Kun olin kiusattu minut pakotettiin kouluun

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kysy heiltä, jotka pakotti. Eli minusta sinun tulisi keskustella vanhempiesi kanssa miksi he eivät olleet sinun puolella ja tehneet asian eteen kaikkensa. Ja myös koulun muilta aikuisilla. Sillä isänä kulki kanssani kouluun niin pitkään, että kiusaaminen saatiin loppumaan. Istui luokassa monet oppitunnitkin. Ja hän otti huomioon minua kiusanneet pojat ja kävin näiden kanssa pelaamassa esim. jalkapalloa. Yksi pojista pitää edelleen yhteyttä isääni, joka oli silloin hänelle se ainoa välittävä aikuinen. Tälle pojalleko minun nyt pitäisi olla katkera?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Jos minua olisi kiusattu niin en kyllä antaisi anteeksi. Mutta ei se tarkoita sitä että pitäisi vajota itsesääliin ja katkeruuteen. Tuollainen anteeksi antaminen ihmisille jotka eivät anteeksi pyydä/kadu on kyllä yhtä tyhjän kanssa. Sama kuin pyytäisi hakkaajaa hakkaamaan enemmän ja lujempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Kuulostat kiusaajalta. Ovatko esimerkiksi luokkakaverin kierot silmät pätevä syy kiusata? Mitähän niille pitäisi sinusta tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Kuulostat kiusaajalta. Ovatko esimerkiksi luokkakaverin kierot silmät pätevä syy kiusata? Mitähän niille pitäisi sinusta tehdä?

Sieltä se sinun pienikoulukiusaajasi alkaa heräilemään, kun alat syyttelemään muita kiusaajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Kuulostat kiusaajalta. Ovatko esimerkiksi luokkakaverin kierot silmät pätevä syy kiusata? Mitähän niille pitäisi sinusta tehdä?

Kysyä vasta kysymys miksi sinä olet noin surkea? Halata, että minäkin tykkään sinusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Kuulostat kiusaajalta. Ovatko esimerkiksi luokkakaverin kierot silmät pätevä syy kiusata? Mitähän niille pitäisi sinusta tehdä?

Kysyä vasta kysymys miksi sinä olet noin surkea? Halata, että minäkin tykkään sinusta?

No en tykännyt vaikka siitä kaverista, joka koulussa yritti kähmiä ja nimitteli luokan edessä lesboksi. Tällainen tyyppi olisi pitänyt erottaa koulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Kuulostat kiusaajalta. Ovatko esimerkiksi luokkakaverin kierot silmät pätevä syy kiusata? Mitähän niille pitäisi sinusta tehdä?

Sieltä se sinun pienikoulukiusaajasi alkaa heräilemään, kun alat syyttelemään muita kiusaajiksi.

Älä viitsi yrittää kaasuvalottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Kuulostat kiusaajalta. Ovatko esimerkiksi luokkakaverin kierot silmät pätevä syy kiusata? Mitähän niille pitäisi sinusta tehdä?

Kysyä vasta kysymys miksi sinä olet noin surkea? Halata, että minäkin tykkään sinusta?

No en tykännyt vaikka siitä kaverista, joka koulussa yritti kähmiä ja nimitteli luokan edessä lesboksi. Tällainen tyyppi olisi pitänyt erottaa koulusta.

Sarkasmista koskaan kuullut? Tuossa tilanteessa olisit pussanut lähintä tyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Kuulostat kiusaajalta. Ovatko esimerkiksi luokkakaverin kierot silmät pätevä syy kiusata? Mitähän niille pitäisi sinusta tehdä?

Kysyä vasta kysymys miksi sinä olet noin surkea? Halata, että minäkin tykkään sinusta?

No en tykännyt vaikka siitä kaverista, joka koulussa yritti kähmiä ja nimitteli luokan edessä lesboksi. Tällainen tyyppi olisi pitänyt erottaa koulusta.

Sarkasmista koskaan kuullut? Tuossa tilanteessa olisit pussanut lähintä tyttöä.

Olin ahdistunut ja masentunut nuori vaikealla perhetaustalla. Vaihdoin kaikki valmiina lukujärjestyksen kurssit toisiin, jotta saisin olla rauhassa. Oli tarpeeksi ongelmia muutenkin. Koulupäivien jälkeen sain paniikkikohtauksia ja kärsin bulimiasta. Ei todellakaan ollut energiaa enää jonkun idiootin tempauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälläiset kysymykset on melko turhia. Koska kiusattujen kanssa ei voi keskustella. Kaikessa on kyse vain heistä, eikä he suostu edes ajattelemaan niitä näkökulmia joita tuodaan esille.

Kyse on henkilökohtaisista kokemuksista.

Kyse ei ole koskaan vain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Kaikki ihmisten kanssa käyminen on kahden kauppaa, jossa tulee nähdä myös se toinen ihminen eikä vain itseään. Kiusaaminen ei koskaan lopu jos vain tuijotetaan omaa napaansa.

Kuulostat kiusaajalta. Ovatko esimerkiksi luokkakaverin kierot silmät pätevä syy kiusata? Mitähän niille pitäisi sinusta tehdä?

Kysyä vasta kysymys miksi sinä olet noin surkea? Halata, että minäkin tykkään sinusta?

No en tykännyt vaikka siitä kaverista, joka koulussa yritti kähmiä ja nimitteli luokan edessä lesboksi. Tällainen tyyppi olisi pitänyt erottaa koulusta.

Sarkasmista koskaan kuullut? Tuossa tilanteessa olisit pussanut lähintä tyttöä.

Olin ahdistunut ja masentunut nuori vaikealla perhetaustalla. Vaihdoin kaikki valmiina lukujärjestyksen kurssit toisiin, jotta saisin olla rauhassa. Oli tarpeeksi ongelmia muutenkin. Koulupäivien jälkeen sain paniikkikohtauksia ja kärsin bulimiasta. Ei todellakaan ollut energiaa enää jonkun idiootin tempauksiin.

ok

Koulukiusaamistapauksiin pitäisi laatia jokin virallinen toimintaketju, joka käynnistyy esim. kolmannesta varoituksesta ja voi johtaa kiusaajan siirtämiseen toiseen kouluun / tarkkailuluokalle tms.

Aikuisten työpaikkakiusaamisessakin on virallinen valitusreitti ja asiamies, joka selvittää ristiriitatilanteita. En tiedä, kuinka hyvin se toimii käytännössä, mutta ainakin jotain virallista yritetään.

Ennen koulukiusaamiseen suhtauduttiin aika välinpitämättömästi. Kun omaa lastani kiusattiin, otin yhteyttä opettajaan ja hän alkoi kitkeä kiusaamista ja kehotti ilmoittamaan vaikka wilman kautta jokaikisen kiusaamisen. Niin se saatiinkin loppumaan. Luin aikanaan jonkun jutun äidiltä, jonka lasta kiusattiin niin, että tuli ihan murtumia ym. fyysisiä vammoja ja kaikki lehteen kommentoineet olivat vaan että "voi voi, on se kamalaa, mutta hyvä että tästä nyt puhutaan". Yksi kommentoi sitten niin, että äidin velvollisuus on suojella lastaan ja niin kauan kuin se kiusaaminen ei lopu, ET LAITA LASTA SINNE KOULUUN. Se oli oikeasti hätkähdyttävää ja tajusin, että toimin tasan niin, jos lastani joskus kiusataan, eikä sille haluta tehdä mitään. Ilmoittaa kouluun, että lapseni tulee vasta sitten, kun asialle sitoudutaan tekemään jotain, vähän julkisuutta peliin paikallismedian kautta ja luulen, että alkaa todella tapahtumaan. Niin kauan kun vanhemmat suhtautuvat "voi voi, on se kurjaa, mutta pakko kärsiä", MITÄÄN EI TAPAHDU. Ihan sama kuin vaikka homekoulujen tapauksessa. Väistötiloja alkaa tipahdella siinä vaiheessa, kun julkisuus alkaa vaatia virkamiesten päitä vadille. Ilman tuollaista uhkaa hymistään vain mukavia, eikä mitään tapahdu. Tietenkään kiusaaminen ei välttämättä lopu sormien napsautuksella, mutta pointti on se, yritetäänkö niin kauan että onnistutaan vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sinun antaa se jo anteeksi? 😊

Miksi vitussa kaiken maailman ilkeille kusipäille pitäisi antaa anteeksi, jos he eivät edes ole osoittaneet koskaan mitään katumusta tekojensa takia? Typerä ajatus. Tuollaiset ihmiset eivät ole sen arvoisia, että heille kuuluisi mitään armoa.

Jep, tyhmä ajattelutapa. Minua piinattiin koulussa armottomasti luokan muiden tyttöjen toimesta. Nyt olen jo päässyt asian yli ja elämässä eteenpäin. Ikinä en kuitenkaan anna kiusaajilleni anteeksi - elleivät he sitä pyydä, ja sen tiedän että sitä ei tule tapahtumaan - ja minulla on silti täysin hyvä olo itseni kanssa. Ei se, ettei anna jollekin typerykselle hänen aiheuttamaansa harmia anteeksi, tarkoita että jää vellomaan menneisiin.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että Suomessa on oppivelvollisille koulupakko. Joko yhteiskunnan järjestämässä koulussa, tai jonkun muun maksamassa yksityiskoulussa (esim. kotona). Jossain on pakko lapsen käydä. Vanhemmillasi ei siis varmaankaan ollut vara palkata opettajaa sinulle kotiin? Älä välitä, ei meillä muillakaan ole miljonäärejä vanhempina.

Nimenomaan ei ole koulupakkoa Suomessa. Sitä voi käydä tenttimässä opintonsa ja jos tenteistä selviää niin oppivelvollisuus suoritettu. On ihan oma asia, kuinka opettelee tentittävät asiat, itsenäisesti vai jonkun muun avustuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sinun antaa se jo anteeksi? 😊

Miksi vitussa kaiken maailman ilkeille kusipäille pitäisi antaa anteeksi, jos he eivät edes ole osoittaneet koskaan mitään katumusta tekojensa takia? Typerä ajatus. Tuollaiset ihmiset eivät ole sen arvoisia, että heille kuuluisi mitään armoa.

Koska se on osa itsensä rakastamisen taitoa ja tämä taito on ainut mahdollisuus ehjään elämään. Itsensä rakastamisessa on kyse itsetuntemuksesta ja armon käsitteestä. Aloittajakin voisi miettiä minkälainen on ja mitä kaikkea hyvää hänestä löytyy sen sijaan, että kysyy miksi joskus jotakin on tapahtunut.

Puppua. Ei tarvitse antaa anteeksi oppiakseen elämään vaikeiden asioiden kanssa. Siihen oppii kyllä muutenkin.

Kyllä elämästä toki katkerana ja kaunaisenakin selviää, ja oppiihan ihminen elämään vaikka orjana, mutta kyllä se elämänlaatua laskee.  Ja anteeksiantaminen ei tarkoita, että hyväksyy sen, mitä on tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sinun antaa se jo anteeksi? 😊

Miksi vitussa kaiken maailman ilkeille kusipäille pitäisi antaa anteeksi, jos he eivät edes ole osoittaneet koskaan mitään katumusta tekojensa takia? Typerä ajatus. Tuollaiset ihmiset eivät ole sen arvoisia, että heille kuuluisi mitään armoa.

Jep, tyhmä ajattelutapa. Minua piinattiin koulussa armottomasti luokan muiden tyttöjen toimesta. Nyt olen jo päässyt asian yli ja elämässä eteenpäin. Ikinä en kuitenkaan anna kiusaajilleni anteeksi - elleivät he sitä pyydä, ja sen tiedän että sitä ei tule tapahtumaan - ja minulla on silti täysin hyvä olo itseni kanssa. Ei se, ettei anna jollekin typerykselle hänen aiheuttamaansa harmia anteeksi, tarkoita että jää vellomaan menneisiin.

Mitä se siis käytännössä merkitsee, ettei anna anteeksi?

Silppu kirjoitti:

Sinut pakotettiin sinne jotta lakkaisisit ulisemasta ja kasvattaisit paksumman persnahan niin ei kiusaaminen tuntuisi miltään

No, kasvoiko sinun nahkasi paksummaksi. Vai siis pakotettiinko sinut jatkamaan vai saitko jättää kesken. Niin, jokaisella on omanlaisensa tilanne ja jokainen reagoi kiusaamiseen vähän eri tavalla. Sinä tällä tavalla vauva-av:lla meuhuamalla.

Olen pahoillani, kiusaamisen kohteeksi joutuminen on kamalaa. Mutta kyllä sinullakin on vielä mahdollisuus muuttaa elämääsi onnellisemmaksi. Fyysisistä krempoistakin huolimatta (muistelen, että sulla on nyt esim. jalkavaivaa, kävelet kepeillä)