Oon masentunu ja oikeesti työpaikkani on viimenen asia, joka enää pitää mut pinnalla
Työ on onneksi sellainen, johon pitää vain mennä ja tarvitsee sanoa max muutama lause.
Muun ajan voin maata sitten kotona lattialla patjalla ja ostella vaikka verkkokaupasta jotain. Ja käydä vaikka juomassa capuccino kera päivän uutisten.
Ymmärrän kyllä, osa nykytyöstä on sellaista, että siellä sinnittely masentaa entisestään. Mutta yrittäkää löytää joku simppeli homma, missä tehdään käsillä. Yksinkertainen fyysinen työ, jossa voi jättää aivot sinne narikkaan, voikin olla yllättävästi terapeuttista
Kommentit (4)
Niinpä. Oma työni oli vaativaa + työkaverit joiden seurassa ahdistuin ja työ muutenkin ahdistavaa. Olisipa ollut työ juuri tuollainen kuin kuvasit. Mutta sain yli 3500 kuussa niin ei kannattanut vaihtaa. Nyt pitäisi palata työhön pian. Ahdistaa jo ajatuskin.
Kyllä työ voi oikeasti toimia terapiana vaikeassa tilanteessa, saa työn kautta muuta ajateltavaa ym.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Oma työni oli vaativaa + työkaverit joiden seurassa ahdistuin ja työ muutenkin ahdistavaa. Olisipa ollut työ juuri tuollainen kuin kuvasit. Mutta sain yli 3500 kuussa niin ei kannattanut vaihtaa. Nyt pitäisi palata työhön pian. Ahdistaa jo ajatuskin.
Sairauslomat ei auta juurikaan siksi, että pitää palata samaan, mikä masennnuksen aiheuttikin.
Työ itsessään on terapeuttista, suurin osa työpaikoista ei. Ikävä kyllä.
Sama. Jos mulla ei olis töitä, en poistuisi kotoa ollenkaan. Onneksi mun työ on sellaista että istun tietokoneella omassa huoneessani niin voi vaikka itkua tuhertaa samalla jos tuntuu siltä. Saa ainakin muuta ajateltavaa.