Lue keskustelun säännöt.
Sairaanhoitajan lääkelaskut naurettavia
16.05.2019 |
4) Lääkäri on määrännyt potilaalle Ramipril Hexal 1,25 mg tabletteja. Kuinka monta tablettia annat vuorokaudessa, kun potilaan pitää saada vaikuttavaa lääkeainetta 5,0 mg vuorokaudessa?
Tässä esimerkki lääkelaskusta. Onko tämä muka jotenkin hankalaa?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa esimerkkejä? Välillä mietin, lähtisinkö opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Olin lukiossa hyvä matematiikassa, mutta usein kuulee, että lääkelaskut ovat vaikeita.
Rohkeasti vaan hakemaan jos ala muuten kiinnostaa. Jos motivaatio on kohdallaan ja olet hyvä matikassa niin varmasti pärjäät, aivan varmasti!
Työssä pärjäisin varmasti ja olen lujahermoinen, voisin toimia myös esim. ensihoitajana. Pidän myös ihmisten auttamisesta ja palvelemisesta.
Ongelma onkin työyhteisö. Olen kuullut negatiivista työilmapiiristä sairaaloissa naisvaltaisella alalla. Työpaikkakiusaaminen on huipussaan. Siinä hoitoalan varjopuolet.
Uuvuttaa jo ajatus opiskelusta naisvaltaisella alalla. Voisikohan sairaanhoitajaksi opiskella etänä?
Todella kummallinen ajattelutapa. Olen loppuvaiheen sh-opiskelija. Kokemusta 6-7 eri harjoittelupaikasta eli myös täysin eri työyhteisöistä. Lisäksi kokemusta kolmesta työpaikasta. En ole tavannut lainkaan ilkeitä ihmisiä. Olen tehnyt myös muilla aloilla töitä ja siellä kohdannut paljon ilkeämpiä ja inhottavampia ihmisiä. Ihmettelen aina hoitoalan jatkuvaa mollaamista. Tottakai niitä inhottavampiakin ihmisiä mahtuu ihan joka alalle, mutta itselläni vain hyviä kokemuksia. Aina otettu tosi hyvin vastaan, oltu ystävällisiä, autettu tarvittaessa yms.
Olen kyllä aikeissa opiskella myös muuta, muttei se todellakaan työyhteisöistä johdu. Ja minulle myös lääkärit, fyssarit tms. Olleet aina todella kivoja. Eräs kirurgi jossain aiemmassa harjoittelussa tykkäsi minusta niin paljon, että kyseli minua aina mukaan seuraamaan hänen leikkauksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän lääkelaskut olekaan mitään rakettitiedettä. Niissä paukutetaan yksikkömuutoksia ja peruslaskuja jotta ne sujuisivat ihan automaattisesti ilman ajattelua, koska tosielämässä joku yksinkertainen huolimattomuusvirhe mittayksikkömuunnoksessa voi olla tappava.
Miten on mahdollista että vielä tänä päivänäkin näitä laskee hoitajat käsin? Eikö meillä ole muka riittävän kehittynyttä tietotekniikkaa vielä olemassa joka voisi laskea ne lääkkeet niin pitkälle ettei hoitajan tarvitse kuin toteuttaa ohjeet esim. "anna kaksi tablettia lääkettä XXX kolmen tunnin välein".
Eikö nämä ole jo ihan kaikkialla muualla, esim. teollisuudessa ym. jo automatisoitu niin pitkälle kuin mahdollista sen takia että mitä enemmän lasketaan käsin tms. niin sitä suurempi riski on virheelle ja se on vain ajan kysymys milloin se tapahtuu.
Koska insinöörit on tuottavia = sairaanhoitajat kuluerä!
Aivan totta, mutta pakollinen paha aivan kuin poliisi ja palokuntakin.
mies51v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä Lovesta vuodelta 2017:
Potilaan tarvitsema lääkeannos on 2 mg/kg. Potilas painaa 80 kg. Injektionesteen pitoisuus on 20 mg/ml.
Potilaan tarvitsema lääkeannos laimennetaan 100 ml:aan asti (ad 100 ml) keittosuolaliuosta. Mikä on valmiin lääkeinfuusion lääkeainepitoisuus?
En ole 16 vuoteen tehnyt mitään matematiikkaan liittyvää, ja käytin tähän vain 15 sekuntia päässälaskuaikaa, joten voi mennä väärin. Mut heitetään, että 8 %.
Mikä ihmeen prosenttiluku sulla siinä on? Jos lääkettä on 2mg/kg ja 80kg eli 160mg 100ml niin pitoisuus on 1,6mg/ml.
Herrasväki että sä oot tyhmä. Kyselet mihin sitä injektionesteen pitoisuutta tarvitaan. Onneksi sä et lääkevarastolle koskaan pääse.
Edellinen vastaaja oli oikeassa. Sä et tajunnut että idea on siinä että joo 160 mg tarvitaan eli inj.nestettä siis 8 ml
Eli vaikuttavaa ainetta 8 ml/100 ml eli 8%
Älä sössötä kun et mitään tajua.
Vierailija kirjoitti:
Siinä, olkaas hyvät. Noi oikeasta Love-tentistä tosiaan vuodelta 2017. Iv-laskuja 10 tentissä ja kaikkien pitää olla oikein. Erikseen myös peruslääkelaskut, mitkä on tosi helppoja niin kuin ap:n esimerkki. Koko tenttiin on aikaa muistaakseni 1,5h ja osioita on paljon, mm. verensiirto, rokotukset, lääkehoidon osio, pkv lääkkeet, lasten kivun hoito jne. Eli noihin laskuihin ei oikeasti jää paljoa edes aikaa.
Mutta olkaas hyvät, odottelen oikeita vastauksia täällä!
Pitääkö tämä ymmärtää niin että nämä ovat mielestäsi vaikeita laskuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perus matikka sujuu hyvin, ei lääkelaskut ole vaikeita. Monelle matikka ei vaan ole niin helppoa. Ja lääkelaskuissa paineita aiheuttaa se, että esim love tenttiä tehdessä kaikkien laskujen pitää olla oikein, yhtään virhettä ei saa tulla jos haluaa päästä läpi.
Ja ap on tosiaan valinnut todella helpon lääkelaskun.. On niitäkin lääkelaskuja, joissa pitää oikeasti laskeakin eikä pelkkä päättely riitä.
Tämähän se käytännössä on, ja töissä ei saa tulla virheitä sitäkään vähää kun niihin voi oikeasti joku kuolla ja myös aikataulupaine on samalla kova. Toista se on kaikilla insinööreillä ym. jotka voi ihan rauhassa laskeskella uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja tarkistuttaa laskelmiaan ja siitäkään huolimatta ei ole niin justiinsa jos nyt sattui vähän menemään pieleen ja projekti viivästyy tai rysähtää jossain jotain, vakuutukset korvaa vahingot.
Huono esimerkki. Mitä edes tiedät insinöörien töistä?
Kuule, insinööreilläkin on töissä aikataulu ja sen lisäksi monilla päällä Deadline. Ihan yhtä hektistä voi olla kuin sairaanhoitajilla, henkisesti joskus jopa rankempaa. Kaikki insinöörit eivät ole paperinpyörittäjiä, vaan heitä toimii myös suunnittelussa, johdossa, avustajina, tarkastajina, valvojina, tavallisissa duunarin töissä, tuuraajina ja myös juoksevissa tehtävissä.
Terveydenhoitoalalla työpaikka on usein taattu vuosiksi ellei loppuelämäksi. Insinööreillä on jatkuvat Yt-neuvottelut.
Mitä elämään ja kuolemaan tulee, niin insinöörit eivät mielestäsi ole vastuussa näistä? Kukas suunnittelee ja rakentaa laivat? Kuka teki Eiffeltornin? Kuka oli suunnittellut ne sortuvat sillat Euroopassa?
Aivan, insinöörit. Insinööritkin joutuvat vastaamaan ihmishengistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän nuo haastavimmillaankin ovat ihan tavallisia konsentraatiolaskuja. Ei kai herranjestas lukion käyneelle joku milligrammoista mikrogrammoihin muuttaminen voi mennä yli äyräiden, tai arvojen syöttäminen konsentraation laskukaavaan. Ja ainakin meillä töissä potilastietojärjestelmä antaa mallin esim iv-infuusion tekemisestä, jota seuraamalla ei voi mennä pahasti mäkeen. Samoin kaikki tablettiannostukset tulevat kyllä valmiina, kunhan antaa sen määrän, mitä kone ehdottaa. Se on tietenkin vain hyvä - totta kai tuollainen pyörittely kannattaa ulkoistaa tietokoneelle, jolta se helposti sujuu ja näin vapauttaa hoitajien resurssia muualle.
Mä luulen, että sairaanhoitajissa on paljon sellaisia naisia, jotka ovat jo lapsesta asti ehkä kuulleet ja sitten itsekin itselleen hokeneet, että tytöt ei osaa matikkaa, matikka on vaikeaa, matikkaa ei voi oppia. Joillain on myös selvästi asennevammaa, laskeminen tuntuu pakkopullalta ja tylsältä. Ihan samaa näin omissa luokkakavereissani peruskoulun ja lukion aikana ja itsekin joskus siihen syyllistyin. Pienellä asennemuutoksella voisi siitä love-tenttitilanteesta poistaa hermostumisen ja paniikin, jolloin laskut pelkistyisivät niiksi aika yksinkertaisiksi tehtäviksi, joita ne ovat. Isoin hankaluus voi olla se, että jossain laskussa on monta vaihetta, mutta matemaattisesti ne ovat kyllä ihan yläastetasoa.
Onneksi on sairaanhoitajillekin pääsykokeissa nykyään muitakin tehtäviä, kuin pelkkä haastattelun perusteella tehty arvio soveltuvuudesta alalle. Ex ei osannut yksinkertaisiakaan lääkelaskuja ja ilmeisesti säälistä sai numeron, että pääsi harjoitteluun. Englannista ja ruotsistakin tuli numerot, vaikka ei käynyt kursseja lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroaako sairaanhoitajan ja lähihoitajan lääkelaskut toisistaansa vai ovatko samanlaisia. ? Vois kuvitella että sairaanhoitajilla on astetta mutkikaampiakin kuin sh lla.
Pelkkä tulos ei riitä. Laskutoimitus pitää olla. Lisäksi suurinosa on gtt laskuja eli tipankäyttöä.
Siksi alalla on matemaattisesti lahjakkaita, mutta hoitotyössä/työyhteisässä surkeita yksilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eroaako sairaanhoitajan ja lähihoitajan lääkelaskut toisistaansa vai ovatko samanlaisia. ? Vois kuvitella että sairaanhoitajilla on astetta mutkikaampiakin kuin sh lla.
Kyllä. Lähäreillä riittää vastaus ja on vaihtoehdot vastauksissa.
Montako % 20% ja 65% liuosta on sekoitettava keskenään, jotta saataisiin 50% liosta? Insinööri laskee tämän hetkessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olennaista ei ole se, onko se hankalaa, vaan että ne menevät oikein. Väärin laskeminen voi maksaa ihmishengen. Psyk.sh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa esimerkkejä? Välillä mietin, lähtisinkö opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Olin lukiossa hyvä matematiikassa, mutta usein kuulee, että lääkelaskut ovat vaikeita.
Rohkeasti vaan hakemaan jos ala muuten kiinnostaa. Jos motivaatio on kohdallaan ja olet hyvä matikassa niin varmasti pärjäät, aivan varmasti!
Työssä pärjäisin varmasti ja olen lujahermoinen, voisin toimia myös esim. ensihoitajana. Pidän myös ihmisten auttamisesta ja palvelemisesta.
Ongelma onkin työyhteisö. Olen kuullut negatiivista työilmapiiristä sairaaloissa naisvaltaisella alalla. Työpaikkakiusaaminen on huipussaan. Siinä hoitoalan varjopuolet.
Uuvuttaa jo ajatus opiskelusta naisvaltaisella alalla. Voisikohan sairaanhoitajaksi opiskella etän
Sosiaalialalla on hirveimmät ihmiset. Nämä hoitajat eivät vain sitä tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montako % 20% ja 65% liuosta on sekoitettava keskenään, jotta saataisiin 50% liosta? Insinööri laskee tämän hetkessä.
Muuten ihan kiva, mutta sh:n pitää laskea guttina tiputusnopeuksia tunnissa. Tästä laskutoimitus. Paljonko menee lääkettä tunnissa, jos tiputusaika klo 8-21 & lääkkeenmäärä. Ei inssi näitä älyä, muuten olisi potilaalta henki pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän lääkelaskut olekaan mitään rakettitiedettä. Niissä paukutetaan yksikkömuutoksia ja peruslaskuja jotta ne sujuisivat ihan automaattisesti ilman ajattelua, koska tosielämässä joku yksinkertainen huolimattomuusvirhe mittayksikkömuunnoksessa voi olla tappava.
Miten on mahdollista että vielä tänä päivänäkin näitä laskee hoitajat käsin? Eikö meillä ole muka riittävän kehittynyttä tietotekniikkaa vielä olemassa joka voisi laskea ne lääkkeet niin pitkälle ettei hoitajan tarvitse kuin toteuttaa ohjeet esim. "anna kaksi tablettia lääkettä XXX kolmen tunnin välein".
Eikö nämä ole jo ihan kaikkialla muualla, esim. teollisuudessa ym. jo automatisoitu niin pitkälle kuin mahdollista sen takia että mitä enemmän lasketaan käsin tms. niin sitä suurempi r
Tekoälyä käytetään kaikessa. MIksei esim. sairaanhoidossa hoitsuilla ole Sirin kaltaista työkalua, joka laskisi nopeasti lääkkeiden annokset? Terveydenhuollon älylaitteiden kehittäminen on valtava bisnes. Miksei siihen panosteta Suomessa? Tehdäänkö Aalto-yliopistossa mitään asian hyväksi?
Mikä ihmeen prosenttiluku sulla siinä on? Jos lääkettä on 2mg/kg ja 80kg eli 160mg 100ml niin pitoisuus on 1,6mg/ml.