Onko normaalimpaa ottaa reippaasti alkoholia tilanteessa kuin tilanteessa vai absolutismi?
Ollaan näin vanhemmiten parhaan ystävän kanssa ajauduttu eri suuntiin alkoholinkäytön suhteen eikä oikein ymmärretä toisiamme enää ollenkaan. Hän yrittää saada minut juomaan ja minä hänet olemaan juomatta. Ei tästä taida mitään tulla. Kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Onpa outo otsikko.
Miten niin? Ihan oikea sanajärjestys. Jos ajattelet alkoholinkäyttöä janana, kummassa päässä suurin osa ihmisistä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outo otsikko.
Miten niin? Ihan oikea sanajärjestys. Jos ajattelet alkoholinkäyttöä janana, kummassa päässä suurin osa ihmisistä on?
Suurin osa, ehdoton enemmistö, on noiden välissä. Aikuisilla ihmisillä raittius varmaan kännäystä yleisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outo otsikko.
Miten niin? Ihan oikea sanajärjestys. Jos ajattelet alkoholinkäyttöä janana, kummassa päässä suurin osa ihmisistä on?
Suurin osa, ehdoton enemmistö, on noiden välissä. Aikuisilla ihmisillä raittius varmaan kännäystä yleisempää.
Niin minäkin ajattelisin että käyttämättömyys olisi tavallisempaa kuin suurkulutus. Harmillista nähdä toisen luisuvan eri suuntaan kuin itse. Eikä hän ymmärrä mun puolta ollenkaan. Tuli jossain asiayhteydessä puheeksi että en ole ottanut pitkään aikaan mitään, johon hän kommentoi "harjoittele enemmän" - mutta kun ei tee mitenkään koskaan edes mieli niin miksi alkoholin käyttöä pitäisi harjoitellakaan?
Itse olen ns. kohtuukäyttäjä, mutta silti minusta on hieman outoa, että se joka ei juo joutuu selittelemään ja perustelemaan kieltäytymistään usein monta kertaa enemmän kuin hän, joka juo ja kuluttaa....
Vierailija kirjoitti:
Oletteko 16 vuotiaita?
Oltaisiinkin. Tuplasti tuon.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ns. kohtuukäyttäjä, mutta silti minusta on hieman outoa, että se joka ei juo joutuu selittelemään ja perustelemaan kieltäytymistään usein monta kertaa enemmän kuin hän, joka juo ja kuluttaa....
Siksi olenkin niin hämmentynyt. Hänen ajattelutavallaan ei vain ole mahdollista että joku ei halua käyttää alkoholia.
5 kirjoitti:
Mitä jos annatte toistenne olla?
On surullista ajatella ystävyyden loppumista tällaisen asian takia kun olemme tunteneet yli 30 vuotta mutta ei tässä taida muukaan auttaa.
Normaalimpaa on olla absolutisti, mutta silloin ei kannata pyöriä alkkiksien kanssa kauheasti, koska he eivät pidä sitä normaalina.
Ikävästi tuo kuullostaa Ap minusta kärjistäen sille kuin vanha ystäväsi olisi sairastunut alkoholismiin, jota nyt lääkitsee alkoholilla. - Ja toivoo nyt, että sinäkin, jos nyt ei sitä, että myös sairastuisit niin ainakin sitä, että ostasit ja hankkisit hänelle lisää "lääkettä" (=alkoholia). - Ehkä hän toivoo, että sinäkin joisit, niin edes hieman silloin hänen sairautensa ei näyttäisi ja vaikuuatsi niin pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Ikävästi tuo kuullostaa Ap minusta kärjistäen sille kuin vanha ystäväsi olisi sairastunut alkoholismiin, jota nyt lääkitsee alkoholilla. - Ja toivoo nyt, että sinäkin, jos nyt ei sitä, että myös sairastuisit niin ainakin sitä, että ostasit ja hankkisit hänelle lisää "lääkettä" (=alkoholia). - Ehkä hän toivoo, että sinäkin joisit, niin edes hieman silloin hänen sairautensa ei näyttäisi ja vaikuuatsi niin pahalta.
Todella usein keskustellessamme hänen juttunsa menevät sellaiseen että "siellä voisi ottaa vaikka muutaman kaljan" jne. Sinun kommentissasi taitaa olla totuuden siemen. Onkohan alkoholistien ystäville jotain tukipalvelua, täytyykin tutkia. Miten tällaisista tilanteista selviytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävästi tuo kuullostaa Ap minusta kärjistäen sille kuin vanha ystäväsi olisi sairastunut alkoholismiin, jota nyt lääkitsee alkoholilla. - Ja toivoo nyt, että sinäkin, jos nyt ei sitä, että myös sairastuisit niin ainakin sitä, että ostasit ja hankkisit hänelle lisää "lääkettä" (=alkoholia). - Ehkä hän toivoo, että sinäkin joisit, niin edes hieman silloin hänen sairautensa ei näyttäisi ja vaikuuatsi niin pahalta.
Todella usein keskustellessamme hänen juttunsa menevät sellaiseen että "siellä voisi ottaa vaikka muutaman kaljan" jne. Sinun kommentissasi taitaa olla totuuden siemen. Onkohan alkoholistien ystäville jotain tukipalvelua, täytyykin tutkia. Miten tällaisista tilanteista selviytyisi.
Varmasti on. - Toisaalta jos teillä on yhteisiä ystäviä tai kaverita, niin te yhdessäkin voitte varmasti saada toisistanne tukea ja varmasti jos joukosta vain yksi on humalhauine ystävä saada hänetkin tajumaan, että haluaistte hänenkin olevann edelleen teille ystävä ja, että s todennköisesti sujuisi kitkattomammin, jos alkoholi ei olisi kilpaileassa huomiosta. - Pahimmillaan vieden ystävänne mennessään...
Normaaleinta on aikuisena päättää itse omasta alkoholinkäytöstään ja antaa muiden päättää omastaan.
Vierailija kirjoitti:
Normaaleinta on aikuisena päättää itse omasta alkoholinkäytöstään ja antaa muiden päättää omastaan.
Varmasti on mutta kun toisen kaikki puheenaiheet sivuavat alkoholia mikä ei itseä kiinnosta yhtään, niin onhan se vaikea tulla toimeen enää. Ja puhutaan nyt monen kymmenen vuoden pituisesta ystävyydestä. En muista että alkoholi olisi aikaisemmin näytellyt yhtä suurta roolia, vai onko se vaan siinä kun itsekin sentään joskus ennenkin otti, ei korvaan kalskahtanut niin kovasti?
Onpa outo otsikko.