Jos teinisi saisi lapsen eikä pystyisi tai haluaisi itse huolehtia

Vierailija kirjoitti:

Abortti tai adoptio. Teini on erityinen, eikä ole musta enää lasta hoitamaan.

Adoptio. En usko, että nykytytöt tekisivät lasta muille. Niin paljon synnyttänyt vartalo saa halveksuntaa tälläkin palstalla ja mediaihanne harvoin on muuta kuin nuori synnyttämätön. Aika toope uhrautuja olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vain poika, mutta jos kävisi niin, että vaikka molemmat menehtyisivät, totta kai ottaisin hoitaakseni. Minun lapsenlapsihan se on.

Tuota kommenttia että pojan lapsi eri asia, en ymmärrä yhtään.

Poika ei seurustele, jos saisi jonkun tytön raskaaksi, olisi se hänelle kohtuu tuntematon tyttö, ja minulle täysin tuntematon tyttö. Kasvattaisin, jos poikani niin haluaisi, en muuten. Enkä usko, että pokani haluaisi edes, että vahinkolapsi syntyisi. Toivoisin hartaasti, että tytön vanhemmat voisivat ottaa vastuulleen. Eikä ole väliä, ymmärrättekö vai ette.

Ihan sama kuinka hyvin tunnet tytön, kun et kuitenkaan syntynyttä lasta tule tuntemaan.

Sun kristallipallo ei toimi, joten älä ainakaan koeta rahastaa näillä arvauksillasi, joita totena syydät.

En tod ottaisi.

N50

Sitä huolta ei tule. Mulla ei ole tyttöä.

Meillä on pojan lapsi kasvatettavana. Poika oli itse vasta 14 isäksi tullessaan eikä olisi itse pystynyt huolehtimaan lapsestaan. Tyttöystävä taas ei halunnut pitää lasta, eikä ehtinyt tehdä aborttia kun huomasi raskauden niin myöhään. Ajatuksena todella raskas alkaa taas huolehtia vauvasta, kun omat lapset olivat jo koululaisia, mutta en ikimaailmassa olisi voinut antaa lasta pois, vaikka poika silloin sanoikin suunnilleen niin, että ihan sama. Nyt aikuisena hän kyllä rakastaa lastaan todella paljon ja on ihana nähdä, kuinka innoissaan lapsi on kun isi tulee käymään.

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä. Talossa on nyt kolme teiniä ja läheltä piti -tilannettakaan ei ole vielä ollut. Eivät ne lapset vahingossa tule, vaan ihan tieten tahtoen tekemällä ja siihen kun heittää ehkäisyä väliin, niin sekin auttaa. Ja jos ei auta, niin keskeytys on mahdollinen pitkään.

Niillä mentäisiin alkuun ja jos lapsi siitä huolimatta syntyisi, niin luulen, että teinin ovat niin huolehtivia ihmisiä, että huolehtisivat kyllä lapsestaan. Minä voin auttaa kyllä, mutta päävastuu on tekijällä/tekijöillä. Kyllähän lapsella isäkin on.

Kiitos näistä valinnoista. Ilman teininsä yksin jättäviä mammoja ei olisi meillä lastensuojelussa töitä <3

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teini ei haluaisi hoitaa lastaan? Kun tietää, miten lapsia tehdään, niin silloin kannattaa miettiä sitäkin, joko sen oman haluaa. Meillä teinillä ei olisi valinnanvaraa: hän hoitaisi lapsensa ja sillä selvä.

Et voisi mitenkään estää annetaanko lapsi adoptioon.

Tuo on toki totta, mutta silloinkin hän itse hoitaisi asian tuohon pisteeseen, en minä. Isovanhemmilla ei ole  mitään oikeutta antaa lapsenlasta adoptioon, kuten ap tuntuu olettavan.

Oletan ap:n tarkoittaneen, yrittäisikö saada itselleen lapsen huoltajuuden, jos lapsen vanhemmat eivät halua, vai hyväksyykö että joku ulkopuolinen adoptoi.

Antaisin adoptoitavaksi.

Jos seksiä haluaa harrastaa, niin on osattava ottaa vastuu. Eli käyttää ehkäisyä. Ja jos ei käytä, niin tekee abortin jos ei lasta halua. Ja jos lapsen synnyttää, niin hoitakoot itse. Mummi voin olla, mutta en äiti lapsenlapselleni.

Kun itse olin 14 v niin kysyin äidiltäni että mitä mieltä hän olisi jos tulisin raskaaksi. Hän sanoi että se on oma asiani, mutta hän ei lapselle äidiksi alkaisi vaan joutuisin olemaan lapsesta vastuussa itse.

Vanhemmillani on kolme lapsenlasta, ja heti ensimmäistä odottaessa ovat sanoneet etteivät enää valvo öitä, itse on lapsensa hoidettava. Voivat joskus olla hetken apuna, mutta vain silloin kun heille sopii, ja öisin eivät ikinä. Eivätkä ole olleetkaan, vanhin lapsenlapsi täyttää kohta 8 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teini ei haluaisi hoitaa lastaan? Kun tietää, miten lapsia tehdään, niin silloin kannattaa miettiä sitäkin, joko sen oman haluaa. Meillä teinillä ei olisi valinnanvaraa: hän hoitaisi lapsensa ja sillä selvä.

Et voisi mitenkään estää annetaanko lapsi adoptioon.

Tuo on toki totta, mutta silloinkin hän itse hoitaisi asian tuohon pisteeseen, en minä. Isovanhemmilla ei ole  mitään oikeutta antaa lapsenlasta adoptioon, kuten ap tuntuu olettavan.

Oletan ap:n tarkoittaneen, yrittäisikö saada itselleen lapsen huoltajuuden, jos lapsen vanhemmat eivät halua, vai hyväksyykö että joku ulkopuolinen adoptoi.

Ap kirjoitti kyllä kohtuullisen selkeästi, että "Ottaisitko lapsen itsellesi, vai antaisitko adoptoitavaksi?". Hän pilkutti väärin ennen vai-sanaa ja kirjoitti, että "antaisitko adoptoitavaksi". Ei siis pohtinut, että hyväksyvätkö isovanhemmat, että joku ulkopuolinen adoptoi (ja se on asia, jota ei kysellä isovanhemmilta!).

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kuvitella tilannetta, jossa joku lapsistamme hylkäisi oman lapsensa täysin. Meillä on kolme tyttöä ja he varmasti tekisivät parhaansa, kyllä me isovanhempina autettaisiin. Meillä on myös kaksi poikaa, joten heidän saadessaan lapsen alta parikymppisinä mentäisiin varmaan aika paljon vauvan äidin ehdoilla. Hänellekin tukea tarjottaisiin niin paljon kuin antaisi auttaa.

Koska meillä on viisi lasta, en pidä edes mahdottomana ajatuksena, että joku tulisikin nuorena vanhemmaksi, melko todennäköisenä oikeastaan. Minä ja mieheni saimme esikoisen 19- ja 21-vuotiana, joten ehkä osaisimme ollakin jonkinlaisena tukena sen oman kokemuksen perusteella. En minä tähän perhe-elämään ole niin kyllästynyt, että jättäisin lapseni ja lapsenlapseni oman onnensa nojaan. Varsinkin kun kukaan lapsistamme ei ole varsinainen "ongelmatapaus", heidän kanssaan keksittäisiin kyllä rarkaisu tilanteeseen.

Olemme itse miehen kanssa vasta nelikymppisiä, joten kaipa se toinen kierros menisi yhden lapsenlapsen kanssa. Tähän tilanteeseenhan voisi päätyä jo hoitotestamentin kautta ilman, että kukaan varsinaisesti hylkää lasta.

Onhan noita lapsimurhia Suomessa säännöllisesti, joten ei tuo hylkääminen ole mikään mahdoton vaihtoehto, vaikkei kukaan halua ajatella omasta lapsestaan niin.

En ottaisi luultavasti. Tosin tytölle hankittiin koira eikä jaksanut sitäkään kasvattaa. En edes usko, että tyttäreni koskaan toivottavasti edes harkitsee lasta koska on niin epäitsenäinen, koskaan ei ole yksin uskaltanut asua vaan aina on joku mies kustantanut kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Abortti olisi ainoa mahdollinen vaihtoehto jota suosittelisin. Ei mitään kidutusta ja adoptiota, jonka seurauksena joku olisi oven takana 30 vuoden kuluttua..

Ei minulla ollut mitään ongelmaa, kun adoptioon antamani lapsi tuli ovelle. Onhan siinä alkujärkytys, mutta siitä pääsee yli.

No abortti. Jos liian myöhäistä niin adoptioon. En elätä vahinkopentueita.

Lapseni lapsi olisi rakas lapsenlapseni - olisi hirveää, jos hänet pitäisi jostain syystä antaa vieraille.