Lapsella diabetes, mistä vertaistukea, jos ei halua liittyä Facebookiin? Hki

Neuvoni Facebookiin liittymisessä, jos et halua käyttä sitä sosiaaliseen kanssakäymiseen, vaan ainoastaan ryhmiin: tee profiilia varten oma sähköpostiosoite, jotta profiilisi ei tule näkyviin kaikille sähköpostikontakteillesi. Valitse asetus, että vain kaveriesi kaverit voivat pyytää sinua kavereiksi – jos sinulla ei ole yhtään kaveria, kukaan ei voi pyytää kaveriksi. Mä tein näin, kun oli pakko liittyä Facebookiin seuran tiedotuksen takia.

Eipä ole aiemmin tuntunut alapeukut av:lla yhtä tyrmääviltä, kuin nyt, tässä tilanteessa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Neuvoni Facebookiin liittymisessä, jos et halua käyttä sitä sosiaaliseen kanssakäymiseen, vaan ainoastaan ryhmiin: tee profiilia varten oma sähköpostiosoite, jotta profiilisi ei tule näkyviin kaikille sähköpostikontakteillesi. Valitse asetus, että vain kaveriesi kaverit voivat pyytää sinua kavereiksi – jos sinulla ei ole yhtään kaveria, kukaan ei voi pyytää kaveriksi. Mä tein näin, kun oli pakko liittyä Facebookiin seuran tiedotuksen takia.

Kiitos vinkistä, muitakin otetaan mielellään vastaan!

ap

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole aiemmin tuntunut alapeukut av:lla yhtä tyrmääviltä, kuin nyt, tässä tilanteessa.

ap

Ymmärrän, että tuntuu pahalta, mutta todennäköisesti kyse on jostain henkilöstä, jolla on syystä tai toisesta kroonisesti paha olo.

Diabetesliiton nettisivuilla on keskustelupalsta. Sieltä sain itse yli 10 v sitten meilikavereita ja bongasin samalla paikkakunnalla asuvia joita tavattiin lapsen kanssa. Isommilla paikkakunnilla on perhekerhoja, sellaisissakin käytiin. Jossain diabesliiton vanhempien päivässä tapasin myös lähes naapurissa asuvan perheen ja oltiin vuoroin lapsenvahteja.

Meillä on yläastettaan lopetteleva fiksu ja menevä diabetespoika. Voin käsi sydämellä sanoa että normaalia elämää ollaan vietetty ja hän on oppinut itsehoidon tosi hienosti. Hän sairastui kaksivuotiaana. Se ei ollutkaan maailmanloppu vaikka silloin siltä tuntui kun hän juoksi piikkejä pakoon komeroon.

Diabetesliiton nettisivujen Kohtauspaikka. Jos ei välitä kirjautua, voi lukea juttuja kirjautumattakin. Kommentointiin tarvitsee kirjautua, mutta itse etsin ratkaisuja pulmiini D1 osalta ihan lukemalla. Voin jopa sanoa, että tämä on paras hoitomuotoni inskan jälkeen. Löytyy sieltä osastot myös mm hoitovälineille, ravinnolle ja liikunnalle. Samoin lasten D:lle on ihan oma osastonsa.

Helsingissä varmaankin on diabetesyhdistys, josta saa tietoa erilaisista kokoontumisista ja kerhontapaisista diabeteslasten vanhemmille, jos ei halua Faceen liittyä. Nykyään ne vaan taitaa kyllä enimmäkseen olla Facessa. Jaksamista ja tsemppiä - lapsen sairastuminen taitaa olla vanhemmalle todella kova paikka, kovempi kuin lapselle itselleen. Ainakin minun vanhemmilleni oli silloin vuosikymmeniä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Diabetesliiton nettisivujen Kohtauspaikka. Jos ei välitä kirjautua, voi lukea juttuja kirjautumattakin. Kommentointiin tarvitsee kirjautua, mutta itse etsin ratkaisuja pulmiini D1 osalta ihan lukemalla. Voin jopa sanoa, että tämä on paras hoitomuotoni inskan jälkeen. Löytyy sieltä osastot myös mm hoitovälineille, ravinnolle ja liikunnalle. Samoin lasten D:lle on ihan oma osastonsa.

Ai Kohtauspaikka on vielä olemassa? Enpä ole vuosikausiin käynyt siellä - joskus siellä oli aika villi meno, toivottavasti on vähän rauhoittunut ja siistiytynyt. Jotkut ihmiset riiteli siellä aika rajusti keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole aiemmin tuntunut alapeukut av:lla yhtä tyrmääviltä, kuin nyt, tässä tilanteessa.

ap

Ymmärrän, että tuntuu pahalta, mutta todennäköisesti kyse on jostain henkilöstä, jolla on syystä tai toisesta kroonisesti paha olo.

Tai ehkä alapeukuttaja ilmaisi mielipahansa, surunsa, pahoittelunsa tai jotain lapsen sairastumisen johdosta? Eihän sitä koskaan tiedä, mitä ihmiset alapeukuilla haluavat sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diabetesliiton nettisivujen Kohtauspaikka. Jos ei välitä kirjautua, voi lukea juttuja kirjautumattakin. Kommentointiin tarvitsee kirjautua, mutta itse etsin ratkaisuja pulmiini D1 osalta ihan lukemalla. Voin jopa sanoa, että tämä on paras hoitomuotoni inskan jälkeen. Löytyy sieltä osastot myös mm hoitovälineille, ravinnolle ja liikunnalle. Samoin lasten D:lle on ihan oma osastonsa.

Ai Kohtauspaikka on vielä olemassa? Enpä ole vuosikausiin käynyt siellä - joskus siellä oli aika villi meno, toivottavasti on vähän rauhoittunut ja siistiytynyt. Jotkut ihmiset riiteli siellä aika rajusti keskenään.

Kohtauspaikka ei ole aktiivinen. Jollain osiolla (hoitovälineet) oli tuoretta keskustelua, mutta lapsiperhe-ketjussa hädin tuskin vuoteen mitään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Diabetesliiton nettisivuilla on keskustelupalsta. Sieltä sain itse yli 10 v sitten meilikavereita ja bongasin samalla paikkakunnalla asuvia joita tavattiin lapsen kanssa. Isommilla paikkakunnilla on perhekerhoja, sellaisissakin käytiin. Jossain diabesliiton vanhempien päivässä tapasin myös lähes naapurissa asuvan perheen ja oltiin vuoroin lapsenvahteja.

Meillä on yläastettaan lopetteleva fiksu ja menevä diabetespoika. Voin käsi sydämellä sanoa että normaalia elämää ollaan vietetty ja hän on oppinut itsehoidon tosi hienosti. Hän sairastui kaksivuotiaana. Se ei ollutkaan maailmanloppu vaikka silloin siltä tuntui kun hän juoksi piikkejä pakoon komeroon.

Näistä perhekerhojen aikatauluista nimenomaan olisin kiinnostunut, mutten löydä tietoa... Kiitos kivasta viestistä. Olen huomannut, että täällä aika paljon kommentteja 1-tyypin diabetekseen liittyen, jota aiemmin ihmettelin. Enpä ikinä olisi uskonut, että osuu kohdalle...

ap