Kilpailu aikuisten sisarusten kesken
Minulla on kolme sisarusta, enkä jaksa sitä, että he jotenkin koko ajan kilpailevat keskenään ja minun kanssani. Aina yritetään löytää jotain, minkä olen missannut tai hoitanut huonosti. Natkutetaan ihmeellisistä asioista ja kytätään netisyä kouluvalintoja jne.
Kommentit (50)
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
Onpa erikoista käytöstä. Onko siskollasi omia lapsia?
Onko lapsesi pärjännyt akateemisesti siskosi lapsia paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
Heh.
Kateus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
Onpa erikoista käytöstä. Onko siskollasi omia lapsia?
Onko lapsesi pärjännyt akateemisesti siskosi lapsia paremmin?
Sekä minä että lapseni ovat. Siitä se varmaan johtuukin.
Sisaruskateus voi olla aika hurjaa. Olen joutunut katkaisemaan välit nuoresta asti jatkuneen tilanteen takia. Siskon mielestä minä olen se kaunis ja älykäs lellipentu, hän on luuseri.
Ja ei ole luuseri, itse vaan kokee alemmuutta erinäisistä asioista kuten juuri siitä, että ei ole akateeminen.
Ja se jatkuu sukupolvien yli pilaten suvun tunnelman. Tätini ja äitini kilpaili nuorena kauneudesta ( eivät erityisen kauniita kumpikaan) ja koska heillä ihan tavalliset työpaikat ja miehet, alkoi verinen kilpailu lapsilla.
Serkkuni ja minä ollaan kuin kilpahevosia heille ja kaikista ruminta on se että toisen lasta yritetään vetää alas että ei se sen saavutus tai koulutus niin ihmeellinen ole, kun taas mun lapsi on sitä ja tätä.
Tuntuu kauhealta kun oman suvun pitäis olla solidaarista, mutta ovatkin eniten osoittamassa epäonnistumisiasi.
Tätini on nyt ruvennut jo kolmannessa polvessa kilpailemaan. Jos kuulee minun lapsista jotain, heti perään alkaa paasata miten hänen lapsenlapsensa on mm kisoissa juuri nyt. Siis ei voi kuulla suvun muusta lapsesta hyvää kokematta omiensa jäävän alakynteen.
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
No et ehkä kun itse et selvästikään siinä onnistunut...
Yleensä on tapana onnitella erilaisista saavutuksista ja jonkin asian loppuun saattamisesta. Ja jos ei se kerran ole tärkeää, miksi penkoa suurella vaivalla kuitenkin se lapsen lukio?
Vähännä kanssakäyminen minimiin, ihan turhaa tommonen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
No et ehkä kun itse et selvästikään siinä onnistunut...
Yleensä on tapana onnitella erilaisista saavutuksista ja jonkin asian loppuun saattamisesta. Ja jos ei se kerran ole tärkeää, miksi penkoa suurella vaivalla kuitenkin se lapsen lukio?
Peruskoulun päättäminen saavutus? Mistä lähtien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
No et ehkä kun itse et selvästikään siinä onnistunut...
Yleensä on tapana onnitella erilaisista saavutuksista ja jonkin asian loppuun saattamisesta. Ja jos ei se kerran ole tärkeää, miksi penkoa suurella vaivalla kuitenkin se lapsen lukio?
Peruskoulun päättäminen saavutus? Mistä lähtien?
Se on ”jonkin asian loppuun saattaminen”. Siirtymä. Virstanpylväs elämässä. Ja kyllä kympin todistus on myös saavutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
Koska se lapsi on saavuttanut äidin toteutumatta jääneen unelman. Tuleeko yllätyksenä, että äiti käyttää lastaan huomion välikappaleena ja oman egon jatkeena, jonka avulla voi päteä?
Vierailija kirjoitti:
Sisaruskateus voi olla aika hurjaa. Olen joutunut katkaisemaan välit nuoresta asti jatkuneen tilanteen takia. Siskon mielestä minä olen se kaunis ja älykäs lellipentu, hän on luuseri.
Ja ei ole luuseri, itse vaan kokee alemmuutta erinäisistä asioista kuten juuri siitä, että ei ole akateeminen.
Minulla on täysin sama tilanne, välien katkaiseminen oli käytännössä ainut vaihtoehto. Onneksi minulla on todella hyvät välit veljeni kanssa eikä välillämme ole koskaan ollut kateutta tai kilpailua. Siskoni ei sen sijaan tule toimeen myöskään veljen kanssa. Veli on menestynyt urallaan ja muussa elämässään loistavasti mutta sisko suorastaan rakasti vähätellä kaikkia tämän saavutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
Koska se lapsi on saavuttanut äidin toteutumatta jääneen unelman. Tuleeko yllätyksenä, että äiti käyttää lastaan huomion välikappaleena ja oman egon jatkeena, jonka avulla voi päteä?
Kateellinen sisko löysi paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
No et ehkä kun itse et selvästikään siinä onnistunut...
Yleensä on tapana onnitella erilaisista saavutuksista ja jonkin asian loppuun saattamisesta. Ja jos ei se kerran ole tärkeää, miksi penkoa suurella vaivalla kuitenkin se lapsen lukio?
Peruskoulun päättäminen saavutus? Mistä lähtien?
Se on ”jonkin asian loppuun saattaminen”. Siirtymä. Virstanpylväs elämässä. Ja kyllä kympin todistus on myös saavutus.
Meillä on sitten kovin erilaiset mittarit mitkä on saavutuksia tai virstanpylväitä. Minusta pärjääminen elämässä on jotain ihan muuta kuin peruskoulun päättötodistuksen arvosanat. Varsinkaan sen lapsen :D
Vierailija kirjoitti:
Ja se jatkuu sukupolvien yli pilaten suvun tunnelman. Tätini ja äitini kilpaili nuorena kauneudesta ( eivät erityisen kauniita kumpikaan) ja koska heillä ihan tavalliset työpaikat ja miehet, alkoi verinen kilpailu lapsilla.
Serkkuni ja minä ollaan kuin kilpahevosia heille ja kaikista ruminta on se että toisen lasta yritetään vetää alas että ei se sen saavutus tai koulutus niin ihmeellinen ole, kun taas mun lapsi on sitä ja tätä.
Tuntuu kauhealta kun oman suvun pitäis olla solidaarista, mutta ovatkin eniten osoittamassa epäonnistumisiasi.
Tätini on nyt ruvennut jo kolmannessa polvessa kilpailemaan. Jos kuulee minun lapsista jotain, heti perään alkaa paasata miten hänen lapsenlapsensa on mm kisoissa juuri nyt. Siis ei voi kuulla suvun muusta lapsesta hyvää kokematta omiensa jäävän alakynteen.
Tuohan on naurettavaa :D Mun kateellinen siskoni on sinkku, ei onneksi tietääkseni ole koskaan kyylännyt lapsiamme. En tiedä yhtään mistä tämä kateellisuus on kehkeytynyt, koska mitään sukupolvien ketjua ei ole taustalla.
Mutta jos on tarpeeksi kateutta, niin ei sekään auta, ettei tuo esille mitään saavutuksia, koska toinen selvittää itse ne, kuten ap:n sisko netistä :D Jos ei onnistumisistaan voi iloita oman lapsuudenperheen kesken, niin sitten täytyy varmaan tehdä se johtopäätös, että ei ole yhteyksissä kuin ihan pakottavissa tilanteissa tähän kateelliseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
No et ehkä kun itse et selvästikään siinä onnistunut...
Yleensä on tapana onnitella erilaisista saavutuksista ja jonkin asian loppuun saattamisesta. Ja jos ei se kerran ole tärkeää, miksi penkoa suurella vaivalla kuitenkin se lapsen lukio?
Peruskoulun päättäminen saavutus? Mistä lähtien?
Se on ”jonkin asian loppuun saattaminen”. Siirtymä. Virstanpylväs elämässä. Ja kyllä kympin todistus on myös saavutus.
Aplodeja ja onnitteluja kaikille äideille, joiden lapset tänä keväänä saattaa loppuun oppivelvollisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko ei voinut sanallakaan onnitella mun kuopusta peruskoulun saamisesta päätökseen tai hienosta todistuksesta, mutta tosiaan se lukio piti kytätä netistä. Penkonut siis kaikki pk-seudun lukiot löytääkseen minne tämä meni.
En tajua.
En tajua miksi pitäisi onnitella peruskoulu päättökseen saamisesta?
No et ehkä kun itse et selvästikään siinä onnistunut...
Yleensä on tapana onnitella erilaisista saavutuksista ja jonkin asian loppuun saattamisesta. Ja jos ei se kerran ole tärkeää, miksi penkoa suurella vaivalla kuitenkin se lapsen lukio?
Peruskoulun päättäminen saavutus? Mistä lähtien?
Se on ”jonkin asian loppuun saattaminen”. Siirtymä. Virstanpylväs elämässä. Ja kyllä kympin todistus on myös saavutus.
Meillä on sitten kovin erilaiset mittarit mitkä on saavutuksia tai virstanpylväitä. Minusta pärjääminen elämässä on jotain ihan muuta kuin peruskoulun päättötodistuksen arvosanat. Varsinkaan sen lapsen :D
En ole ap, mutta kyllähän se yleensä hyviin tapoihin kuuluu onnitella, jos valmistuu jostain. Mikähän suakin riepoo :D
" Joo, ihanat sisarukset, tiedetään."