Apua, en halua olla enää koulukiusaamisen vanki

Ei herranjumala ihan kun oma kirjoitus!

Oot aivan takuulla traumatisoitunut,niinkun itsekin,lapsuudessa ja sen jälkeen myöhemmin elämässä.Sieltä ne syyt tulee!Kamppailen ite tän IHAN SAMAN ongelman kanssa JOKA PÄIVÄ!!!!Haluun olla vapaa ihminen se mitä joskus oli tai paljo lähempänä normaalii oikee oma itteni

tekis mieli melkein vaihtaa sähköposteja koska meillä on ihan tasan tarkaan samat ongelmat,jos haluut niin laita sähköpostis tähän

Oletko lueskellut self-help -kirjoja? Voisit hyötyä myös terapiasta, mutta älä mene kognitiiviseen, se ei ole kovin hyvä kiusatuille. Koska siinä etsitään keinoja ratkoa ongelmia siitä, millainen olt itse vaikka syy ongelmiin on ollut toisissa.

Jostain kuulin myös hyvän vinkin kiusaamiseen liittyen, eli että niitä ei kiusata, jotka ajattelevat olevansa oikeassa. Eli opettele oikeuttamaan kaikki tunteesi. Toisin sanoen pidä itsesi puolia. Se voi olla aluksi hyvin vaikeaa, kun siihen ei ole tottunut, mutta se on hyvin totta. Ja siitä on muutakin hyötyä, kuin kiusaamisen loppuminen, koska AINA kannttaa olla itsensä puolella (tosin välillä mietin, että jos on Hit.le.r niin silloin ei kannata. No, mutta eihän sitä ole).

Hyväa ap sinun tilanteessai on se, että sä tiedät, mitä kohti ja mihin sä haluat mennä. Ihanan selkeästi tiivistetty! Yksi tärkeä asia (en tiedä onko se sinulle tuttu vai ei) on myös se, ettei seurankaipuussaan sorru vääränlaisiin ihmissuhteisiin, eli sellaisiin, joissa se myrkyllinen suhtautuminen iteä kohtaan jatkuu. Ja siis sen ei tarvitse olla kuin itsellä se tunne, että minusta ei pidetä, niin se on huono ihmissuhde. Minä vietin tuollaissa ihmissuhteissa aikaa, kun minulle oli vanhempien taholta (äiti on minun pahin kiusaajani, ei koululaiset) sanottu, että huonot jäävät yksin ja toisaalta aina vähäteltiin kaikkien muiden vikoja ja ilkeyttä. Tein sen virheen, että vietin aikaa ihmisten kanssa, joihin en luottanut, jotta en vain näyttäisi huonolta, koska olen yksin.

Nykyisin en enää vietä aikaa sellaisten kanssa, ja aika yksin saan olla. Olen tosin oletettavasti paljon sinua vanhempi ja ei elämäntilanteessa. Mutta aika yksin sitä saa olla, mutta kuten sinäkin, minäkin tiedostan, että se on minun vastuullani. En vain pysty luottamaan ihmisiin, kun oma äitini on vuosikausia puhunut minusta pelkkää pahaa nin, että muut sitä siis minusta ajattelevat sitä pahaa. Hän näkee sen. Jne.

Sun pitää etsiä oikeutusta olla mitä olet, vaikka se kiusaisikin joitain muita (idi.ootteja).