Minkä ikäiseksi asti on suotavaa kertoa ikänsä nyt ja paljonko seuraavaksi täyttää?
Teinit kertovat ikänsä tyyliin "Oon nyt 15 ja täytän seuraavaksi 16!".
Minkä ikäiseksi asti tätä voidaan katsoa ns hyvällä? Missä vaiheessa tästä tulee löyhäpäisen hommaa?
.
.
.
T: M 38, joka täyttää seuraavaksi 39 ja sen jälkeen 40
Kommentit (9)
40.-kymmenen ikävuoden jälkeen se muuttuu varsin arveluttavaksi...
Oon 42 enkä ole kertonut ikääni enää pitkiin aikoihin, ellei sitä ole erikseen kysytty ja sen tietäminen ollut jotenkin oleellista.
Kolmenkympin jälkeen ei oo tuntunut enää mielekkäältä mainita ikää.
En ole koskaan kuullut kenenkään kertovan ikäänsä noin. Monet kyllä sanovat tyyliin: "Olen 15, täytän kuukauden päästä 16". Silloin halutaan kertoa, että on pian 16. Nuorena sellainen on tärkeää. Kuulostaa pätevämmältä olla "kohta 16" kuin "vielä 15".
Vierailija kirjoitti:
Oon 42 enkä ole kertonut ikääni enää pitkiin aikoihin, ellei sitä ole erikseen kysytty ja sen tietäminen ollut jotenkin oleellista.
Kolmenkympin jälkeen ei oo tuntunut enää mielekkäältä mainita ikää.
Ainahan voit jättää ikäsi kertomatta, mutta voit olla sen verran ovela ja kertoa paljonko seuraavaksi täytät.
Vierailija kirjoitti:
Oon 42 enkä ole kertonut ikääni enää pitkiin aikoihin, ellei sitä ole erikseen kysytty ja sen tietäminen ollut jotenkin oleellista.
Kolmenkympin jälkeen ei oo tuntunut enää mielekkäältä mainita ikää.
Mikä siinä iän kertomisessa on niin vaikeaa? Ei iässä pitäisi olla yhtään sen enempää hävettävää kuin omassa nimessä tai muussakaan perustiedossa.
No niinpä.. miksi ei voisi sanoa vaikka: "olen 15 ja täytän seuraavaksi 32" - jos se sisäinen ikä vaan tuntuu siltä, että olet 32, niin kuka sitä on kiistämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon 42 enkä ole kertonut ikääni enää pitkiin aikoihin, ellei sitä ole erikseen kysytty ja sen tietäminen ollut jotenkin oleellista.
Kolmenkympin jälkeen ei oo tuntunut enää mielekkäältä mainita ikää.
Mikä siinä iän kertomisessa on niin vaikeaa? Ei iässä pitäisi olla yhtään sen enempää hävettävää kuin omassa nimessä tai muussakaan perustiedossa.
Sanon sen, jos sitä kysytään, mutta en mainosta olevani tietyn ikäinen. En siis kerro sitä spontaanisti kellekään, mutta en myöskään vaikene kuin muuri. Ehkä koen olevani vähän vanha, kun työkaverit on vielä alle kolmenkymmenen.
Minä ainakin kerron ikäni kysyttäessä, esimerkiksi kun työpaikalla juodaan synttärikahviani. Miksi se pitäisi salata? Olen 63 vuotias ja täytän syksyllä 64, jos luoja suo.
Hyvähän se on kertoa, sillä ethän koskaan voi tietää, että onko kerronnan kohde jotenkin laskutaidoton.