Muita, jotka vihaavat nykyajan viestittelykulttuuria

Antti Tuisku sen lauloi hyvin yhdessä biisissä:

"Niin ja sitten sellasta mietin et oisko se hirveen väärin jos mä menisinkin järven rantaan

Ja ihan vahingossa kävisikin silleen, että puhelin putoaisi järveen eikä mikkään piippais pitkään aikaan. “

Samaistun :D

Jokainen saa valita aivan itse, koska katsoo puhelintaan ja koska mahdollisesti vastaa johonkin viestiin. Jos viestin lähettäjä suuttuu, koska on itse päättänyt, että toisen pitäisi vastata heti, se on hänen oma päätöksensä.  

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa valita aivan itse, koska katsoo puhelintaan ja koska mahdollisesti vastaa johonkin viestiin. Jos viestin lähettäjä suuttuu, koska on itse päättänyt, että toisen pitäisi vastata heti, se on hänen oma päätöksensä.  

No onhan se nyt aika selkeä merkki jos toinen ei vastaa viestimellä päiväkausiin johonkin yksinkertaiseen kysymykseen, vaikka "hei olitko vielä menossa sinne julian tupareihin? kävästääks yhessä alkon kautta?".

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa valita aivan itse, koska katsoo puhelintaan ja koska mahdollisesti vastaa johonkin viestiin. Jos viestin lähettäjä suuttuu, koska on itse päättänyt, että toisen pitäisi vastata heti, se on hänen oma päätöksensä.  

Tämä!! Kunpa kaikki ajattelisivat näin, mutta kun ei. Suututaan ja syyllistetään, jos et vastaa. Mulla ex-ystävä suorastaan painosti vastaamaan ja laittoi aina näitä viime tipan extempore lähetkö sinne tai tuonne viestejä tai yritti soittaa. Kun en suostunut olemaan aina tavoitettavissa vaan toivoin, että voitas vaikka etukäteen suunnitella yhteisiä menoja niin syytti mua vaikeaksi ja tylsäksi ihmiseksi ja sanoi vielä, että jos haluan olla tälläinen kuin olen niin sitten meidän on vaikeaa nähdä. Hohhoijaa, onneks ei tarvi olla enää tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa valita aivan itse, koska katsoo puhelintaan ja koska mahdollisesti vastaa johonkin viestiin. Jos viestin lähettäjä suuttuu, koska on itse päättänyt, että toisen pitäisi vastata heti, se on hänen oma päätöksensä.  

No onhan se nyt aika selkeä merkki jos toinen ei vastaa viestimellä päiväkausiin johonkin yksinkertaiseen kysymykseen, vaikka "hei olitko vielä menossa sinne julian tupareihin? kävästääks yhessä alkon kautta?".

Jos on menossa, niin todennäköisesti katsoo puhelinta jossain vaiheessa iltaa ja vastaa. Jos ei ole menossa, niin ei välttis katso ja sitten vastaa, että pahoittelut, luin viestisi vasta nyt, en ollut osallistumassa tupareihin. Näin itse tekisin. Jos jonkun kanssa on ollut alustavasti puhetta yhteisestä menosta niin tosi silloin pidän puhelimessa äänet/katson sitä välillä. Muussa tapauksessa minulla ei ole mitään velvollisuutta olla vastaamassa samana päivänä.

Täällä joku ehdotti, ettei lataisi WhatsAppeja sun muita viestimiä. Musta ongelma ei ole sinänsä itse viestintäkanavat vaan todellakin Ap:n mainitsema VIESTINTÄKULTTUURI, joka toki on muokkautunut nykyisen kaltaiseksi reaaliaikaisten viestintämahdollisuuksien takia. Mutta ongelmat ei poistu sillä, että käyttäisi vaan tekstareita tai puhelinta (soittamiseen). Ihan samalla tavalla ne ihmiset on vaatimassa, että vastaat aina siihen soittoon tai tekstariin. Ja TÄMÄ on se nykyajan ongelma, mitä itsekin vihaan.

Olen sen ikäinen että olin ”ryhmäpaineen” alla vastaanottamassa suurella ilolla esim. facea silloin aikoinaan, aluksi uutta ja kivaa joo, mutta vuosien saatossa alkoi rasittaa kun sekin paisui niin suureksi ja vaativaksi ja tuli mahdolliseksi myös puhelimeen. Joskus tajusin että saattoi olla jopa kymmenen eri keskusteluruutua auki joihin kaikkiin ”piti” vuoronperään olla vastaamassa vaikka asiasisältö oli lähellä nollaa, joten katsoin paremmaksi erota koko sovelluksesta silloin kun kaverit alkoivat painostaa ottamaan vielä toisen ”hirveen kätevän” pikaviestimen käyttöön (tämä oli whats up”). Ei olisi pää kestänyt vielä sitäkin rinkuttamassa tämän tästä, nykyään elän ilman noita turhakkeita, ja ah miten kiva tehdä vaikka kotitöitä kun mikään ei jatkuvasti keskeytä! Joten suosittelen lämpimästi että te muutkin vedätte omat rajanne tässä viestinnän määrässä, oikea elämä ensin!

Vierailija kirjoitti:

Täällä joku ehdotti, ettei lataisi WhatsAppeja sun muita viestimiä. Musta ongelma ei ole sinänsä itse viestintäkanavat vaan todellakin Ap:n mainitsema VIESTINTÄKULTTUURI, joka toki on muokkautunut nykyisen kaltaiseksi reaaliaikaisten viestintämahdollisuuksien takia. Mutta ongelmat ei poistu sillä, että käyttäisi vaan tekstareita tai puhelinta (soittamiseen). Ihan samalla tavalla ne ihmiset on vaatimassa, että vastaat aina siihen soittoon tai tekstariin. Ja TÄMÄ on se nykyajan ongelma, mitä itsekin vihaan.

Ongelma nimenomaan hyvin pitkälti poistuu sillä ettei kuulu noihin pikasovelluksiin. Mun puhelin ainakin hiljeni heti kun poistin whats upit yms. koska eihän niillä useimmilla viestiterroristeilla ollut edes puhelinnumeroani, niin paljon virtuaalimaailmassa sitä tuli joskus elettyä :D

Vierailija kirjoitti:

Itse vihaan sitä, että joku laittaa kesken työpäivän viestiä. Esim.kysyy, että nähdäänkö töiden jälkeen tai jotakin muuta mihin odotetaan vastausta työpäivän aikana ja mahdollisimman pian. Olen ruvennut systemaattisesti "kouluttamaan" muita siihen etten vaan vastaa töissä, koska koen sen tosi stressaavana. Toinen on se, että viikonloppuna pyydetään yhtäkkiä jonnekin. Viikonloppuisin laitan usein puhelimen äänettömälle tai kiinni ja teen omia juttujani, haluan keskittyä ja elää hetkessä silloin ja ärsyttää todellakin tämä viestittelykulttuuri, jossa oletetaan, että olet aina tavoitettavissa ja tosta noin vaan lähdössä jonnekin.

On sinullakin ongelmat. Ilmeisesti olet sitten erakko, joka ei koskaan kaipaa muiden ihmisten seuraa. Kuinka paljon on ihmisiä, jotka ilahtuisivat siitä, että joku edes joskus ottaisi yhteyttä, kysyisi kuulumisia ja pyytäisi jonnekin. Ehdotan, että poistat kaikki sosiaalisen median palvelut puhelimestasi, hankit uuden numeron, jonka muutat salaiseksi ja jota et kerro kenellekään. Johan saat olla rauhassa, eivätkä muut ihmiset enää kiusaa sinua yhteydenotoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vihaan sitä, että joku laittaa kesken työpäivän viestiä. Esim.kysyy, että nähdäänkö töiden jälkeen tai jotakin muuta mihin odotetaan vastausta työpäivän aikana ja mahdollisimman pian. Olen ruvennut systemaattisesti "kouluttamaan" muita siihen etten vaan vastaa töissä, koska koen sen tosi stressaavana. Toinen on se, että viikonloppuna pyydetään yhtäkkiä jonnekin. Viikonloppuisin laitan usein puhelimen äänettömälle tai kiinni ja teen omia juttujani, haluan keskittyä ja elää hetkessä silloin ja ärsyttää todellakin tämä viestittelykulttuuri, jossa oletetaan, että olet aina tavoitettavissa ja tosta noin vaan lähdössä jonnekin.

On sinullakin ongelmat. Ilmeisesti olet sitten erakko, joka ei koskaan kaipaa muiden ihmisten seuraa. Kuinka paljon on ihmisiä, jotka ilahtuisivat siitä, että joku edes joskus ottaisi yhteyttä, kysyisi kuulumisia ja pyytäisi jonnekin. Ehdotan, että poistat kaikki sosiaalisen median palvelut puhelimestasi, hankit uuden numeron, jonka muutat salaiseksi ja jota et kerro kenellekään. Johan saat olla rauhassa, eivätkä muut ihmiset enää kiusaa sinua yhteydenotoillaan.

Ei, ei ja ei. En vain tykkää siitä tunteesta, että pitäisi olla aina tavoitettavissa ja tykkään hieman ennakoida asioita. Se lienee introvertti piirre kyllä, mutta usko tai älä ystävät ovat minulle kyllä hyvin tärkeitä. Näen ystäviä viikottain ja kysyn kuulumisia, mutta minulle on tärkeää, että saan ennakointiaikaa enkä ole velvoitettu olemaan sellainen ystävä, että olisin aina tavoitettavissa. Eli summan summarum, haluan kyllä olla yhteyksissä, mutta en aina tavoitettavissa ja toivon toisilta oman tilani arvostamista, sitä että töissä ei tarvitse reagoida viesteihin ja vapaa-ajalla voin vastata silloin, kun itselle sopii. Tapaamiset voi sopia ennakkoon eikä samalla päivälle. Jos ei ole introvertti voi olla ehkä vaikeaa ymmärtää kuinka se, että pitäisi yhtäkkiä lähteä jonnekin tuntuu enemmän ahdistavalta ja raskaalta kuin mukavalta. Sitten taas ystäviä on ihanaa nähdä muuten.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielest viestien tarkoitus on se, että voi toimittaa asiansa, vaikka toiselle ei just sovi vastata. Sitten vastaa, kun ehtii ja mä voin sit taas kattoo, kun ehdin. Soittamalla ei saa samalla tavalla heti asiaa tiedoksi, jos toinen jättää vastaamatta.

Siis juuri tämä. En halua olla kokoajan tvoitettavissa joten pidän viestittelystä. Jos soittaa, pitää asia selvittää välittömästi mutta viestittely nimenomaan kunnioittaa muiden omaa tilaa. Kirjoitan sinulle kun ehdin ja sinä vastaat kun sinä ehdit.

Ryhmäkeskusteluissa on aina niitä vähemmän ja enemmän aktiivisia. Ei tarvitse vastata tai kommentoida joka viestiin.

Ei häiritse. Vastailen työhön liittyviin viesteihin pääasiassa virka-aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa valita aivan itse, koska katsoo puhelintaan ja koska mahdollisesti vastaa johonkin viestiin. Jos viestin lähettäjä suuttuu, koska on itse päättänyt, että toisen pitäisi vastata heti, se on hänen oma päätöksensä.  

No onhan se nyt aika selkeä merkki jos toinen ei vastaa viestimellä päiväkausiin johonkin yksinkertaiseen kysymykseen, vaikka "hei olitko vielä menossa sinne julian tupareihin? kävästääks yhessä alkon kautta?".

Nykyään ihmisiltä puuttuvat yksinkertaisesti käytöstavat. Viestit luetaan, muttei viitsitä vastata. Tollot toimivat näin.

Vierailija kirjoitti:

Olen sen ikäinen että olin ”ryhmäpaineen” alla vastaanottamassa suurella ilolla esim. facea silloin aikoinaan, aluksi uutta ja kivaa joo, mutta vuosien saatossa alkoi rasittaa kun sekin paisui niin suureksi ja vaativaksi ja tuli mahdolliseksi myös puhelimeen. Joskus tajusin että saattoi olla jopa kymmenen eri keskusteluruutua auki joihin kaikkiin ”piti” vuoronperään olla vastaamassa vaikka asiasisältö oli lähellä nollaa, joten katsoin paremmaksi erota koko sovelluksesta silloin kun kaverit alkoivat painostaa ottamaan vielä toisen ”hirveen kätevän” pikaviestimen käyttöön (tämä oli whats up”). Ei olisi pää kestänyt vielä sitäkin rinkuttamassa tämän tästä, nykyään elän ilman noita turhakkeita, ja ah miten kiva tehdä vaikka kotitöitä kun mikään ei jatkuvasti keskeytä! Joten suosittelen lämpimästi että te muutkin vedätte omat rajanne tässä viestinnän määrässä, oikea elämä ensin!

Kyllä omaa elämää hankaloittaisi paljon enemmän whatsapin poisto kuin sen käyttö. Wa.ssa on päiväkotiryhmän vanhempien ryhmä jossa pk.n henkilökunta viestii, on harrastus-ja opiskelijaryhmien omat ryhmät joissa saa tärkeää tietoa, vertaistukea ja ihan mukavaa rupatteluakin, lapsen soitonopettajan kanssa viestimme tätä kautta, lapsen kavereiden vanhempien kanssa viestimme tätä kautta, on kätevää kun voi viestiä sukulaisille tai perheelle ryhmän kautta eikö yksitellen..

Ryhmiä on mahdollista hiljentää esim.viikoksi kerrallaan jos joku ryhmä sattuu olemaan todella aktiivinen ja viestejä tulee tiiviseen tahtiin.

Onneksi itse olen tehnyt niin kauan vuorotyötä, että sitä voi käyttää alibina milloin vain ja laittaa vaikka koko luurin kiinni ajoittain.

Puhelin on minua varten.

Enkä minä puhelinta.