Onko ”takertuvuus” normaalia vielä 4-vuotiaalla?
Viimeisten kuukausien aikana 4v lapseni on alkanut käyttäytyä hyvin takertuvasti. Hän ei enää uskalla mennä vessaan yksin (aiemmin oli jo hämmästyttävän omatoiminen tässä). Hän ei halua kotona päästää minua näköpiiristään, vaikka olisin viereisessä huoneessa (ja kertonut meneväni sinne), hän saa paniikinomaisia kohtauksia ja alkaa huutaa, missä olen.
Esimerkiksi autossa ollessamme hän varmistelee koko ajan, että en jätä häntä autoon vaikkapa kaupassa tai tankkaamassa käynnin ajaksi. Näin en ole koskaan tehnyt.
Viimeksi olimme sisareni luona käymässä. Istuimme pihalla ja sanoin lapselle meneväni vessaan. Yhtäkkiä lapsi alkoi huutaa minua hädissään vaikka siskoni istui vieressä ja lapsi säntäsi pois pihalta etsien minua ulisten paniikissa, vaikka siskoni yritti selittää, että olen vessassa.
Päiväkotiin lapsi jää ilman paniikkia, viihtyy siellä kuulemma hyvin, mutta kotona puhuu, että ei halua sinne mennä.
Onko tämä jokin kehitysvaihe vai pitäisikö huolestua?
Taustalla on se, että olemme lapsen isän kanssa eronneet. Lapsi tapaa isäänsä säännöllisesti, mutta ei mene sinne mielellään vaan anelee joka kerta itkien, että ei halua isän luo mennä. Mikään rohkaisu ei auta, lapsi ei sinne haluaisi. Tapaamisista olen kuitenkin pitänyt kiinni sopimuksen mukaan, en halua riitaa lapsen isän kanssa, hänen kanssaan ei voi keskustella. Voiko tämä vaikuttaa lapsen käytökseen?
Kommentit (15)
Voi olla että oireilee noin kun olette eronneet. Ihmetystä herättää miksi itkee kun joutuu isän luo? Millainen suhde heillä on?
Voisiko reagoida tuohon isän luona vierailuun noin? Kysy miksi ei halua? Onko isä humalassa/väkivaltainen vai jääkö lapsi siellä vaille huomiota. En pakottaisi isälle, jos ei sinne halua, sopikaa tapaamiset luoksesi. Lastenvalvojaan ja tarvittaessa lastensuojeluun yhteyttä.
Lapsen mukaan isä ei tee hänen kanssaan mitään, on vaan tietokoneella tai kännykällä koko ajan. Isä on kuulemma jättänyt hänet yksin nukkumaan lukkojen taakse ja lähtenyt ulos ja ilmeisesti jättänyt myös autoon odottamaan. Mies kiistää näin tapahtuneen, lapsi kertoo toista.
Olen yrittänyt jutella asiasta mm. lastenvalvojalla. Siellä kanta oli se, että isä haluaisi lapsen olevan viikko-viikko periaatteella ja ratkaisu kaikkeen olisi se, että lapsi olisi isän luona enemmän. En ole tällaiseen sopimukseen suostunut, koska lapsi itkee jo nyt niin paljon isän luona vierailuja ja koska isä ei ole pystynyt täysin edes nykyisestä sopimuksesta pitämään kiinni.
Ei tule kysymykseen, että lapsen isä tulisi meille kotiin. Enkä usko, että hän suostuisi tulemaankaan. Minulla ei ole kuulemma mitään asiaa hänen luokseen, vaikka lastenvalvoja ehdotti, että olisin aluksi ollut tapaamisissa mukana valvojan läsnäollessa.
Yritän puhua isästä lapselle positiivisesti, mutta lapsi kiistää kaikki puheeni.
Miten niin et halua riitaa isän kanssa? Eikö tässä pitäisi ajatella lapsen parasta? Oma 2v ei halunnut päiväkotiin ja siellä olikin kaikki oikeasti pielessä 🙁 Olen ollut tosi onnellinen, kun ymmärsin kuunnella lasta ja ottaa hänet pois sieltä. Pphoitajalle ei ole jäänyt kertaakaan itkemään.
Lapsellasi on selvästi turvatonta olla isän kanssa. Mielestäni olisi parasta hänen kannaltaan että teette valvottuja käyntejä isän luona kun tekstisi perusteella saan käsityksen ettei hän osaa olla vastuullinen isä ja laiminlyö hoitovastuutaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen mukaan isä ei tee hänen kanssaan mitään, on vaan tietokoneella tai kännykällä koko ajan. Isä on kuulemma jättänyt hänet yksin nukkumaan lukkojen taakse ja lähtenyt ulos ja ilmeisesti jättänyt myös autoon odottamaan. Mies kiistää näin tapahtuneen, lapsi kertoo toista.
Olen yrittänyt jutella asiasta mm. lastenvalvojalla. Siellä kanta oli se, että isä haluaisi lapsen olevan viikko-viikko periaatteella ja ratkaisu kaikkeen olisi se, että lapsi olisi isän luona enemmän. En ole tällaiseen sopimukseen suostunut, koska lapsi itkee jo nyt niin paljon isän luona vierailuja ja koska isä ei ole pystynyt täysin edes nykyisestä sopimuksesta pitämään kiinni.
Ei tule kysymykseen, että lapsen isä tulisi meille kotiin. Enkä usko, että hän suostuisi tulemaankaan. Minulla ei ole kuulemma mitään asiaa hänen luokseen, vaikka lastenvalvoja ehdotti, että olisin aluksi ollut tapaamisissa mukana valvojan läsnäollessa.
Yritän puhua isästä lapselle positiivisesti, mutta lapsi kiistää kaikki puheeni.
Tee lasu heti, ei tarvitse edes tehdä nimellä, jos pelkäät mitä mies ajattelee asiasta, tuo asia pitää saada selvitettyä, noin pieni lapsi ei osaa valehdella tuollaista!!!
Kysyt asiasta mutta vastaat kuitenkin itse. Eikö tuo nyt ole ilmiselvä tapaus?
Vastuullinen äiti ei antaisi lastaan tuollaiseen tapaamiseen. Lasu. Oikeasti.
Olen oikeasti yrittänyt selvittää tätä asiaa. Kävimme keskustelemassa lastensuojelussakin. Siellä isä selitti vaan, miten paljon kaikkea kivaa he lapsen kanssa tekee ja miten hän haluaisi sitä viikko-viikkoa. Virkailija alkoi painostaa minua viikko-viikko-sopimuksen tekemiseen heti siinä paikassa, koska isä niin haluaa ja oli vihainen, kun en suostunut.
Lapsen sanomisilla ei kuulemma ole merkitystä. Lapsi on minun kuulteni itkenyt päiväkodissakin, että ei halua isälle. Hoitajat vaan poistuvat tilanteesta. Kun yritin jutella asiasta heidän kanssaan, he sanoivat, että eivät ota näihin kantaa, koska eroperheissä on niin usein oikeudenkäyntejä ja eivät halua joutua sellaisiin todistajiksi.
Lapsen isä on sitä mieltä, että valehtelen. Vaikka lapsi ei mielellään hänen luokse mene ja on itkenyt vaihtotilanteissakin, niin isä kiistää kaiken.
En tiedä, miten tilannetta lähtisi purkamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vastuullinen äiti ei antaisi lastaan tuollaiseen tapaamiseen. Lasu. Oikeasti.
Oikeasti en usko, että se auttaisi yhtään. Samat virkailijat vaan toteaisi taas, että pieni lapsi nyt puhuu mitä sattuu ja koska isä haluaa viikko-viikko, se on ainoa ratkaisu. Kun puhuin lapsen oireista, he vaan totesi, että kaikki erolapset oireilevat.
Jos lapsen kertomat isästään ovat totta ja lasta laiminlyövä isä puolestaan haluaisi viikko-viikkosysteemin, tulee minulla mieleen vain yksi syy. Raha. Mies ei halua maksaa elareita, jos taas sinä olet enemmän tienaava, vaatisi hän varmaan sinulta elatusta.
Mutta ai kamala, jos tuo kertomasi on totta! Oma nelivuotiaani haluaa okt:n pihalla odottaa yksin meitä muita, jos on ehtinyt pukea itsensä ensimmäisenä. Häntä alkaa kuitenkin jo muutamassa minuutissa pelottamaan yksin olo, vaikka tietää meidän tulevan "ihan kohta" ja ettei ovi ole lukossa vaan hän pääsee sisälle takaisin niin halutessaan. Kamala ajatellakaan, jos joku lukitsisi hänet yksin autoon odottamaan tai jättäisi yksinään kotiin... joku kerta lapsi vielä karkaa.
Kuulostaa ihan hullulta edes ehdottaa mutta pystyisitkö stalkkaamaan isää lapsenne kanssa? Opeta lapsi avaamaan auton ovet sisäpuolelta ja nappaa mukaasi isän käydessä kaupassa. Parempi olisi kai soittaa poliisille, ei niitä lapsiakaan saa kuumaan autoon jättää! Sama vahtiminen sitten iltaisin/öisin, ettei jätä lasta yksinään.
Vastahan oli normia että 16v takertuu isäänsä ja käyvät yhdessä suihkussa ja lusikoivat sohvalla
Meillä isä oli tietokoneella ja kännykällä ennen eroa, joten miksi se olisi erossa muuttunut? Vaati viikko-viikko -systeemin ja minä lopulta lastenvalvojan painostuksesta siihen suostuin. Päiväkodista tulee koko ajan palautetta siitä, että lapsella ei ole oikeanlaisia vaatteita, on unohdettu sitä ja tätä jne. ja minä viestitän sinne, että isäviikolla isä hoitaa asiat, minulle ei kannata laittaa mitään valitusta siitä, että sadeasu puuttuu. Kerran jouduin puhutteluun siitä, kun lapsi haluaisi vain pelata ja minä jouduin itku kurkussa selittämään, että minun kanssani lapsi ei pelaa.Lapsen sanojen mukaan isä pelaa koko ajan, mutta hän on saanut tabletin, jolla voi pelata, joten ei se haittaa. Pihalla eivät ole koskaan ja ulkoilu on automatka Heseen (400 m).
Erossa opin sen, että äiti on syyllinen kaikkeen ja äidin tehtävä on edelleen varmistaa, että lapsella on kaikki hyvin - myös isäviikolla.
Bingo, vastasit omaan kysymykseesi.