaa. Se on niin poikkeava muihin verrattuna. Niin ajatellaan.
Pian kasvi kuolee valonpuutteeseen.

Tuon kasvin elintila oli valmiiksi rajattu. Sillä ei ollut edes mahdollisuutta. Sille ei ole annettu paikkaa kasvaa vapaasti, joten se on riippuvainen muista. Se ei pääse pois, vaikka se haluaisi valoon ja ravinteikkaaseen maahan. Sen sijaan sille annetaan liian pieni kasvupaikka, väärää multaa, ei lainkaan ravinteita ja vettä se saattaa saada, jos sataa. Sen jokainen päivä on taistelu eloonjäämisestä. Eikä se tule koskaan tietämään muusta.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oliko tällä kasvilla todella mahdollisuus? Ja oliko sillä samanlaiset mahdollisuudet kuin muilla?

Vierailija
2/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinpä. Sitten palstalla kenenkään mielestä huono kohtelu ei mitenkään haittaa elämää myöhemmin. Sellainen henkilö ei ole kärsinyt oikeasti huonosta kohtelusta.

t.kristallikissa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oliko tällä kasvilla todella mahdollisuus? Ja oliko sillä samanlaiset mahdollisuudet kuin muilla?

Ei ollut. Ja pahimmassa tapauksessa kaikki vielä syyttävät uhria itseään. "Muakaan ei kasteltu ja nyt olen paikkakunnan isoin tammi!" Selvä. Ehkä sinun lajikkeesi nauttii karuista oloista. Kaikki lajit eivät nauti.

t.kristallikissa

Vierailija
4/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitten kun tuollaisen "kasvin" koko elämä menee kompostoidessa ITSE ITSELLEEN hyvää multaa ja hakeutuessa veden äärelle, ja tämä KEHTAAKIN valittaa siitä, ja syyttää kasvattajaansa, niin taas syytetään, miten on oma vikasi, vaikka kyseinen "kasvikin" haluaisi kukoistaa ja elää, eikä s**tana käyttää elämäänsä em. asioihin. Että voisi elää ehkä joskus muuta tehden ja voida hyvin.

t.kristallikissa

Vierailija
5/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulin juuri yläkoulusta, jossa kiusaajat vielä viime teokseen äänestivät todella paljon kiusaamansa oppilaat hymypatsaan saajiksi. Viimeinen nöyryytys, kun ensin on poljettu koko itsetunto maanrakoon. Onneksi saivat tästä etukäteen vinkkiä, niin vanhemmat olivat yhteydessä koululle eikä tarvinnut osallistua koulun päätösjuhlaan. Voimatonta raivoa tämmöinen herättää, vaikka itse olen keski-ikäinen enkä koskaan kovin kummoisen kiusaamisen uhrina ole ollut.

Vierailija
6/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuulin juuri yläkoulusta, jossa kiusaajat vielä viime teokseen äänestivät todella paljon kiusaamansa oppilaat hymypatsaan saajiksi. Viimeinen nöyryytys, kun ensin on poljettu koko itsetunto maanrakoon. Onneksi saivat tästä etukäteen vinkkiä, niin vanhemmat olivat yhteydessä koululle eikä tarvinnut osallistua koulun päätösjuhlaan. Voimatonta raivoa tämmöinen herättää, vaikka itse olen keski-ikäinen enkä koskaan kovin kummoisen kiusaamisen uhrina ole ollut.

Onko sen patsaan saaminen jonkinlainen nöyryytys? :O

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulin juuri yläkoulusta, jossa kiusaajat vielä viime teokseen äänestivät todella paljon kiusaamansa oppilaat hymypatsaan saajiksi. Viimeinen nöyryytys, kun ensin on poljettu koko itsetunto maanrakoon. Onneksi saivat tästä etukäteen vinkkiä, niin vanhemmat olivat yhteydessä koululle eikä tarvinnut osallistua koulun päätösjuhlaan. Voimatonta raivoa tämmöinen herättää, vaikka itse olen keski-ikäinen enkä koskaan kovin kummoisen kiusaamisen uhrina ole ollut.

Onko sen patsaan saaminen jonkinlainen nöyryytys? :O

No ei tietenkään, jos sen saa aidosti joku, joka on sosiaalisilta taidoiltaan taitava, positiivinen ja tsemppiä muita. Mut jos patsas äänestetään jollekin, jota on kiusattu koko yläkoululla ja jolla ei oo yhtään kaveria ja joka pelkää sosiaalisia tilanteita. Silloin se on nöyryytys.

Vierailija
8/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan oikeen että heikoompia kiusataan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
08.06.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

On, mutta loppujen lopuksi jokainen on vastuussa elämästään, viimeistään aikuisena voit valita ne negatiiviset ihmiset pois ympärilläsi/ antaa heille mahdollisimman vähän tilaa elämässäsi. Paras "kosto" on myös näyttää, että et lannistunut, elämänhalu ja omien unelmien tavoittelu on niitä minkä eteen jokaisen pitäisi tehdä työtä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi yksi