Onko kukaan tajunnut olevansa mätien ihmisten ympäröimä?

Itselleen täällä jokainen elää, kaikkia ihmisiä ei voi ympäriltään karkottaa, kannattaa oppia hyväksymään jokainen sellaisena, kuin hän on, ei mun elämää pilaa toisten mätä asenne, onneksi ei itse tarvitse sellaista taakkaa kantaa, vaan voi nauttia elämästä.

Valitettavasti sen huomaa usein vasta kun vahinko on jo tapahtunut.

Onneksi esim juuri narsismista puhutaan nykyään. Ja muistakin ilmiöistä.

Asiat on mahdollista käsitellä esim eri vertaisryhmissä. Käsitellä, jättää taakseen ja elää eteenpäin.

Tyhmä ei ole se joka tekee virheen vaan se joka toistaa jäämällä alisteisuuteen, kiusatuksi. Että uusi kumppani on yhtä huono kuin edellinen.

Sen ei tarvi mennä niin.