Naimisissa olevan miehen ystävyys
Mitä ajatella jos mies pitää yhteyttä ja juttelee paljon erään naisen kanssa. Huolehtii naisesta ja on tukena ja kuuntelee. Mitään fyysistä ei heidän välillään ole(??).
Onko kuitenkin tunteita vai voiko olla pelkkää ystävyyttä? En tiedä mitä ajatella.
Kommentit (9)
Kyllä ne tunteetkin sieltä ajan kanssa herää. Hoksasin itse, että vietän töiden takia jo enemmän hereilläoloaikaa toisen naisen kanssa kuin omani. Nyt on oltava tarkkana.
Tietysti voi olla pelkkää ystävyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne tunteetkin sieltä ajan kanssa herää. Hoksasin itse, että vietän töiden takia jo enemmän hereilläoloaikaa toisen naisen kanssa kuin omani. Nyt on oltava tarkkana.
Joo sama mulla. Työparina vajaa 10v vanhempi mies, jonka kanssa vietän aikaa kaikki työpäivät, koska ollaan työpari. Muut toimistolla ei tee samaa hommaa, eli ollaan tiiviisti kaksin. Lähes 6v samassa hommassa, yhdessä tekemistä 8h/päivä. Väkisinkin ollaan tutustuttu erittäin hyvin ja jaetaan myös henkilökohtaisia asioita.
Hirveetä sanoa, mutta tuon miehen kanssa ollaan melkeen läheisempiä kuin oman mieheni, jonka kanssa ei aina keretä nähdä edes iltaisin koska hänellä vuorotyö. Viikonloppuihin pitää yrittää panostaa, mutta meillä on lapsia niin kahdenkeskeinen aika jää tosi vähäiseksi.
Ei tuo ole mitenkään epätyypillistä. Oman mieheni kanssa meillä on hyvä seksisuhde, mutta monet työkaverit ja ystävät ovat henkisesti läheisempiä ja heidän kanssaan vietän enemmän aikaakin.
Jos nyt ihan kokoajan pitää "ystävänaista" tukea, niin en hyvällä katsoisi. Kohtuus kaikessa. Työkaverit, joiden kanssa tehdään töitä on tietty erijuttu, mikäli yhteydenpito on pelkästään työhön liittyvää. Eihän sitä koskaan toisten ihmisten motiiveista tiedä. Itse olen ystäville pelkkä ystävä olipa miehiä tai naisia. Jotkin taas voivat yrittää tietyllä avuttomuudella saada suhteen aikaiseksi. Malli esimerkki tästä oli miehen ex-tyttöystävä tyttöistävä, joka roikkui miehen perässä. Tarvitsi apua ja tukea siihen ja tähän. Viimein mun hermo petti ja totesin miehelle, että joko ex tai minä. Jompikumpi suhde loppuu nyt.
Minulla on läheinen miespuolinen ystävä, joka on naimisissa. Hän on minulle todella rakas ja tärkeä, mutta mitään seksuaalista jännitettä välillämme ei ole eikä ole koskaan ollut. Sääli, että vaimonsa ei voi sietää minua ja on mustasukkainen ihan syyttä. Haluaisin tutustua vaimoonkin, sillä ystävämies puhuu aina hänestä todella kauniisti ja kyseessä vaikuttaa olevan todella hieno ihminen.
Tämä nyt on hieman stereotyyppistä, mutta silti useimmissa tapauksissa totta: naiset voivat (ehkä) olla miehen kanssa vain ystäviä, ja tästä syystä luulevat saman pätevän toisinkin päin; mutta jos nainen on lainkaan seksuaalisesti haluttava, niin (hetero-)miehillä on aina vähintään mielessä 'minkähänlaista olisi panna tuota naista' ja yleensä jopa 'mitenkähän pääsisin panemaan tuota naista'. Sitten onkin vaan kysymys oikeasta ajasta/tilanteesta, jolloin mies pääsee tekemään siirtonsa, ja/tai nainen siirtyy friend-zone:sta sopivampaan tilaan.
Ap, olen joskus ollut tuo nainen joka oli naimisissa olevan miehen ystävä. Olin täysin viattomissa aikeissa, niin mieskin sanoi olevansa. Lopulta kun mies kertoi olevansa ihastunut minuun, oli kiusaus suuri. Olin yksinäinen, ja siinä oli ihminen joka tuntui ymmärtävän minua täydellisesti. Olin vain lahjakkaasti kieltänyt itseltäni sen ajatuksen, että hän olisi todella hyvä mies minulle.
Keräsin itseni ja muutin kauas heistä.
En suosittele. Toimii vain, jos olette pariskuntana molemmat hänen ystäviään. Varsinkin kaikki huolehtiminen ja "sankarina" toimiminen on riski.
Jätä se sika!