Olen lukiolainen, jonka ÄO on yli 120. Haluatko kysyä jotain?
Minulla on todella tylsää, joten olisi kiva vastailla johonkin.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Oletko katsonut uusinta Suomen Selviytyjiä? Jos olet, kuka oli suosikkisi?
En ole katsonut, en seuraa kauheasti TV-sarjoja.
Tykkään katkaravuista.
Älykkyys on minulle toissijainen ominaisuus, arvostan enemmän kiltteyttä ja rohkeutta. Itse olen jollain tapaa tunnevammainen (minulla on epäilty persoonallisuushäiriötä, uskon kuitenkin itse sen johtuvan aspergeristani) enkä kovinkaan rohkea, joten voisin vaihtaa älykkyyden niihin ominaisuuksiin.
En tiedä tunnenko itseäni älykkääksi, välillä joo, välillä en. Ymmärrän uusia konsepteja helposti, mutta turhaudun nopeasti jos en opi jotain, ja tunnen itseni silloin todella typeräksi.
Lempiaineeni koulussa on matematiikka.
Olen tyttö.
Onko todella vaikeaa löytää kavereita?
Et ole vielä kertonut, onko äo:si testattu virallisesti vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Miten päädyit av-palstalle?
Olen seurannut tätä palstaa vuodesta 2011 asti eli aloitin silloin, kun olin 9. Silloin lähinnä provoilin täällä, mutta en muista, miten alun perin löysin tämän sivuston. Ensimmäinen keskustelu, josta minulla on muistikuva, on joku synnytyslakkijuttu (ei siis oma keskusteluni vaan keskustelu ylipäätään).
Vierailija kirjoitti:
Et ole vielä kertonut, onko äo:si testattu virallisesti vai ei?
Vastasin siihen viestissä 21, on testattu virallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Onko todella vaikeaa löytää kavereita?
Kavereiden löytäminen ei ole minusta enää nykyään vaikeaa, mutta hyvien ystävien löytäminen on. Minusta tuntuu usein siltä, että muut ihmiset eivät ymmärrä minua, mutta uskon ettei se johdu älykkyysosamäärästäni, vaan joko aspergeristani tai sitten siitä, että lapsuuteni on ollut traumaattinen ja suurin osa ihmisistä ei ole kokenut sellaista.
No meillä asuu kaksi lukiolaista, joiden älykkyysosamäärät ovat 135 ja 132.
Omaani en tiedä ja tunnen ajoittain olevani tosi tyhmä😉
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan seurustellut?
Olen, mutta en vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
No meillä asuu kaksi lukiolaista, joiden älykkyysosamäärät ovat 135 ja 132.
Omaani en tiedä ja tunnen ajoittain olevani tosi tyhmä😉
👍🏼
Ajan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko todella vaikeaa löytää kavereita?
Kavereiden löytäminen ei ole minusta enää nykyään vaikeaa, mutta hyvien ystävien löytäminen on. Minusta tuntuu usein siltä, että muut ihmiset eivät ymmärrä minua, mutta uskon ettei se johdu älykkyysosamäärästäni, vaan joko aspergeristani tai sitten siitä, että lapsuuteni on ollut traumaattinen ja suurin osa ihmisistä ei ole kokenut sellaista.
En tiedä omaa äo:tani mutta ainakin minulla on ollut suoritustensa perusteella älykkäitä kavereita joiden kanssa olen ollut samalla aaltopituudella. Minulla on teoria, että jollain tavalla psyykkisesti raskaat olot kotona saattaa kehittää älyä, koska joutuu olemaan ns. alerttina, tulkitsemaan tilanteita ja löytämään tapoja selvitä? Mutta samaan aikaan altistaa mielenterveysongelmille. Ja Luoja tietää miten asiat sitten myöhemmin eskaloituu (onneksi on kuitenkin suojaavia tekijöitä, onnenpotkuja jne. elämä kantaa)
En ole vielä varma, mille alalle aion mennä opiskelemaan. Olen harkinnut lääketiedettä tai tekniikkaa, mutta en ole varma.
Asuin nuorempana ulkomailla, siellä otettiin virallinen älykkyystesti, vaikka olin lapsi.
Lapsuuteni oli ihan ok, ehkä joltain osin traumaattinen sillä koin paljon väkivaltaa lapsena. Minulla on myös autismin kirjoon kuuluva häiriö (Asperger), jonka vuoksi minun oli hankala saada ystäviä ja minua kiusattiin koulussa. Nyt asiat ovat paremmin, minua ei kiusata ja minulla on paljon ystäviä.
Kuuntelen vähän kaikenlaista musiikkia, eniten ehkä perus "pehmorokkia" kuten vaikkapa nyt Fall Out Boy.