Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Usein jo lapsista näkee, mitä heistä tulee isona
16.05.2019 |
Harvasta pulleasta, huonokäytöksisestä 7 oppilaasta pikku-Jakesta tulee yhtään mitään.
Miksi pitäisi mennä mukaan siihen, että pikku-Jakesta voi tulla vaikka lääkäri tai presidentti, kun vanhemmatkin on kylmäkkö ja rekkakuski. Muuten on joku lapsivihaaja.
Jo lapsissa on tosi paljon eroja, ja voi nähdä selvästi, että tosta tulee se ja tosta se.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Täällä kympin oppilas, josta tuli siivooja. Työnteko ei ole koskaan kiinnostanut, mutta sosiaalituilla eläminenkään ei innosta. Kunnianhimoa ei ole, ja persoonakaan ei hurmaa. Sain kymppejä lähinnä hyvän muistin vuoksi. Keskityin tunneilla, ja kokeissa muistin opettajan puheita sanasta sanaan.
Täällä toinen kympin oppilas, tai ainakin aina luokkani ja kouluni parhaiden joukossa. Muut hakeutui yliopistoon ja "hyvään arvostettuun" ammattiin. Minulla vaan ei ole pennin vertaa kunnianhimoa eikä rahanhimoa. Olen kiinnostunut kaikesta vähän mutta en mistään tarpeeksi. Eipä silti kolmen eri alan ammattitutkinnot suoritettuna, mikään ala ei tunnu täysin omalta. Pätkätöitä siellä täällä, paljon harrastuksia ja halua oppia uutta. Mutta kun en ole rahanahne enkä työnarkomaani. Pärjään vähällä ja nautin uuden oppimisesta. Ikääkin jo 50+ joten ei enää uudelle alalle. Parasta aikaa oli olla lapsen kanssa kotona kun tämä oli alle 3v enkä senkään jälkeen hinkunut töihin. Nautin lapsen kasvattamisesta. Hän onkin nyt akateeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin hyväkäytöksinen seiskan oppilas. En ollut koskaan hyvä koulussa mutta pääsinpä oikikseen ja nykyisin toimin juristina
Onko äitisi lastentarhanopettaja? Se joka ylpeänä kertoi minulle että HÄN näkee jo neljävuotiaista että kenestä tulee kouluampuja. Kehui olleensa alalla parikymmentä vuotta. (haukoin henkeäni kauhusta ja kiitin Luojaa että oma lapseni ei ollut siinä päiväkodissa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonteenpiirteet näkee jo lapsena. Keskittymiskyky, ahkeruus, tunnollisuus, empaattisuus, kunnianhimo. Näillä piirteillä menestytään ja jos myös älykkyys on yli keskitason niin lapsella on hyvät mahdollisuudet menestyä. Luonteenpiirteet ja älykkyys on osittain perinnöllisiä asioita. Hyvästä perheestä huolimatta lapsella saattaa olla esimerkiksi neurologisia tai psykiatrisia vaikeuksia esimerkiksi ongelmia keskittymisessä tai empatiassa ja tällainen lapsi menestyy tietenkin heikommin elämässä. Sairaita lapsia syntyy tietenkin kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Huh. En nyt luokittaelisi neurologisesti erilaisia lapsia ”sairaiksi”. Luepa tämän päivän hesari ja juttu 30 v tutkijasta. Hän sanoo, että kaikki tutkijat ovat lapsena olleet neurologiasesti erilaisia kuin muu väestö.
Yleensäkään erilaisuus ei ole ”sairautta”.
Joku voisi copypasteta tuon jutun, en ole tilaaja.
”Oxfordissa Raulo on omiensa joukossa.
”Varmaan 90 prosenttia huippututkijakavereistani on kertonut olleensa kömpelöitä, koulukiusattuja, epävarmoja tai änkyttäjiä – sellaisetkin, jotka ovat nykyään superkarismaattisia.”
Tieteilijöiksi päätyvät ne, joilla on originelli näkökulma asioihin ja aivot, jotka toimivat eri lailla kuin useimmilla.”
=> erilaisesti toimivat aivot ovat neurologiaa...
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vaikeista oloista on lapsen tai nuoren vaikea ponnistaa hyvään koulutukseen ja muutenkin hyvään sosioekonomiseen asemaan. Sitten taas ns.hyvästä perheestä lapsi saa hyvät mahdollisuudet mihin vaan.
Voi olla vaikeaa mutta ei mahdotonta ja siksi tarvitaan paljon kannustusta ja puskemista eteenpäin, vakuuttelua että sinä osaat ja voit menestyä. Pitäisi jo vähitellen unohtaa perisuomalainen lyttääminen "sinusta ei koskaan tule mitään!" tai "mikä sinä kuvittelet olevasi?". Oli lapsen lähtökohdat sitten ihan mitkä hyvänsä. Hyvä perhe ei tässä varmaankaan tarkoita rikasta perhettä, eihän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suurimmasta osasta tulee suurin piirtein sitä, mitä voisi odottaa. sitten on ne poikkeukset, jotka vahvistaa säännön. itse olen ollut hämmästynyt vanhoja koulukavereita seuratessani että koulumenestystä tärkeämpi tekijä on vanhempien sosioekonominen asema.
Oon aina miettinyt kuinka monta poikkeusta tulee olla, jotta ne eivät enää vahvista sääntöä vaan kumoavat sen
Turhaan mietit. Olette niin tyhmiä, että käytätte ko. sanontaa väärin. Poikkeuksella tarkoitetaan aidosti säännöstä poikkeavaa muuttujaa, joka on poikkeava, kuin se jota sääntö koskee. Esim. Sininen on rauhoittava väri poikkeava muuttujaa punainen on kiihottava väri. Tämä (poikkeus) vahvistaa em sääntöä. Ole hyvä! Voit lopettaa ihmettelyn.
Työläisperheissä nuoria kannustetaan ammattikouluun, koska siitä saa heti ammatin ja pääsee töihin tienaamaan. Siis asenne on se, että koulutuksella ei ole väliä vaan rahalla. Lukioon meno voidaan jopa kieltää, koska kirjat on niin kalliita.
Sitten taas on suvut, joissa KAIKKI käy lukion. Outoja mustia lampaita ne, jotka ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi elämä taas. Sellaiset spekulaatiot kannattaisi jättää pois täysin painoindeksistä ja arvosanoista riippumatta.
Kun esikoinen oli eskarissa, kirjoitin jokaisesta eskarikaverista "ennusteen" siitä, mitä tulevat olemaan 20 vuotta myöhemmin. Siis koulutustaso, töissä vai ei, lapsia vai ei jne.
Lapsia eskarissa oli 14 ja vain 2 kohdalla en osannut "ennustaa" oikein. Toinen on poika, josta tuli isä 19v iässä eikä lukion jälkeen ole enää opiskellut ja toinen on tyttö, joka muutti 9v iässä perheineen Ruotsiin ja päätyi lastenhoitajaksi (oletin, että olisi mennyt yliopistoon). Muuten niistä eskarilaisista jo näki, kuka opiskelee yliopistossa, kuka jättää koulun kesken, kuka hankkii keskiluokkaisen tavallisen ammatin ja menee heti ammattikoulun jälkeen töihin jne. Perhetausta ja sosiaaliluokka ohjaa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annappa vastasyntyneelle lapselle käteen viinapullo, korttipakka ja Raamattu. Katso mihin hän ensimmäisenä tarttuu. Se ennustaa lapsen tulevaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Luonteenpiirteet näkee jo lapsena. Keskittymiskyky, ahkeruus, tunnollisuus, empaattisuus, kunnianhimo. Näillä piirteillä menestytään ja jos myös älykkyys on yli keskitason niin lapsella on hyvät mahdollisuudet menestyä. Luonteenpiirteet ja älykkyys on osittain perinnöllisiä asioita. Hyvästä perheestä huolimatta lapsella saattaa olla esimerkiksi neurologisia tai psykiatrisia vaikeuksia esimerkiksi ongelmia keskittymisessä tai empatiassa ja tällainen lapsi menestyy tietenkin heikommin elämässä. Sairaita lapsia syntyy tietenkin kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Sinun tuomiollasi minun työura olisi aivan toisenlainen. Olin koulussa "laiska ja tyhmä". Mitään muuta ei näkynyt ulospäin kuin syrjään vetäytyminen, arkuus, vaikeus keskittyä, tyhmyys ja että kaikki oli aina tekemättä.
Big news: kukaan ei tiennyt mitä jouduin kohtaamaan kotonani.
Pääsin pois kodin vaikutuspiiristä ja lähdin yksin eteenpäin elämässä. Parikymppisenä siis aloitin ns nollista, huonon koulumenestyksen ja onnettoman räpiköinnin jälkeen. Oli pitkä pätkä eheytymistä, paljon itkua, paljon ahdistusta ja sikiöasentoa lattialla, yksin. Mutta vähitellen sain elämästä otteen. Sain opiskeltua. Sain työpaikan. Sain opiskeltua lisää, etenin uralla. Opiskelin vielä lisää, etenenin uralla vielä lisää. Eteneminen toki oli hitaampaa, koska matteusefekti tuli selkeästi vastaan ja minulla ei ollut mitään kontakteja missään ennestään. Mutta sinänsä voin ylpeänä sanoa, että olen itse ansainnut menestymiseni. Kukaan sitä ei ole ojentanut tarjottimella.
Tiedän, että nykyinen positioni aiheuttaa kummastusta niissä, jotka ovat tienneet ja tunteneet minut lapsena. Minusta ei olisi ikinä pitänyt tulla mitään, etenkään sitä mitä olen nyt. Minulla on paljon päätösvaltaa monen elämän ylitse ja pidän punaisena lankanani armollisuutta. On tärkeää nähdä, miksi joku toimii niin kuin toimii. Kukaan ei ole paha. Jokainen haluaa rakastaa, tulla rakastetuksi, tulla kohdatuksi ihmisenä ja sellaisena kuin on, ilman tuomitsemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta piti mukamas tulla sitä sun tätä, jos ei nyt presidenttiä niin ainakin Nobel-palkittu kirjailija tai vähintäänkin lääkäri. Tuntuu että koko lapsuuden yritin vastata vanhempien ja suvun odotuksiin ja esittää kiinnostunutta asioita joista en välittänyt ollenkaan.
Nykyään olen lievästi alkoholiongelmainen työtön. Olisinpa saanut vaan tehdä sitä omaa juttua, olisipa minun annettu olla kiinnostunut vapaavalintaisista asioista.
Alkoholistien lapsena olisin arvannut heti, että alkoholi on ongelma. Vika on muissa ja muut ovat niin kaltoinkohdelleet, että kaikk on männyt.
Alue: Aihe vapaa
No kerropa selvänäkijä, mitä piti tulla laihasta kalpeasta ohuthiuksista kierosilmäisestä äpärätytöstä? Jos osaat, saat 10 pistettä ja papukaijamerkin.