Lue keskustelun säännöt.
Kumman henkilön valitsisitte kumppaniksenne?
Karo
28.04.2019 |
Kumman valitsisit (jos pitäisi valita eikä yksin "saisi" jäädä):
1) Henkilö 40 vee, jonka kanssa aiemmin ollut 4 vuoden suhde, jonka aikana hän lopulta kohteli todella huonosti, olin hyvin rikki henkisen väkivallan alla. Mutta rakastan yhä. Nyt henkilö hakenut apua ja selvästi tehnyt muutoksia asioiden suhteen ihan itsenäisesti, on lääkitystä ja terapiaa jne. Vakituinen hyvä työ, skarppi, hoitaa asiansa, siisti asunto jne.
2) Henkilö 35 vee, jonka tuntenut 5 vuotta, mutta kaverina (koska aiempi suhde estänyt muun). Äärimmäisen kiltti, ei 'varmasti' kohtelisi ikinä huonosti, mutta taipuvainen totaaliseen saamattomuuteen ja siihen, ettei omaa mitään kunnianhimoa: asuu äitinsä kanssa pienessä kämpässä kahdestaan (asunut omillaan ennen, mutta sitten menetti luottotiedot yms ja nyt 3 vuotta taas asunut kotona), ei koulutusta, ei töitä. Fiksu kuitenkin ja yrittää eteenpäin, mutta tähän asti ollut saamaton ja koulutus + työ tulisi olemaan työkokeilua jne, jos jotain saa, etenkin koska pieni paikkakunta ja rajalliset vaihtoehdot. Elelee nyt toimeentulotuella, ehkä patistettuna muuttaa pois äitinsä luota, ehkä ei.
1-kohdassa arveluttaa se, että suhteen aikana mies oli välillä hirviö, voiko toistua, pohdin. 2-kohdassa mietityttää erilainen elämänasenne, koska arvostan koulutusta, työtä ja kunnianhimoa, eikä minulla ole varaa elättää ketään toista joten naimisiinmeno/yhteisasuminen ei onnistuisi hänen kanssaan.
Ja älkää vastatko vain "ole yksin", koska kiinnostaa miten juuri sinä valitsisit.
Kommentit (12)
Eikö maailmassa ole ketään muita vaihtoehtoja? No sitten se kakkonen, koska ykköstä kokeilit jo ja se ei toiminut. Samaan se kaatuu kuin ekallakin kerralla, historia toistaa kyllä itsensä.
Mut jos on olemassa joku, siis aivan kuka tahansa muu, valitse se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö usko, että ihminen voi muuttua? Jos on lääkitys, terapiaa jne?
Onko teistä ok, jos 35-vuotias mies asuu äitinsä kanssa monta vuotta tuossa iässä eikä aktiivisesti pyri omaan asuntoon?
Kakkonen jos pakko, mutta oikeasti ei kumpaakaan. Ikävän kuuloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kai kellään ole noin kammottavat vaihtoehdot ainoat?
Vierailija kirjoitti:
Ettekö usko, että ihminen voi muuttua? Jos on lääkitys, terapiaa jne?
Se on äärimmäisen vaikeaa, ja mitä pahemmat ongelmat, sitä vaikeampi urakka. Vain harva siinä onnistuu, yleensä tarvitaan jokin hengellinen herääminen tai muu mullistava tapaus. Ja jos ihminen on narsisti tai hänellä on jokin muu persoonallisuushäiriö, niin nehän eivät "parane" ollenkaan.
Kauanko muutos on kestänyt? Miten se käytös on muuttunut? Luettelet tuossa lähinnä käytännön juttuja, jotka jokaisen pitäisi pystyä hoitamaan.
En valitsisi noista vaihtoehdoista kumpaakaan. Oletko läheisriippuvainen (oletan, että olet ap), jos on "pakko" ottaa jompikumpi? Keskity hyvä ihminen itseesi ja omien ongelmiesi ratkomiseen, ettei tarvitse mennä ojasta allikkoon suhdekuvioiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ykkönen poissuljettu. Kakkonen... riippuu mitä odotat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö usko, että ihminen voi muuttua? Jos on lääkitys, terapiaa jne?
Se on äärimmäisen vaikeaa, ja mitä pahemmat ongelmat, sitä vaikeampi urakka. Vain harva siinä onnistuu, yleensä tarvitaan jokin hengellinen herääminen tai muu mullistava tapaus. Ja jos ihminen on narsisti tai hänellä on jokin muu persoonallisuushäiriö, niin nehän eivät "parane" ollenkaan.
Kauanko muutos on kestänyt? Miten se käytös on muuttunut? Luettelet tuossa lähinnä käytännön juttuja, jotka jokaisen pitäisi pystyä hoitamaan.
En valitsisi noista vaihtoehdoista kumpaakaan. Oletko läheisriippuvainen (oletan, että olet ap), jos on "pakko" ottaa jompikumpi? Keskity hyvä ihminen itseesi ja omien ongelmiesi ratkomiseen, ettei tarvitse mennä ojasta allikkoon suhdekuvioiden kanssa.
Kirjoitin, että kiinnostaa kenet TE valitsisitte, en tarvitse itse apua valintoihin enkä ole läheisriippuvainen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö usko, että ihminen voi muuttua? Jos on lääkitys, terapiaa jne?
Se on äärimmäisen vaikeaa, ja mitä pahemmat ongelmat, sitä vaikeampi urakka. Vain harva siinä onnistuu, yleensä tarvitaan jokin hengellinen herääminen tai muu mullistava tapaus. Ja jos ihminen on narsisti tai hänellä on jokin muu persoonallisuushäiriö, niin nehän eivät "parane" ollenkaan.
Kauanko muutos on kestänyt? Miten se käytös on muuttunut? Luettelet tuossa lähinnä käytännön juttuja, jotka jokaisen pitäisi pystyä hoitamaan.
En valitsisi noista vaihtoehdoista kumpaakaan. Oletko läheisriippuvainen (oletan, että olet ap), jos on "pakko" ottaa jompikumpi? Keskity hyvä ihminen itseesi ja omien ongelmiesi ratkomiseen, ettei tarvitse mennä ojasta allikkoon suhdekuvioiden kanssa.
Kirjoitin, että kiinnostaa kenet TE valitsisitte, en tarvitse itse apua valintoihin enkä ole läheisriippuvainen :D
Raati on yksimielisesti ennemmin yksin kuin antamiesi vaihtoehtojen kanssa. Emme siis valitse kumpaakaan.
Mun ex haki apua fyysiseen väkivaltaisuutensa ja palattiin yhteen vuoden eron jälkeen
Valitsisin noista kahdesta yksin jäämisen.