Lue keskustelun säännöt.
Positiivinen kasvatusmenetelmä ei toimi
18.05.2019 |
On utopistista ajatella, että lapsi tottelee ja on muutenkin kiltisti ihan vaan sillä, että hänen vanhempansa ovat hänelle koko ajan positiivisia.
Toki lapsilla on tietty sisäsyntyinen halu totella vanhempiaan ja olla toisille mukavia, mutta mitenkään loputtomiin se halu ei kanna. Lapsilla nimittäin on hyvin voimakkaina myös itsekkyys ja oma etu, kyvyttömyys olla yhtä empaattinen kuin aikuiset sekä ymmärryskyvyn puute joka hyvin usein estää järkiperusteluiden ymmärtämisen.
Haluttiin sitä tai ei, niin myös negatiivista kasvatusmenetelmää tarvitaan, eli tiukkaa komennusta, rangaistuksia ja fyysistä pakottamista.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä postiivinen kasvatusmenetelmä toimii, se on vain useimmiten ymmärretty ihan päin persettä, niin ammattilaisten kui vanhempienkin toimesta.
Positiivisuuden korostaminenhan ei tarkoita sitä, ettei lapselle saisi sanoa ei, ärähtää, karjahtaa, nuhdella ja ettei mistään saisi tulla ikäviä seurauksia joista lapsi oppii syy-seuraussuhteen.
Positiivinen kasvatusmentelmä tarkoittaa sitä, ettei positiivisuutta saa unohtaa, eli pitää kehua kun aihetta on, varsinkin sellaisen lapsen kohdalla joka käyttäytyy usein huonosti ja jolla on vaikeuksia noudattaa sääntöjä, vieläkin tärkeämpää tarttua jokaiseen pieneenkin positiiviseen hetkeen, niin että lapsi saisi kuitenkin positiivista palautetta enemmän, kuin negatiivista palautetta.
- Lastenhoitaja
Voi olla, että sinä ymmärrät sen noin, mutta normaalisti esimerkiksi lehtiartikkeleissa positiivinen kasvatus on nimenomaan sitä, että komennus pois, rangaistukset pois ja kaikki muukin negatiivinen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fyysistä rajoittamista tarvitaan kyllä, kun puhutaan alle kouluikäisistä lapsista.
Fyysistä pakottamista äärimmäisen harvoin, tyyliin ehkä turvaistuimeen voit joutua pakottamaan lapsen. Tämänkään ei pitäisi olla mikään päivittäinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Fyysistä rajoittamista tarvitaan kyllä, kun puhutaan alle kouluikäisistä lapsista.
Fyysistä pakottamista äärimmäisen harvoin, tyyliin ehkä turvaistuimeen voit joutua pakottamaan lapsen. Tämänkään ei pitäisi olla mikään päivittäinen juttu.
Esim. lapsen taluttaminen tai kantaminen väkisin on fyysistä pakottamista. Kuten myös lapsen kiinnipitely jne.
Kyllä postiivinen kasvatusmenetelmä toimii, se on vain useimmiten ymmärretty ihan päin persettä, niin ammattilaisten kui vanhempienkin toimesta.
Positiivisuuden korostaminenhan ei tarkoita sitä, ettei lapselle saisi sanoa ei, ärähtää, karjahtaa, nuhdella ja ettei mistään saisi tulla ikäviä seurauksia joista lapsi oppii syy-seuraussuhteen.
Positiivinen kasvatusmentelmä tarkoittaa sitä, ettei positiivisuutta saa unohtaa, eli pitää kehua kun aihetta on, varsinkin sellaisen lapsen kohdalla joka käyttäytyy usein huonosti ja jolla on vaikeuksia noudattaa sääntöjä, vieläkin tärkeämpää tarttua jokaiseen pieneenkin positiiviseen hetkeen, niin että lapsi saisi kuitenkin positiivista palautetta enemmän, kuin negatiivista palautetta.
- Lastenhoitaja