Kun on melkein 40v, vappu on päivä päivien joukossa.

No minä olen 48-vuotias ja illalla menen rokkikeikalle, vaikka tällaisina känniääliöiden taattuina päivinä se ei yleensä paljon nappaa. Suomen parhaita munkkeja hakemaan tuossa jossain välissä, ja siinäpä se. Vain amatöörit kännää itsensä tillintallin.

Miten sitä vappua sitten kuuluisi juhlia, jos ei foliopallot ja simat riitä?

Nyt yli 40v on juuri parasta olla hunningolla ja juhlia, kun lapset ovat aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat jo alle nelikymppisinä elämänsä eläneitä vanhuksia.

Mitä pitäisi tehdä ettei olisi elämän elänyt vanhus? Pukea teinivaatteet ja mennä kaupungille tai rannalle kaljapurkki kourassa hengailemaan tai mitä muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä vappua sitten kuuluisi juhlia, jos ei foliopallot ja simat riitä?

Foliohattu päähän ja kalsarikännit simasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat jo alle nelikymppisinä elämänsä eläneitä vanhuksia.

Niinpä. Itse vedän haalarit päälle ja lähden opiskelukavereiden kanssa baanalle

M32

Ei lähde dokaamaan = elämänsä elänyt vanhus?

Mulle vappu on aina ollut ihan tavallinen päivä, vaikka olen 25v. Johtuu varmaan siitä, kun ei ole kavereita enkä käytä päihteitä. Ei yksin jaksa juhlia 😁

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä vappua sitten kuuluisi juhlia, jos ei foliopallot ja simat riitä?

Tuohon toiseen viestiin kirjoitinkin, että meillä oli lapsuudessani tapana juhlia isolla porukalla, joten itselleni ihmiset tekevät juhlat. Kokoonnutaan yhteen, syödään hyvin , jutellaan paljon. Meillä myöskään humaltuminen ei ollut mikään juttu. Autoilla lähtivät sukulaiset koteihin.

Mutta tunnen monia ihmisiä, joille tuo taas olisi kauhistus ja mieluummin viettävät rauhassa perheen kesken juhlia.

Mitä erilaista siinä sitten pitäisi olla? En aio minäkään juhlia vappua mitenkään.

Sama juttu myös  uudenvuoden ja juhannuksen kanssa, tuntuvat tavallisilta päiviltä. Baila baila-fiilis on kadonnut.

Ap

Olen 42v ja tänään kyllä juhlitaan kuohuviinin kanssa + tapaksia sen kaveriksi. Huomenna vappubrunssille. Elämä on juuri niin ikävää tai kivaa kun sitä itse järjestää, ja kaikki syyt juhlia ovat minusta hyviä. Tänään nostan maljan keväälle ja rakkaudelle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat jo alle nelikymppisinä elämänsä eläneitä vanhuksia.

Mitä pitäisi tehdä ettei olisi elämän elänyt vanhus? Pukea teinivaatteet ja mennä kaupungille tai rannalle kaljapurkki kourassa hengailemaan tai mitä muuta. 

Jokainen saa tehdä mitä haluaa, mutta se, jos kakkki juhlat tuntuu latteilta ja pitää erikseen julistaa että minäpä olen niin spesiaali että en juhli ollenkaan vaan tämä on ihan tavallinen arkipäivä mulle, on osoitus elämänilon hiipumisesta.

Jaa, mä on melkein 50v ja vappu on edelleen hieno juhla. Tänään katsomaan Mantan lakitus, huomenna Kaivariin ja sen jälkeen grillaillaan omalla pihalla. Jos ollaan aamuvirkkuja, käydään ennen Kaivaria Kaisaniemessä moikkaamassa tuttuja.

Lapsuuden vappuuni kuului riemu keväästä ja toive siitä, että ehkä jonain päivänä itsekin saa painaa valkolakin päähänsä. Silloin valkolakkeja näkyi muuallakin kuin yo-kaupungeissa, se oli minusta hienoa. Sain kaupungilta heliumpallon (80-luvulla se oli vielä paksua kumimaista, ei foliota) ja sai laittaa valkoiset housut ja keveät kengät. Oli omatekoiset munkit ja kotisimaa - niitä teen edelleen. Koristelin kotona huoneet serpentiinillä ja vapputorvet kuului kauas. Opiskelijavuosina käytin kyllä bilehaalaria muulloin, mutta vappuna matkustin kotiin, nähtiin sukulaisia ja seurustelinkin jo. Hauskat muistot on sieltäkin. Kun tuli oma perhe, vappua on juhlistettu kotona maaseudulla. Hyvät ruoat ja herkut, pihaleikkejä, musiikkia. Illalla kuohuvaa kullan kanssa lakit päässä. Joskus käytiin tanssimassa, nykyään lavat avaa vasta myöhemmin. Nyt meillä nuoret viettää vappua kuten tykkäävät, osa kotona, osa omilla menoillaan. Tarjolla on maaseutu- tai kaupunkivappua. Mun mielestäni vappu on just sellainen kuin siitä haluaa tehdä, se taipuu kyllä, toisin kuin vaikka joulu. No, miksei sekin. Elämäniloa ja kuohuvaa, niistä en luovu. Ilo irti jengi!

Minullekin tämä on vain päivä muiden joukossa, mutta se ei liity ikään (29) vaan siihen, että asun syrjässä eikä minulla ole kavereita eikä mitään seuraelämää tai suunnitelmia. Tulee vaan tosi apea mieli kun näkee iloisia porukoita pitkin puistoja, että ei huvita lähteä yksinkään tuntemaan oloaan ulkopuoliseksi muiden keskelle.

Tein kyllä itselleni pienen juustokakun, sovitaan että se on vappukakku.

Olen 26-vuotias ja en aio ostaa simaa tai vappupalloja tai munkkeja ym.

Oksettaa koko vappu, pelkkää mälläämistä ja kaatokännien glorifikointia.

Mun äiti haudattiin vapunaattona, se on taas mielessä ja siksi tämä päivä on minulle aina aika ankea. Ei paljon huvita juhlistaa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Minullekin tämä on vain päivä muiden joukossa, mutta se ei liity ikään (29) vaan siihen, että asun syrjässä eikä minulla ole kavereita eikä mitään seuraelämää tai suunnitelmia. Tulee vaan tosi apea mieli kun näkee iloisia porukoita pitkin puistoja, että ei huvita lähteä yksinkään tuntemaan oloaan ulkopuoliseksi muiden keskelle.

Tein kyllä itselleni pienen juustokakun, sovitaan että se on vappukakku.

Haluaisin sanoa jotain mukavaa, mutta luulen, että se vain näyttäisi lattealta ja tyhmältä.

Toivottavasti tältä palstalta vaikka saat vappuun juttuseuraa, jos sellaista kaipaat. Ja toivon, että sinä, kuin muutkin samassa tilanteessa olevat vielä joskus ystävän/porukan, jonka kanssa viettää arkea ja juhlaa

Vierailija kirjoitti:

Minullekin tämä on vain päivä muiden joukossa, mutta se ei liity ikään (29) vaan siihen, että asun syrjässä eikä minulla ole kavereita eikä mitään seuraelämää tai suunnitelmia. Tulee vaan tosi apea mieli kun näkee iloisia porukoita pitkin puistoja, että ei huvita lähteä yksinkään tuntemaan oloaan ulkopuoliseksi muiden keskelle.

Tein kyllä itselleni pienen juustokakun, sovitaan että se on vappukakku.

Minä olen myös ollut tuollaisessa tilanteessa. Mutta lähdin opiskelemaan, muutin isompaan kaupunkiin ja vietin muutaman hauskan opiskelijavapun haalareineen. Eli asioihin voi vaikuttaa, jos haluaa, onneksi.

Niin. Kun olin lapsi, oli vappuna aina järjestetty naamiaiset kaupungin lapsille, se oli kiva perinne. Kotona äiti teki simaa ja munkkirinkilöitä ja ostettiin ilmapalloja ja serpentiiniä ja ehkä vappuviuhka tai viipperö jolla sai kersat leikkiä. Vappu on lasten juhla, ei mulle enää teininä vapulla ollut mitään merkitystä eikä ole ollut sen jälkeenkään.

Se että jossain Helsingissä jotkut opiskelijat ryyppäävät pitkin kaupunkia ja jotkut olevinaan hienot kurpat kulkee ratikassa liian pieni ja paskainen ylioppilaslakki päässä ja menee jonnekin mäelle piknikille, ei tee siitä mitään aikuisten juhlaa. Kyllä ne simat ja ilmapallot lapsille on tehty.