Lue keskustelun säännöt.
Koulujen varainhankinnasta: UNICEF-kävely, myyjäiset, discot... Mitä mieltä olette?
11.04.2019 |
Kun lapseni aloitti koulun kymmenkunta vuotta sitten, olin täysin raamit kaulassa kauhuissani, kuinka paljon multa vingutaan rahaa.
Peruskoulu, ilmainen opetus! HALOO!
Ajattelin tosiaankin, että en -hemmetti- ala leipoa ja maksaa maksamasta päästyänikin joka risahdusta, juoksua, kävelyä tai muuta maksua, koska olen yh, jonka aika ja raha ovat usein aika kortilla.
.
Ensimmäisen vuoden jälkeen syttyi himmeä valo lamppuun: ei mun tarvitse kaikkeen maailmaan osallistua, vaan jaksamiseni mukaan: jaksoinkin yhtäkkiä leipoa myyjäisiin ja luokan järjestämiin pippaloihin, koska se oli ihan kivaa yhteistä tekemistä lapseni kanssa.
Ja yllätykseksi leipomisemme loppuunmyyntiin.
.
Yksityiskohtiin pureutumatta minua kyllä yhä raivostuttaa se, että sain sattumoisin tietää, että luokan erittäin suureen rahankeräysoperaatioon eivät kaikki vanhemmat laittaneet edes tikkua ristiin eivätkä €uroakaan luokan tilille!!!
Tuolloin päätin, että koska maksoin vaaditun summan joka kuukausi, en osallistu enää mihinkään siipeilijöiden auttamiseen leipomalla ainoatakaan hyväksi tituleerattua pasteijaani.
Kai ne siipivanhemmat siellä sitten hysteerisinä leipoivat, mikä on ihan oikein.
Ei tarvinnut ONNEKSI enää kuvetta alkaa kaivaa.
Kommentit (10)
Siis ensin et halunnut osallistua. Sitten osallistuit. Sitten suutuit että osallistuit.
Ainahan ihmisissä on niitä, jotka ei osallistu yhteisiin asioihin. Tämä on hyvä oppia jo lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis ensin et halunnut osallistua. Sitten osallistuit. Sitten suutuit että osallistuit.
Ainahan ihmisissä on niitä, jotka ei osallistu yhteisiin asioihin. Tämä on hyvä oppia jo lapsena.
Kyllä, näin se meni.
En halunnut osallistua.
.
Alistuin yhteisön paineeseen.
.
Leivoin ja olin iloinen, koska tein sen yhdessä lapseni kanssa, koska me emme leivo kuin tällaisen pakon edessä; meillä oli kivaa.
.
Tietysti suutuin siitä, että olin tehnyt enemmän kuin moni muu siipeilijä.
.
UNICEF-kävely on hurmaava tapa auttaa (???), mutta jos vanhempi ei kykene?
Olen sitä mieltä että boldaus ja kursivointi aloituksessa ei tuo lisäarvoa. Älä tee, ellet jaksa.
Saa minua arvostella, mutta otsikossa lukee myös MITÄ MIELTÄ TE OLETTE?
Jokainen joka haluaa ja pystyy, saa osallistua. Itse en juurikaan pysty osallistumaan, enkä enää jaksa siitä potea huonoa omaatuntoa. Minulla on hankalat työajat yrittäjänä, lisäksi matkustan paljon työn vuoksi. Vapaa-ajan joka minulla on, vietän perheen kanssa ilman pakko-osallistumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unicef-kävelyssä ei ole mitään mieltä. Mitä lapsi siitä oppii, ei mitään. Pitäisi olla pelkkä kävely ilman mitään rahoja.
Vapaaehtoista hubaa. Ne osallistuu, ketkä tahtoo ja koko luokka hyötyy.
Olen vahvasti tuollaisen yhteisöllisyyden kannattaja. Omat voimavarat pitää ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On siinä yksi mieli: ajatus, se, että autat toisia lapsia.
Oppilaitoksesta riippuen lapsia informoidaan Unicef- kävelyn syistä ja tarkoituksesta.
Ketään ei voi keräyksiin tai talkoisiin pakottaa ja yhteisesti kerättyjä rahoja ei saa korvamerkitä. Jokainen tehkööt niin kuin parhaaksi näkevät.
Itse mieluummin maksan rahaa, kuin leivon.
Ok.