Miten suhtautua ystävään?

Hieman etäinen ystävä, johon olen kuitenkin ihan hyvissä väleissä, asumme vain kaukana toisistamme, on olut kauan poissa työelämästä, vaikka hänelle riittäisi töitä. Ainakin oman kertomansa mukaan näin. Hänellä on lapsia, joten hän on kotiäiti ja kotirouva.
Kysyin taas, että aikooko hakea töitä. Hän sanoi, että ei aio, kun hänellä on tavallaan ollut jo työ, josta ei ole vain kertonut. Olen siis joka vuosi kysynyt ja hän on aina kertonut, että on ollut paljon tekemistä, mutta ei paljoa palkkatyötä.

Kysyin sitten, että mitä ja hän kertoi, että hoitaa omaisuuttaan., että hänellä on varaa olla ilman työtä ja esim. työttömyyskorvausta, mutta ihmisten on vaikeaa käsittää hänen valintaansa, joten ei ole tahtonut kertoa syytä. Hän siis väittää, että omaisuus ja perhe työllistää häntä. Onko tämä moraalisesti oikein, että ei tee työtä, josta maksetaan palkkaa, vaikka hän on saanut hyvän koulutuksen, jonka veronmaksajat ovat hänelle kustantaneet?