Aamuvirkun kanssa suhde = mahdotonta?

Ei aamuvirkkuus tarkoita automaattisesti myös iltatorkkuisuutta. Tai iltavirkkuisuus sitä, että valvoo jonnekin yhteen-kahteen yöllä, kuka normaaleissa päivätöissä käyvä edes pystyy tähän?

Itse olen aamuvirkku, herään vkonloppuisin yleensä seitsemältä, viimeistään kahdeksalta. Mutta nukkumaan mennään miehen kanssa yhdessä, yleensä noin kello 23-24. Mies herää arkisin ihan töiden mukaan, vkonloppuisin kahdeksan-yhdeksän maissa. Eli ei tässä nyt mitään radikaalisti eri rytmiä eletä ja arki sujuu ihan samaan rytmiin.

Olisi rasittavaa kyllä, jos toinen olisi joku ihme vätys, joka nukkuu puolille päivin. Ymmärrettävää, jos tapahtuu joskus, mutga eihän kukaan normaalitöissä käyvä voi elää noin?

Meillä on vähän sama tilanne, itse tykkään yöstä ja muija päivästä, mutta silti illat on yhteistä aikaa, hän tosi on usein väsynyt ja minä heränny, kyllä siinä välillä joku hiertää...

Vierailija kirjoitti:

Ei aamuvirkkuus tarkoita automaattisesti myös iltatorkkuisuutta. Tai iltavirkkuisuus sitä, että valvoo jonnekin yhteen-kahteen yöllä, kuka normaaleissa päivätöissä käyvä edes pystyy tähän?

Itse olen aamuvirkku, herään vkonloppuisin yleensä seitsemältä, viimeistään kahdeksalta. Mutta nukkumaan mennään miehen kanssa yhdessä, yleensä noin kello 23-24. Mies herää arkisin ihan töiden mukaan, vkonloppuisin kahdeksan-yhdeksän maissa. Eli ei tässä nyt mitään radikaalisti eri rytmiä eletä ja arki sujuu ihan samaan rytmiin.

Olisi rasittavaa kyllä, jos toinen olisi joku ihme vätys, joka nukkuu puolille päivin. Ymmärrettävää, jos tapahtuu joskus, mutga eihän kukaan normaalitöissä käyvä voi elää noin?

Et sinä ole kovin aamuvirkku, jos heräät 7-8. Mies ei myöskään ole aamutorkku, jos herää 8-9. Aamu-uniset nukkuvat mielellään 12 asti.

Nykyisin on joustoja monilla työajoissa. Voi siis hyvin työskennellä unirytminsä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on toiminut vaihtelevasti yli 20 v. Hyviä puolia on, mutta myös huonoja. Jos saisi valita, niin toivoisin puolisoni olevan vain tunnin tai pari eri ajassa.

Näin aamuvirkkuna sanoisin, että lapsiperheessä se iltavirkku on ihan vapaamatkustaja, jolla on omaa aikaa enemmän kuin muilla.

Päinvastoin oli meillä, kaikki lapset olivat iltavirkkuja kuten äitinsä, joten aamuvirkku isä sai aamulla runsaasti omaa aikaa. Vauvat nukkuivat klo 24-11 yhteen pötköön. Heräsivät äidin kanssa vasta tuolloin.  Toki äidillä ei ollut omaa aikaa ollenkaan, mutta imettäessäkin voi lukea kirjoja. Muuta en kaivannutkaan.

Eli riippuu niin lapsista. Ei kaikki lapset ole aamuvirkkuja, ei ollenkaan.

Meidän lapset olivat ja ovat tavallisissa päiväkodeissa ja kouluissa, joihin mennään aamulla, eli silloin kun mies nukkui. Ja pk:sta piti hakea miehen ollessa töissä. Lasten harrastukset (pitää kuskata) ovat illalla koulun jälkeen, jolloin mies on töissä. Ruokaa pitää lapsille tarjota ennen harrastuksia (mies töissä).

T. 8

Marttyyri?

Ei, avoimen vi**uuntunut miehen toimintaan.

T. 8

Minulla ja miehelläni on luonnostaan sama rytmi. Enemmän iltavirkkuuteen taipuvainen. On ihanaa mennä yhtäaikaa nukkumaan ja luonnostaan herätä lähes samaan aikaan. Meillä on paljon seksiä. Johtuu varmaan osittain tästä.

Up

Minä en tiedä olenko aamuvirkku vai mikä, mutta tarvittaessa pystyn heräämään aamullakin. Mies herää aikaisin aamulla vain jos pitää ehtiä lentokoneeseen tai jos on puhelinpalaveri. Muuten nauttii joustavista työajoistaan ja könyää työpaikalle aikaisintaan puolitapäivin. 

Ongelma tämä erirytmisyys on ollut vain silloin, kun itselläni on ollut pakollinen aamuherääminen (opiskelu, työ) ja asuttiin vielä edellisessä asunnossa jossa makkari oli keittiön vieressä. Käämit paloi kun yritin nukkua ja mies alkoi yöllä kolistella keittiössä ruokaa laittaessaan. Mies puolestaan on sikeäuninen eikä koskaan herännyt siihen, kun aamulla heräsin ja laitoin aamiaista. Nyt on isompi kämppä ja keittiö alakerrassa, joten saan itsekin nukuttua yläkerrassa vaikka mies kokkailisi alakerrassa. 

Sitä toisen rytmiä pitää kunnioittaa. Itse joudun joskus vapaapäivänäkin heräämään kuudelta, että jaksan seuraavana työpäivänä herätä taas neljältä, enkä silloin tietenkään häiritse miehen unta ja/tai vaadi häntä heräämään. Hän puolestaan ei vaadi minua valvomaan vaan antaa minun mennä nukkumaan ennen yhdeksää. (Usein hän ei toki ole tullut vielä töistäkään kotiin siihen aikaan.) 

Jos molemminpuolista joustoa, hyväksyntää ja kunnioitusta löytyy, niin kyllä eri rytmissä elävät voivat hyvinkin seurustella ja perustaa perheenkin.

Hyvin toimii...heraan viikolla ennen kuutta toiden takia, eli en viikonloppuisinkaan nuku kahdeksaa pidempaan (unirytmi). Viikolla mies tulee mun kanssa samaan aikaan sankyyn puoli kymmenen maissa, harrastetaan seksia ja mies pitaa lusikassa kunnes nukahdan ja lahtee sitten tekemaan omia juttujaan. :D Nukkuu sitten aamulla pidempaan. 

Viikonloppuisin valvon toki itse pidempaan (n. puolilleoin), heraan aikaisemmin ja laitan meille aamiaisen valmiiksi, lueskelen lehtia ym. kunnes mies heraa ja syodaan aamiainen yhdessa. 

Vierailija kirjoitti:

Sehän on pitemmällä tähtäimellä paras. Kummallakin on omaa aikaa silloin kun toinen nukkuu.

Oletko samaa mieltä, jos teille tulee lapsia, jota pitää nousta hoitamaan joka aamu yksin? Toki, jos ette vie hoitoon niitä, voitte kouluikään asti opettaa ne iltavirkuiksi, jolloin miehesi hoitaa.