Miksi uskotaan, että varhaiskasvatus on investointi?

Eikö kaikille oe ihan selkeää että kyseessä on koulujen ja lastentarjanopettajien tms liiton maksama mainos? Ideana saada ihmiset ja puolueet vaatimaan lisää rahaa liiton alalle ja siten duunareille... eli liitolle maksuina.

Mainoksissa pyritään aina tavalla tai toisella hyötymään sinusta, ne ovat aina luonteeltaan hyväksikäyttäviä.

Olen töissä "varhaiskasvatuksessa" ja ei ne lapset siitä kasva sen enempää kuin vanhemman kanssa kotona ja puistossa käydessä.

Eikös kannattaisi panostaa tuohon peruskouluun. Sieltä on jatkuvasti leikattu rahoja ja opettajilla ei ole mahdollista tehdä edes perustyötä välttävilläkään resursseilla.

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä "varhaiskasvatuksessa" ja ei ne lapset siitä kasva sen enempää kuin vanhemman kanssa kotona ja puistossa käydessä.

Arvostan rehellisyyttäsi.

Itse jouduin laittamaan lapseni kellaripäivähoitoon Vantaalla (tiedätte nämä ns. kerhohuonetilat, joissa ilmakaan ei kunnolla kierrä). Työntekijät tekivät toki huikeaa työtä niillä resursseilla, mitä heillä oli. Silti kadun, etten jäänyt pidemmäksi aikaa lapseni kanssa kotiin ja osoittanut hänelle sitenkin, miten tärkeä hän on.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kannattaisi panostaa tuohon peruskouluun. Sieltä on jatkuvasti leikattu rahoja ja opettajilla ei ole mahdollista tehdä edes perustyötä välttävilläkään resursseilla.

Pitäisi minustakin. Vaikken ole persu, olen Halla-ahon kanssa samaa mieltä tästä: opettajien auktoriteetti palautettava ja säälivitoset lopetettava. Peruskoulusta ei saa päästää luku- ja kirjoitustaidottomia läpi.

Varsinkin yläkoulujen opettajien jaksaminen on huolenaiheeni. Heidät imetään aivan kuiviin. Välituntivalvontaa, palaveria, moniammatillista ryhmää, Wilmaa, kettuilevia vanhempia, vastuukysymyksiä... Olen itse koulutukseltani tietyn alan maisteri ja minulla on opettajan kelpoisuus, ja valitsin toisen työpaikan juuri siksi, että en halua tuota sontaa, mitä yläkoulun opettajat joutuvat nielemään joka ikinen päivä.

t. ap

Varhaiskasvatuksen ja myös perusopetuksen ongelma on, että kaikista pyritään tekemään keskivertoja. Osaamistasi, taitojasi ja kehitystäsi verrataan pääasiassa kanssasi samana vuonna syntyneisiin ja niistäkin niihin, jotka ovat keskivertoja. Mietipä, jos samaa olisi työelämässäkin? Menisit uuteen työpaikkaan ja pomosi kertoisi, että tässä avokonttorissa meillä on kaikki 1986 syntyneet työntekijät ja sinä varmasti osaat kaiken saman kuin hekin, koska olet myös syntynyt 1986. 

Tasapäistämisen haittana on sekin, että kun resurssit menevät hitaampien tasapäistämiseen, nopeammin oppineet ja kehittyneet turhautuvat ja alkavat joskus käyttäytyä typerästi. 

Kotona kasvaneet taas oppivat asioita myös isommilta sisaruksiltaan eikä vain vanhemmiltaan. Minä opin lukemaan jo 4-vuotiaana, koska ekaluokkalaisen siskoni mielestä oli äärettömän hauskaa näyttää mulle Aapistaan ja opettaa mulle lukemista. Jos olisin ollut päivät päiväkodissa, tuokin hauskuus (ja hyöty) olisi jäänyt pois. Päivällisen jälkeen kun siskoni oli kavereineen ulkona. 

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä "varhaiskasvatuksessa" ja ei ne lapset siitä kasva sen enempää kuin vanhemman kanssa kotona ja puistossa käydessä.

Mutta kylläkin monesti paljon vähemmän kasvetaan koulussa jossa lapset säiliöidään tommoseen rakennukseen jossa ei ole kunnon tiedonhakua, mahdollisuutta matkustaa ja oppia suoraan jne. Puhumattakaan että jäävät sosiaalisesti jälkeen kun säiliöidään samanikäisten kakaroiden kanssa sen sijaan että saisi olla tekemisissä sekä venhempien että paljon nuorempien kanssa samaan aikaan ja oppisi molemmilta sekä oikeaa käyttäytymistän että suhtautumita näiltä vauvoilta kun ihmettelevät näiden touhuja ja mmärtävät että ovat itse mosieta keittyneet ja heidän kuuluu jatkaa polulla joka vie mummoiksi ja vaareiksi ja heidän tapansa nähdä maailmaa.

kaikki tämä jää pois laitoksissa kasvaneilta.

Koska tutkimusten mukaan päivähoito ja varhaiskasvatus ovat hyvästä. Harmi, että ne on tehty ensisijaisesti sellaisella otoksella, jossa hoitoryhmät on pieniä, vanhemmilla vähintää keskiluokkainen status (paitsi niiden muutaman hoidosta selkeästi hyötyvän lapsen vanhemmilla) ja sekä tilat että hoitajamitoitus ovat optimaaliset.

Todellisuudessa varhaiskasvatus on säilytystä, jonka ansiosta äidit pääsevät töihin. Ei kyse ole lapsen parhaasta vaan työvoiman käytön maksimoinnista.

Ja kyllä, äänestän Ko koomusta, vaikka selkeästi näenkin, että tässä kohtaa mennään niin metsään kuin ikinä voi.

Kaikki tutkimustieto on ristiriidassa aloituksen kanssa mutta se tuskin ketään kiinnostaa, koska mutu.

Vierailija kirjoitti:

Koska tutkimusten mukaan päivähoito ja varhaiskasvatus ovat hyvästä. Harmi, että ne on tehty ensisijaisesti sellaisella otoksella, jossa hoitoryhmät on pieniä, vanhemmilla vähintää keskiluokkainen status (paitsi niiden muutaman hoidosta selkeästi hyötyvän lapsen vanhemmilla) ja sekä tilat että hoitajamitoitus ovat optimaaliset.

Todellisuudessa varhaiskasvatus on säilytystä, jonka ansiosta äidit pääsevät töihin. Ei kyse ole lapsen parhaasta vaan työvoiman käytön maksimoinnista.

Ja kyllä, äänestän Ko koomusta, vaikka selkeästi näenkin, että tässä kohtaa mennään niin metsään kuin ikinä voi.

Nobelisti Heckman perusti käsityksensä varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta (yksi dollari, tai euro, tuottaisi tulevaisuudessa vähintään kuusi) amerikkalaiseen tutkimukseen, joka ei ole vertailukelpoinen Suomen päivähoitoon tai varhaiskasvatukseen. Vaikuttavuutta saadaan pienellä erityisongelmaisten otoksella.

Totta kai jos otat lapsen päihdeongelmaisilta pahoinpiteleviltä vanhemmilta turvalliseen ja hyvinjärjestettyyn päivähoitoon eli julkisesti tuettuun varhaiskasvatukseen, vaikuttavuus on hyvä. Turvallisen perheen lapsilla tällaista vaikuttavuutta ei saada esiin. Toki nk. varhaiskasvatuksessa opetellaan asioita, joita ensimmäisillä luokilla koulussa mitataan. Näin saadaan keinotekoinen tulos koulumenestyksestä, joka tosin sulaa, kun edetään luokka-asteella ylemmäs.

Kun mitataan sitä, mitä varhaiskasvatuksessa opetellaan, saadaan tietysti hyviä tuloksia. Tähän valheellisuuteen pitäisi puuttua, sillä viime kädessä tilastojen ja tutkimusten väärintulkinnasta kärsivät paitsi lapset ja perheet, myös varhaiskasvatuksen ja koulujen opettajat. Edunvalvonta ei saisi perustua tarkoituksellisiin tai ymmärtämättömyydestä johtuviin väärintulkintoihin.

On se hyvästä, on tietenkin epäkohtia niinkuin KAIKKIALLA. Enemmän mä vanhustenhoitoon panostaisin ku lastenhoitoon. Lastenhoitoon riittää hyvät työntekijät ja resurssit mutta vanhustenhoitoon tarvittais paljon paremmat ku mitä tällä hetkellä on. Lastenhoito on jo hyvää monissa paikoissa, vanhustenhoito ei.

Muistan esikoulusta vain sen kuinka paljon inhosin sitä.

Lastenhoitajat ovat peruskoulun jälkeen käyneet kolme vuotta ammattikoulua. Tai sitten eivät sitäkään. Iso ryhmä. Ja kaikkea koordinoi lastentarhanopettaja, jolla on kandin paperit.

Uskon, että hoitajat ovat usrimmiten lämminsydämisiä ja pitävät työstään. Minä kuitenkin arvostan sitä, että lapsi saa tukea älyllisille pohdinnoilleen, ja että hän saa ihmetellä maailman ilmiöitä aikuisen tukemana.

Päiväkodeilla on paikkansa. Minä olen tyytyväinen, että olen saanut hoitaa lapseni kotona kouluikään asti.

Miksi ihmeessä lapset eivät saa rauhassa leikkiä kouluikään saakka. Hollannissa ja Ranskassa lapset aloittavat koulun varmaan 4-vuotiaina eivätkä ikinä pärjää Pisa-kokeissa tms. hyvin. Väsyvät lapset tuollaisella turhassa kouluputkessa. Kustannuksia säästettäsiin ja kasvaisi onnellisempia lapsia. Jokainen saa jalostaa lapsiaan kotonaan niin paljon kuin energiaa riittää. Leikkimutoinen kielikylpy on ok, mutta muuten ei turhaa luennointia. Ei toimi. Hankitaan peruskouluun oikeat pulpetit ja karttakeppi, niin oppiminen onnistuu ilman leikkiä ja laulua. Nykyinen peruskoulu on monille vain lepsuilu/oleskelupaikka. Ei siinä 4-vuotiaana aloitettu varhaiskasvatus mitään auta.

Vierailija kirjoitti:

Muistan esikoulusta vain sen kuinka paljon inhosin sitä.

Sama :-D Jotkut muut lapset haisi pierulta ja tädit tiesivät ainoat oikeat vastaukset.

Taisin olla kriittinen ajattelija jo pienenä :-D

Mun yksi ystävä laitettiin kunnallisesta päivähoidosta kotiin saatteella "Tämä lapsi ei pysty sopeutumaan päivähoitoon." Ystäväni ei ole kehitysvammainen, käytöshäiriöinen tai kärsi mistään sairaudesta. Hän on poikkeuksellisen älykäs ja kieltämättä aika vaikea persoona tavalliselle ihmiselle ymmärtää. Valitettavasti hän on myöhemminkin ajautunut törmäyskurssille eri työpaikoissa ns. keskinkertaisten tai normatiivisten ihmisten kanssa, mutta on sittemmin löytänyt paikkansa ja päässyt näyttämään älynsä, josta on ollut hyötyä muillekin.

Olen iloinen siitä, että olen saanut tutustua tähän ihmiseen ja että hänen vanhemmillaan oli viisautta nähdä hänen erityisyytensä ja antaa hänen kasvaa sellaiseksi kuin hän kasvoi. Minunkin elämäni olisi ollut paljon köyhempi ilman hänen ystävyyttään ja terävää ajatteluaan. Ilman häntä olisin jäänyt suorittavaksi nynnyksi, joka kokee jatkuvaa syyllisyyttä riittämättömyydestään työssä. Ystäväni avasi silmäni sille, mitä vikaa rakenteissa ja työelämässä on, ja kuinka täytyy aina laittaa itsensä etusijalle.

Totalitaarisissa yhteiskunnissa erityisesti huolehditaan siitä, että lapset saadaan päiväkoteihin eli kindergarteineihin, kibbutsien lastentarhoihin ja muihin valtiojohtoisiin laitoksiin, joissa ideologiaa voidaan istuttaa lapsiin. Ja valitettavasti: ideologia se on työn ja markkinatalouden eetoskin, vaikka koskaan tilanteessa elävät eivät ideologisuutta näe.

Piilo-opetussuunnitelma varmistaa, että jo hyvin pieni lapsi oppii suoritusyhteiskunnan rytmin: herätys on arkisin talviaamuinakin noin kello 6–7, ja "työpaikalla" on oltava viimeistään kello kahdeksan. Muita on huomioitava, omaa rauhaa ja tilaa ei ole ja siihen on sopeuduttava, sosiaalisuus on pakko, ja kaiken palautteen ja ajattelun on oltava rakentavaa ja sovinnollista, siis järjestelmää uusintavaa ja säilyttävää, ei vallankumouksellista.

Vierailija kirjoitti:

On se hyvästä, on tietenkin epäkohtia niinkuin KAIKKIALLA. Enemmän mä vanhustenhoitoon panostaisin ku lastenhoitoon. Lastenhoitoon riittää hyvät työntekijät ja resurssit mutta vanhustenhoitoon tarvittais paljon paremmat ku mitä tällä hetkellä on. Lastenhoito on jo hyvää monissa paikoissa, vanhustenhoito ei.

Pystytkö perustelemaan, miksi varhaiskasvatus on hyvästä?

Entä miksi panostaisit mieluummin vanhustenhoitoon kuin lastenhoitoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tutkimusten mukaan päivähoito ja varhaiskasvatus ovat hyvästä. Harmi, että ne on tehty ensisijaisesti sellaisella otoksella, jossa hoitoryhmät on pieniä, vanhemmilla vähintää keskiluokkainen status (paitsi niiden muutaman hoidosta selkeästi hyötyvän lapsen vanhemmilla) ja sekä tilat että hoitajamitoitus ovat optimaaliset.

Todellisuudessa varhaiskasvatus on säilytystä, jonka ansiosta äidit pääsevät töihin. Ei kyse ole lapsen parhaasta vaan työvoiman käytön maksimoinnista.

Ja kyllä, äänestän Ko koomusta, vaikka selkeästi näenkin, että tässä kohtaa mennään niin metsään kuin ikinä voi.

Nobelisti Heckman perusti käsityksensä varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta (yksi dollari, tai euro, tuottaisi tulevaisuudessa vähintään kuusi) amerikkalaiseen tutkimukseen, joka ei ole vertailukelpoinen Suomen päivähoitoon tai varhaiskasvatukseen. Vaikuttavuutta saadaan pienellä erityisongelmaisten otoksella.

Totta kai jos otat lapsen päihdeongelmaisilta pahoinpiteleviltä vanhemmilta turvalliseen ja hyvinjärjestettyyn päivähoitoon eli julkisesti tuettuun varhaiskasvatukseen, vaikuttavuus on hyvä. Turvallisen perheen lapsilla tällaista vaikuttavuutta ei saada esiin. Toki nk. varhaiskasvatuksessa opetellaan asioita, joita ensimmäisillä luokilla koulussa mitataan. Näin saadaan keinotekoinen tulos koulumenestyksestä, joka tosin sulaa, kun edetään luokka-asteella ylemmäs.

Kun mitataan sitä, mitä varhaiskasvatuksessa opetellaan, saadaan tietysti hyviä tuloksia. Tähän valheellisuuteen pitäisi puuttua, sillä viime kädessä tilastojen ja tutkimusten väärintulkinnasta kärsivät paitsi lapset ja perheet, myös varhaiskasvatuksen ja koulujen opettajat. Edunvalvonta ei saisi perustua tarkoituksellisiin tai ymmärtämättömyydestä johtuviin väärintulkintoihin.

Tuo mittausosuus on täyttä totta. Päiväkodissa opetellaan tarkasti ne asiat, joita neuvolassa nysvätään ja siten saadaan aikaan selkeä ero kotona hoidetun ja päiväkodissa säilytetyn välillä. Oma lapsi ei suostunut hakemaan palloa pöydän alta, joten neuvolan tietojen mukaanlapsi ei osaa toimia ohjeiden mukaan. Sillä ei ollut mitään merkitystä, että tuo samainen 4v ikäinen osasi virkata ketjusilmukoita JA totesi terveydenhoitajalle, että "anna joku harja, jolla saadaan se pois tuolta."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tutkimusten mukaan päivähoito ja varhaiskasvatus ovat hyvästä. Harmi, että ne on tehty ensisijaisesti sellaisella otoksella, jossa hoitoryhmät on pieniä, vanhemmilla vähintää keskiluokkainen status (paitsi niiden muutaman hoidosta selkeästi hyötyvän lapsen vanhemmilla) ja sekä tilat että hoitajamitoitus ovat optimaaliset.

Todellisuudessa varhaiskasvatus on säilytystä, jonka ansiosta äidit pääsevät töihin. Ei kyse ole lapsen parhaasta vaan työvoiman käytön maksimoinnista.

Ja kyllä, äänestän Ko koomusta, vaikka selkeästi näenkin, että tässä kohtaa mennään niin metsään kuin ikinä voi.

Nobelisti Heckman perusti käsityksensä varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta (yksi dollari, tai euro, tuottaisi tulevaisuudessa vähintään kuusi) amerikkalaiseen tutkimukseen, joka ei ole vertailukelpoinen Suomen päivähoitoon tai varhaiskasvatukseen. Vaikuttavuutta saadaan pienellä erityisongelmaisten otoksella.

Totta kai jos otat lapsen päihdeongelmaisilta pahoinpiteleviltä vanhemmilta turvalliseen ja hyvinjärjestettyyn päivähoitoon eli julkisesti tuettuun varhaiskasvatukseen, vaikuttavuus on hyvä. Turvallisen perheen lapsilla tällaista vaikuttavuutta ei saada esiin. Toki nk. varhaiskasvatuksessa opetellaan asioita, joita ensimmäisillä luokilla koulussa mitataan. Näin saadaan keinotekoinen tulos koulumenestyksestä, joka tosin sulaa, kun edetään luokka-asteella ylemmäs.

Kun mitataan sitä, mitä varhaiskasvatuksessa opetellaan, saadaan tietysti hyviä tuloksia. Tähän valheellisuuteen pitäisi puuttua, sillä viime kädessä tilastojen ja tutkimusten väärintulkinnasta kärsivät paitsi lapset ja perheet, myös varhaiskasvatuksen ja koulujen opettajat. Edunvalvonta ei saisi perustua tarkoituksellisiin tai ymmärtämättömyydestä johtuviin väärintulkintoihin.

Tuo mittausosuus on täyttä totta. Päiväkodissa opetellaan tarkasti ne asiat, joita neuvolassa nysvätään ja siten saadaan aikaan selkeä ero kotona hoidetun ja päiväkodissa säilytetyn välillä. Oma lapsi ei suostunut hakemaan palloa pöydän alta, joten neuvolan tietojen mukaanlapsi ei osaa toimia ohjeiden mukaan. Sillä ei ollut mitään merkitystä, että tuo samainen 4v ikäinen osasi virkata ketjusilmukoita JA totesi terveydenhoitajalle, että "anna joku harja, jolla saadaan se pois tuolta."

Hyvä esimerkki.

Mulla on patalaiskoja opiskelijoita, jotka osaa kuitenkin itse ajatella. Ajattelu on vahvuus, jota haluan tukea, ja siitä olen joutunut rehtorin puhutteluun useamman kerran. Pitäisi antaa parempia arvosanoja ulkoa opettelijoille (kunnanvaltuuston jäsenien lapsille), jotta eivät menetä motivaatiotaan opetella ulkoa ja olla kilttejä.

Olen töissä tositosipienellä paikkakunnalla, jossa lukio ei enää kauaa pyöri. Haluan antaa kaikille opiskelijoille vahvuuksia elämää varten, ei vain työelämässä etujen maksimointia varten.

t. Lukion historian opettaja