Lue keskustelun säännöt.
Mä olen ihan koukussa tähän opiskeluun
12.04.2019 |
Uskallanko hakea oikeaan yliopistoon? Huonoin arvosana 3. Nämä on kyllä alkuvaiheen opintoja, mutta on tullut hyvä mieli. Vaikka en pidä itseäni hyvänä kirjoittajana, taas tuli esseestä täydet pisteet. Erityisesti nämä esseet on menneet hyvin ja moitteet on hyvin vähäisiä, lähinnä muotoseikkoihin liittyviä. Olen tehnyt avoimen yliopiston kursseja ja olen aivan täpinöinnäsi. Olen innostunut asiasta. Mutta kestääkö tämä? Tuleeko väsy? Kurssit varmasti vaikeutuvat vähitellen, onko minusta tähän? En päässyt yliopistoon normaalissa haussa. Todistus on 7-8 tasoa ja kirjoituksista sain b-c, yksi m (matikasta). Minulla on ammatti ja hyvä työpaikka, mutta olen aina haaveillut, että saisin suoritettua yliopistotutkinnon. Tämä on kuitenkin maakuntayliopisto, kannattaako jatkaa? Kursseilla on tavallisiakin opiskelijoita aika paljon.
Kommentit (6)
Mikä ala? Useimmissa avoin vastaa päiväopetusta, mutta joillain aloilla voi olla eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos pärjäät jo nyt alun kursseilla niin kyllä pärjäät myös jatkossa kursseilla. seinä tulee vastaan heti alussa niillä joilla seinä vastaan tulee.
No, tosiopinnoissa on sitten ihan toisenlainen sosiaalinen elämä ja jos siihen et ollenkaan onnistu integroitumaan niin olet sitten pulassa. yliopistomme eivät ole puhtaita tiedeyliopistoja koska niissä vaaditaan tieteellisen tiedon lisäksi sosiaalisia verkostoja.
Vierailija kirjoitti:
jos pärjäät jo nyt alun kursseilla niin kyllä pärjäät myös jatkossa kursseilla. seinä tulee vastaan heti alussa niillä joilla seinä vastaan tulee.
No, tosiopinnoissa on sitten ihan toisenlainen sosiaalinen elämä ja jos siihen et ollenkaan onnistu integroitumaan niin olet sitten pulassa. yliopistomme eivät ole puhtaita tiedeyliopistoja koska niissä vaaditaan tieteellisen tiedon lisäksi sosiaalisia verkostoja.
No ei tosiaan kaikilla aloilla. Itse olen ääri-introvertti ja nuorena olin lisäksi sosiaalisten tilanteiden foobikko, ja hyvin meni yliopisto-opinnot. Ryhmätyötkin sai aina tehdä yksin, kun vain niin itse halusi ja perusteli esim. työssäkäynnillä (en edes oikeasti käynyt töissä). Eikä ainakaan näin teknisellä alalla ole työelämässäkään ollut mitään vaikutusta sosiaalisilla verkostoilla. Se on tekninen osaaminen mikä painaa.
Vierailija kirjoitti:
jos pärjäät jo nyt alun kursseilla niin kyllä pärjäät myös jatkossa kursseilla. seinä tulee vastaan heti alussa niillä joilla seinä vastaan tulee.
No, tosiopinnoissa on sitten ihan toisenlainen sosiaalinen elämä ja jos siihen et ollenkaan onnistu integroitumaan niin olet sitten pulassa. yliopistomme eivät ole puhtaita tiedeyliopistoja koska niissä vaaditaan tieteellisen tiedon lisäksi sosiaalisia verkostoja.
Mitä ihmettä höpötät? Yliopistossa menestymiseen ei TODELLAKAAN vaadita sosiaalisia verkostoja, vaan jokainen voi olla juuri niin sosiaalinen tai epäsosiaalinen kuin haluaa.
Ai että kurssiarvosanat annettaisiin jonkin muun kuin opintonäytön perusteella... voi jee mikä ajatus!
Kiva kuulla! Mäkin suoritin joskus avoimen yliopiston kursseja ja yllätyin, kun sainkin hyviä arvosanoja. Olin luullut että on todella vaikeaa, kaikki pitää ymmärtää ja lukea monta paksua kirjaa...
Ei se yliopisto mitään ihmeellistä ole vaativuudeltaan. Itse en ollut koskaan koulussa hyvä, enkä varsinkaan matemaattisissa aineissa. Silti halusin perinteisesti matemaattisena pidetyn alan (tietojenkäsittelytiede) yliopistotutkinnon. Pääsin sisään parhaiten valintakokeissa menestyneiden 15:sta kiintiössä, ja opiskelin maisteriksi neljässä vuodessa, vaikka lyhyt matematiikka eikä mitään ennakkokokemusta eikä luonnonlahjoja. Työtä ja tahtoa se vaan vaatii. Jos on suunnilleen normaaliälyinen eikä selkeästi heikkolahjainen, niin sitten kyllä pärjää jos vaan päättää.