Lue keskustelun säännöt.
Opiskelijat hoitoalalla
...999
28.05.2019 |
Olen lähihoitaja ja työskentelen kotihoidossa, pidän työstäni ja koen olevani työssäni ihan hyvä, haluaisin jatkaa alalla. Ongelmana on jatkuvasti vaihtuvat opiskelijat joita lykätään kiihtyvällä tahdilla 'oppimaan' pitkiksi jaksoiksi mukaan töihin. En ehdi tehdä töitäni ja asiat kasaantuvat, usein opiskelija on täysin soveltumaton alalle ja myöntää itsekin, että ei aio alalle jäädä. Työpäivinäni on siis mukana usein henkilö, jota pitäisi innokkaasti ohjata ja opastaa, usein myös ohjattava puhuu äidinkielekseen jotain muuta kieltä kuin suomea, joten tämä tuo lisää ongelmia(joskus suuriakin) ohjaamiseen. No sitten tässä eräänä päivänä minulla oli taas ollut useamman viikon mukanani tällainen epäsiisti, ketjussa tupakoiva, erittäin väsyneen oloinen mies, joka suoraan kertoi ettei aio tätä työtä tehdä, hän oli siis jo useita viikkoja mukanani kulkenut silloin kun oli jaksanut vaivautua paikalle..silloin kun taas ei, odottelin häntä turhaan/joskus hän saapui niin reippaasti myöhässä, että minulle tuli ylimääräistä riesaa päivää selvitellä hänen kanssaan miten hän pääsisi kohteisiin missä minä olin. No, en tietenkään olisi hyväksynyt harjoitusjaksoa, mutta tiedän kokemuksesta, että arvostelutilanteessa opiskeluahjojen opettajat yrittävät kaikin tavoin saada jaksot läpi, jotta opinnot pääsevät eteenpäin ja pahimmassa tapauksessa käy niin, että jos et hyväksy hatjoittelua opiskelija jää lisäjaksolle oppimaan lisää samaan paikkaan! Aivan kuin asenne yllättäen muuttuisi. No eräänä päivänä sitten vaan tajusin, etten enää jaksa..En hetkeäkään, vetää perässäni tätä epäsiistiä miestä, jota ei pätkääkään kiinnosta tehdä hoitotyötä. Sitäpaitsi minusta on hirveää viedä häntä hoidettavien luokse, olen surullinen hoidettavien ja heidän omaistensa puolesta. Sanoin sen suoraan toimistolla, suoraan miehelle ja sanoin että hän ei enää mukaani tule ja minulle on aivan sama miten hänen 'opintojensa' käy. Jäin sen jälkeen lomalle ja en tiedä mitä tapahtuu, kun palaan töihin. Olen nyt pohtinut asiaa ja aion tästä lähtien suhtautua täysin välinpitämättömästi opiskelijoihin, en enää aio tuhlata energiaani heihin.
Kommentit (9)
Oletko ap. keskustellut pomosi kanssa. Voitte olla myös koululle yhteydessä ja sanoa, että teillä ei ole oman vaativan työnkuvan vuoksi resursseja ottaa vastaan muita kuin hyvin oma-aloitteisia ja itseohjautuvia opiskelijoita. Tuo toive kyllä huomioidaan.
Minulla on ihan toisenlaiset kokemukset päiväkodin puolelta. Monua opiskelijoita olen lämmöllä muistanut.
Ihan muutama oli heitä, joilla oli kasvanut kahvikuppi käteen ja olivat todella perässä vedettäviä.
Suurin osa oli alkujännityksen ja perhdytyksen jälkeen hyvin innokkaita oppimaan , kyselivät paljon ja toimivat kuin työpari.
Itsekin muistan opintoajoilta juuri parhaiten työssäoppimisjaksot ja ihanat ohjaajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tollasten ohjaajien takia saa kärsiä myös ne, joilla on motivaatiota tehdä työtä 😂tiiän tollasen opiskelijan joka sai parhaan arvosanan ja sano suoraan ettei tykkää asiakkaista. Ja sen kaa samaan aikaan ollut sai huonomman arvosanan, vaikka oli aktiivisempi. Tää paremman arvosanan saanut mielisteli silti esimiestä, ja tää huonomman arvosanan saanut sano asiat suoraan. Mun mielest arvostelu pitäis olla samanlainen kaikille.
Hoitoalalle koulutetaan yli 10.000 ihmistä vuodessa. On selvää, että tämmöisen lähärimäärän joukossa on yksi jos toinenkin sellainen, jonka unelma ei ole toimia lähärinä.
Noin joka kolmas nainen Suomessa koulutetaan lähihoitajaksi. Ja tämä kolmasosa ei varsinaisesti edusta lahjakkuusskaalan yläpäätä, vaan yleensä aivan päinvastoin, eli lähihoitajaksi mennään jos ei muualle päästä.
Miksi hoitoalalle hakee ihmisiä, joita hoitotyö ei edes kiinnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen yksi innokas, erittäin hyvä lh-opiskelija, jolla on negatiivisia muistoja harjoitteluista juuri siksi, että ap:n tapaiset hoitajat ovat jo valmiiksi näreissään ennen kuin ovat edes ohjattavaansa tavanneet. Me opiskelijat olemme sylkikuppeja, pompoteltavia ja kiusaamisen kohteita. Kukapa sellaisessa pyörityksessä kauan jaksaisi, ilman palkkaa ja valmistuttuaan surkealla palkalla, kun motivaatio alalle on tukahdutettu jo harjoittelujen aikana kiitos tulevien kollegoiden?
Meissä opiskelijoissa on alan tulevaisuus, halusitte tai ette. Teissä on meidän tulevia asiakkaita, halusitte tai ette. Kannattaisiko nähdä se vaiva, että loisitte meille onnistuneen ja motivoivan harjoittelun sylkykuppikokemuksen sijaan? Näin minä aion jatkossa toimia. Lusmuille teen asian toki selväksi heti kättelyssä, että sellaisia ei alalle edes kaivata. Muut otan avosylin vastaan, ketään polkematta. Olenhan tulevaisuudessa AMMATTILAINEN.
Ymmärrän ärtymyksen, mutta sinulle ei ole rahkeita tai edellytyksiä ohjaajaksi. Kuulostaa ettei moni opiskelija ole ollut soveltuva alalle, mutta et ole sinäkään soveltuva ohjaajaksi. Ohjaajan työhön nimittäin kuuluu myös se, että hän antaa rakentavaa palautetta jo kesken harjoittelun ja isojen puutteiden ilmetessä ottaa yhteyttä myös opettajaan. Tarvittaessa hän hylkää harjoittelun ja osaa perustella miksi. Pitää uskaltaa ja osata antaa palautetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viinne kirjoitti:
Miksi ihmeessä me ohjaamme näitä ihmisiä ja roikotamme mukanamme? Miksi me hoitajat suostumme työmme ohessa tähän?
Siksi että hoitoalan opiskelusta suuri osa on työharjoittelua. Niin on teillä itsellännekin ollut, te olette myös olleet harjoittelijoita. Pääsikö unohtumaan?
Harjoittelun ohjaaminen voi olla myös ohjaajalle oppimiskokemus joka laajentaa hänen ammattitaitoaan.
Miksi ihmeessä me ohjaamme näitä ihmisiä ja roikotamme mukanamme? Miksi me hoitajat suostumme työmme ohessa tähän?