Lue keskustelun säännöt.
Suhtautuminen haimasyöpään terveydenhuollossa
17.04.2019 |
Onko muilla kokemuksia hirveän epäempaattisesta suhtautumisesta haimasyöpäpotilaisiin tai muihin vakavasti sairaisiin terveydenhuollossa? Minun veljeni sairastui 28-vuotiaana haimasyöpään ja lääkäri oli lähinnä innostunut tapauksesta, koska noin nuorella tuo sairaus on todella harvinainen. Henkistä tukea ei tarjottu eikä lääkäri oikein suhtautunut veljeen ihmisenä vaan lähinnä kiehtovana tutkimuskohteena.
Hoitajista osa on ollut ihan empaattisia, mutta osa lähinnä uteliaita ja osa pelokkaita, koska näin nuorta haimasyöpäpotilasta ei moni ole ennen kohdannut.
Suhtautuminen muualla on kyllä vielä karmeampaa. Yksi tuttava mm. kehotti veljeä ottamaan ilolla vastaan sairauden ja sen hoidot, koska hän on niin harvinainen tapaus, että siitä sietää olla ylpeä ja kuulemma lääketieteellisessä yhteisössä voi olla ihan kansainvälistäkin innostusta tällaista tapausta kohtaan. :(
Kommentit (18)
Kuulostaa hirveältä! Tuollaista kommentointia sitä nyt viimeisenä kaipaisi tuossa tilanteessa. Voimia koko perheelle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän pohjalta vetelet johtopäätöksiä koko maan terveydenhuollon suhtautumisesta?
No kyllähän yleisesti noita epäempaattisia lääkäreitä tulee vastaan valitettavan usein. Poikkeuksiakin löytyy, onneksi.
No, vaatimalla saa psykiatrista tukea kyllä.
Joka ammattikunnassa on idi oottinsa ja tähtensä. Teille osui ensin mainitut. Otan osaa, haimasyövässä ennuste on huono
Kamalalta kuulostaa.
Pitäisikö kantelu tehdä epäasiallisesta kohtelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuolemahan tuosta, ilman haimaa ei elä ja korvaushoitoa ei ole kuin siirto ja syöpäpotilaalle ei siirretä joten... kuolema tulee pian. Ellei sitten lähde kiinaan ja maksa 30000e siirtoleikkauksesta. Ottavat haiman joltai uiguuri vangilta ja veli elää hieman kauemmin.
Eikä edes leikattu kun pari viimeistä vuotta ylipäätänsä, ennen sitä haima oli aina kuolemantumio olipa syy mikä vaan haiman epäkunnolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuolemahan tuosta, ilman haimaa ei elä ja korvaushoitoa ei ole kuin siirto ja syöpäpotilaalle ei siirretä joten... kuolema tulee pian. Ellei sitten lähde kiinaan ja maksa 30000e siirtoleikkauksesta. Ottavat haiman joltai uiguuri vangilta ja veli elää hieman kauemmin.
Hei hienoa kun olet noin sympaattinen ja tilannetajun omaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäreissä on paljon psykopaatteja ja paholaisen palvojia. Narsisteja ainakin. Ei ihme, että monilla ihmisillä on korkea kynnys mennä lääkäriin. Millainen se koulutus on lääkiksessä vai syntyykö ihminen mulkuksi ja sitten opiskelee itsensä lääkäriksi?
No eikö joku lääkäri ole joka kolmannesta ultrasta innoissaan ole löytävinään jonkun harvinaisen kehityshäiriön ja on sitten myöhemmin suru puserossa, kun lapsi osoittautuukin terveeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreissä on paljon psykopaatteja ja paholaisen palvojia. Narsisteja ainakin. Ei ihme, että monilla ihmisillä on korkea kynnys mennä lääkäriin. Millainen se koulutus on lääkiksessä vai syntyykö ihminen mulkuksi ja sitten opiskelee itsensä lääkäriksi?
Kyseessä on niin rahakas ala, että se vetää valitettavasti puoleensa myös sellaisia, joiden oikeampi paikka olisi ollut kauppakorkea tai oikeustieteellinen. Niissä on vain se huono puoli, että em. kouluista ei valmistu suojatyöpaikkaan, eli pelkkä tutkinto ei takaa kovia tuloja toisin kuin lääkäreillä.
Minulla oli alle 30-vuotiaana kohdunkaulan syöpä, sinänsä ei epätavallista, mutta se oli aggressiivinen ja harvinainen hormonaalinen tyyppi, jota yleensä esiintyy yli 35-vuotiailla. Kohtasin tuollaista kiinnostusta ja innostusta paikoin. Myös sellaista tapahtui, että jos päivystykseen joutui esim.vuoto-ongelman takia, vastaanotto oli hyvin ynseä kunnes luettiin tiedoista se syöpä, ja sitten alkoikin tapahtua eri malliin. Joskus lääkärit ovat tahallaan ilkeitä tai arvostelevia. Useimmiten en odota mitään empatiaa, vaan asiallinen käytös riittää. Kannattaa kovettaa itsensä ja jos on joku lääkäri jonka kanssa luottamus on hyvä, niin häntä voi pyytää "vakkariksi". Voimia perheellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreissä on paljon psykopaatteja ja paholaisen palvojia. Narsisteja ainakin. Ei ihme, että monilla ihmisillä on korkea kynnys mennä lääkäriin. Millainen se koulutus on lääkiksessä vai syntyykö ihminen mulkuksi ja sitten opiskelee itsensä lääkäriksi?
Kyseessä on niin rahakas ala, että se vetää valitettavasti puoleensa myös sellaisia, joiden oikeampi paikka olisi ollut kauppakorkea tai oikeustieteellinen. Niissä on vain se huono puoli, että em. kouluista ei valmistu suojatyöpaikkaan, eli pelkkä tutkinto ei takaa kovia tuloja toisin kuin lääkäreillä.
Tätä on vaikea rahasta huolimatta ymmärtää. Lääkäriyden pitäisi olla kyllä kutsumus.
Haimasyöpäpotilaat ovat psykiatrisesti mielenkiintoisia tutkimuskohteita, koska on mielenkiintoista seurata miten ihminen reagoi psyykkisiin ärsykkeisiin silloin kun ihminen tietää kuolevansa
Vierailija kirjoitti:
Haimasyöpäpotilaat ovat psykiatrisesti mielenkiintoisia tutkimuskohteita, koska on mielenkiintoista seurata miten ihminen reagoi psyykkisiin ärsykkeisiin silloin kun ihminen tietää kuolevansa
Useimmat onkologit eivät ole psykiatreja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haimasyöpäpotilaat ovat psykiatrisesti mielenkiintoisia tutkimuskohteita, koska on mielenkiintoista seurata miten ihminen reagoi psyykkisiin ärsykkeisiin silloin kun ihminen tietää kuolevansa
Useimmat onkologit eivät ole psykiatreja.
Ja useimmat onkologit kohtaavat paljon kuolemassa olevia potilaita, niin että eiköhän se lakkaa olemasta kiinnostavaa. Miksi minä -jankkaukset päinvastoin luulisi käyvän sellaisen hermoille, joka yrittää hoitaa sitä syöpää eikä potilaan psyykeä.
Tämän pohjalta vetelet johtopäätöksiä koko maan terveydenhuollon suhtautumisesta?