Ensi kuussa päivät alkavat lyhentämään - mitkä ovat sinun selviytymiskeinosi pimeisiin ja sateisiin iltoihin?

Hyvä olla realisti.

Aloitin hamstraamaan kynttilöitä pimeneviin syysiltoihin.

JOULU <3

Tulee se kesä 2020:kin, kun vähän odottaa.

Lähden marraskuussa seitsemäksi viikoksi Thaimaahan.

Oi, rakastan kesän sateisia iltoja! Parasta. Kuunnella kattoon ja ikkunoihin osuvaa sateen ropinaa.

Selviytymiskeinot? Odotan sitä oikein.

Varastoin valoisaa ja lämmintä kesäilmaa säkeissä sisälle.

Loputon runkkaaminen.

Elän tässä ja nyt, nautin keväästä ja kesästä ensin. Sitten nautin pimeistä syysilloista, sitten kylmästä lumisesta talvesta. Vuodenajat on rikkaus.

Niin ihanaa! Sitten saa taas nukuttua, kun on pimeää ja sateista. Kyllä se kesä onneksi menee nopeasti ohi. Ensi kuun jälkeen on jo heinäkuu ja illat pimenee ja syksy tuntuu ilmassa. Sitä odotellen.

Siirretään kelloa eteenpäin sitä mukaan kuin pimenee!!

Tosiaan juhannuksen aikaan juna puksuttaa kohti syksyä päin. Rakastan pimeitä iltoja ja syyssateita. 😊😊

Runkkaus.

Kesäksi lähdetään Jäämerelle, syksyllä auringonlasku on jo oikein ok.

Jos lyhentävät minun opintolainoja niin eikun vaan.

Se että rakastan pimeitä sateisia iltoja. Ja vihaan kesää. En siis tarvitse selviytymiskeinoja.

Päivä pitenee melkein vielä 2 kuukautta.

Vierailija kirjoitti:

Lähden marraskuussa seitsemäksi viikoksi Thaimaahan.

Ei mikään ympäristöteko.

Vaivun "horrokseen". Teen vain työt, syön vähän ja lopun ajan nukun. Lakkasin jo vuosia sitten yrittämästä olla pimeään vuodenaikaan yhtä energinen kuin valoisaan vuodenaikaan. Kokeilin kirkasvalolamppuja ja kaikenlaisia vitamiineja yms, mutta aina vaan olin töiden jälkeen ihan uupunut. Kun lapset kasvoivat aikuisiksi, tajusin, että ei mun enää tarvitse. Voin mennä töistä suoraan nukkumaankin. Viikonloppuisin teen jotain rauhallista valoisaan aikaan päivästä, mutta kun aurinko laskee, menen sänkyyn lukemaan tai katsomaan telkkaria ja jossain vaiheessa nukahdan.

Elämän ehtoossa muutenkin. N46.