Tuntuu pahalta sanoa näin - Myisitkö liikuntaa vaativan koirarodun lihavalle?
Toki voihan laihakin olla huonokuntoinen, mutta tuntematta toista ihmistä paremmin arvostellaan ihmistä yleensä silloin fyysisen ulkomuodon perusteella.
Minulla ei ole koiraa, enkä näin ole myöskään myymässä. Ajattelin vain kysyä mitä mieltä koiranomistajat tällaisesta ajatuksesta on. Onko tällä väitteelläni mitään perää?
Kommentit (28)
Aiheuttaisihan se epäilyksiä. Toisaalta, minulla on kaksi liikuntaa vaativaa paimenkoiraa ja ilman niitä olisin huomattavasti ylipainoisempi.
Tuttu maratoonari sanoi ettei pysty väsyttämään huskyaan mitenkään, joten en välttämättä möisi joitain rotuja kuin työkäyttöön...
Voisin myydä. Eiköhän koiran myötä lihavakin voi laihtua.
Vierailija kirjoitti:
En myisi koiraa, jos omistaja asuu kerrostalossa tai tiheästi rakennetulla rivitaloalueella tai yli 500 m päässä koirapuistosta.
En myisi koiraa ihmiselle joka käyttää koiraa koirapuistossa.
Vierailija kirjoitti:
En myisi koiraa, jos omistaja asuu kerrostalossa tai tiheästi rakennetulla rivitaloalueella tai yli 500 m päässä koirapuistosta.
Miksi ihmeessä koirapuisto on vaatimus?
Tarviihan sekin ruokaa joten möisin.
Ymmärrän täysin epäilyksesi, mutta ei se paino oikeasti kerro sitä miten koira pääsee liikkumaan. Itse olen 20kg ylipainoinen ja omistan paimenkoiran jonka hyvää kuntoa eläinlääkäritkin ovat kehuneet. Koira pääsee päivittäin liikkumaan kunnolla ja itse samalla, mutta koska vedän herkkuja niin paljon, niin ei nää kilot tästä karise.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu maratoonari sanoi ettei pysty väsyttämään huskyaan mitenkään, joten en välttämättä möisi joitain rotuja kuin työkäyttöön...
Onneksi meidän siperianhusky on aika mukavuudenhaluinen. Se kyllä jaksaa lenkkeillä pitkiä lenkkejä halutessaan. Puhutaan siis 15-20km lenkeistä. Kotona sitten sippaa ja nukkuu illan eikä liikahda ellei ole pakko. Jos itseä laiskottaa eikä lenkkeile tarpeeksi, sitten saattaa hyvä käytös kärsiä, ja ulkoilusta tulee toheltamista. Siispä kultainen keskitie tässäkin. Pidämme myös palautumispäiviä viikottain, jolloin käydään vain 2-4km lenkki. Mutta normaalit lenkkimme on pitkiä. Koira vetää ja "johtaa" lenkillä, joten saa siinä aivotyöskentelyä samalla, ja tehdä työtäänkin. Käskyn alla toki, koira ei lenkillä johtamisesta huolimatta päätä mitä tehdään ja minne mennään.
Älytön ajatus, että normaalipainoinen olisi aina urheilullinen.
Tottakai myisin. Se ihminen saattaa olla vuoden päästä jo 20 kg kevyempi, koska ulkoilee ja liikkuu niin paljon koiran kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voisin myydä. Eiköhän koiran myötä lihavakin voi laihtua.
Lihavat eivät laihdu millään konstilla.
Meilläpäin asuu sellainen xxxxxl-pariskunta. Heillä on pieni chihuahua. Ei syö paljon eikä jaksa pitkiä lenkkejä. Sellainen sopii heille.
Olen aina ollut lihava, mutta se ei ole estänyt esim 40kg uroskoiraa raahaamasta minua vitikoissa ja metiköissä, poluilla, lumisissa metsissä, 1.5-2h lenkillä vähintään kerta päivässä, ja muut lyhemmät päälle. Sieltä on tultu pois tasan kun herrakoiraa huvittanut. En tiedä miten se läski siihen olisi vaikuttanut, koirat kun ovat viisaampia kuin ihmiset, eivätkä mieti typeriä eivätkä arvostele hihnanjatkeitaan tai toisiaan tuolleen.
Kuriositeetiksi:
Meillä on nykyään "työkoirarotuinen", samaa rotua, työveriäkin, jonka itsensä saaminen ulos on järjetön ongelma, ollut pennusta. Paljon paljon isompi kuin se, millä omistajan. Se ei johdu mistään muusta kuin sen korvien välistä. Nyt on omistajan kunto siihen soveltuva tällä hetkellä, mutta rehellisesti kaipaan koiraa, jonka saa edes lähtemään ulos ja muuallekin kuin nurkalle pissalle, ja jonka saa oikeasti lenkille. Sitten kun oma kunto kohenee aikanaan ... ei mitään sähköjänistä, jokin tavallinen mikä normaalistikin pentueesta poimittaisiin.
En myy koiriani kuin tarkkaan valituille ostajille. Yhtään pentua ei silti ole jäänyt käsiin eikä ole tarvinnut ottaa yhtään takaisin. Kerran olen etsinyt pennulle uuden kodin, mutta siihen liittyi niin iso olosuhteiden muutos ettei sitä olisi kukaan osannut ennakoida.
En myy koiraa ihmiselle josta näkee, ettei se hänen elämäntyyliinsä tule sopimaan. Hyvin lihava nivelrikkopotilas, jonka polvet vinksottavat sisäänpäin ja reidet hankaavat toisiaan kävellessä, ei pysty tarjoamaan tälle rodulle tarpeellista toimintaa.
Toisaalta vaikka ostajaehdokas olisi mikä maratoonari, en myy pentua ihmiselle jolla ei ole ennen ollut koiraa tai joka osoittautuu jutellessa ihmiseksi, jolla ei ole halua asettaa rajoja ja toimia jämäkästi. Koirani ovat isoja ja vahvaluonteisia eikä niiden kanssa voi toimia löperösti.
Pari kertaa minulle on suututtu kun olen sanonut, ettei minulta löydy sopivaa pentua teidän perheeseen ja että suosittelen toista rotua ja vinkkaan jopa sopivan kennelinkin.
Eri asia tietysti jonkun pienen seurakoirarodun kasvattajilla, mutta itse olen todella tarkka.
Mielestäni se on vastuullista. Koirakuumeinen ihminen ei itse tajua, mitä elämä murrosikäisen koiran kanssa tulee olemaan eikä välttämättä ymmärrä, mikä rotu juuri hänelle sopisi.
Koira ei ole mikään lelu.
No siinä tapauksessa jättäisin myymättä, jos olisi kyse niin lihavasta ihmisestä, että liikkuminen olisi sellaista vaivalloista lyllerrystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu maratoonari sanoi ettei pysty väsyttämään huskyaan mitenkään, joten en välttämättä möisi joitain rotuja kuin työkäyttöön...
Onneksi meidän siperianhusky on aika mukavuudenhaluinen. Se kyllä jaksaa lenkkeillä pitkiä lenkkejä halutessaan. Puhutaan siis 15-20km lenkeistä. Kotona sitten sippaa ja nukkuu illan eikä liikahda ellei ole pakko. Jos itseä laiskottaa eikä lenkkeile tarpeeksi, sitten saattaa hyvä käytös kärsiä, ja ulkoilusta tulee toheltamista. Siispä kultainen keskitie tässäkin. Pidämme myös palautumispäiviä viikottain, jolloin käydään vain 2-4km lenkki. Mutta normaalit lenkkimme on pitkiä. Koira vetää ja "johtaa" lenkillä, joten saa siinä aivotyöskentelyä samalla, ja tehdä työtäänkin. Käskyn alla toki, koira ei lenkillä johtamisesta huolimatta päätä mitä tehdään ja minne mennään.
Tuo on todella vähän liikuntaa huskylle... 20-40km JUOSTEN tai kuormaa vetäen harva se päivä olisi sopivampi. Ne koirat ovat juoksukoneita...
Riippuu siitä, kuinka lihava. Jos maha roikkuu polvien päällä, niin sitten varmistaisin, että taloudesta löytyy sellainen ihminen, joka jaksaa koiran kanssa lenkkeillä.
Mun anoppi otti tässä taannoin koiran, yli 70 v, jo hieman heikosti liikkuva eläkeläinen. Koiraa käytetään pissalla postilaatikolla ja takaisin pari kertaa päivässä, muuten lenkkeily satunnaista. Tuollaiselle ei mielestäni koira kuulu. Ja sitten vielä ollaan pahalla päällä, kun koira on niin mahdoton...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myisi koiraa, jos omistaja asuu kerrostalossa tai tiheästi rakennetulla rivitaloalueella tai yli 500 m päässä koirapuistosta.
Miksi ihmeessä koirapuisto on vaatimus?
No niinpä, maaseudulla ei olisi siinä tapauksessa lainkaan koiria. Niitä talutellaan ja ulkoilutetaan jalkakäytävillä ja metsissä.
Vierailija kirjoitti:
Voisin myydä. Eiköhän koiran myötä lihavakin voi laihtua.
Useammin näkyy käyneen toisinpäin. Lihavalla on läski koira, joka hädin tuskin pystyy kävelemään. Katsos kun se koira ei voi päättää, milloin ja miten paljon liikutaan.
Toki myös laihalla alkkiksella voi olla läski koira, ja kämppä täynnä paskaa.
En ymmärrä teitä koiranpentukauppiaita ollenkaan. Miten te pystytte???
Mulla on ollut vuosikymmeniä erittäin hyväkuntoisia vinttikoiria (myös kilpakoiria), ja olen ylipainoinen, ja se ei ole harvinaista vinttikoirapiireissä. Ei niille lenkittämällä minkäänlaista kuntoa saa aikaan, se tehdään juoksuttamalla irti laumassa. Itse pystyn tähän isoilla aidatuilla alueilla maanomistajan luvalla, ennen tätä mahdollisuutta se tehtiin juuri isoissa avoimissa koirapuistoissa. Lenkkeillään me kuitenkin sosiaalisuustarkoituksissa, ja sen myötä itsellänikin veriarvoni ja verenpaineeni ovat erittäin hyvät.
Kyllä, myisin pennun lihavalle, jos kaikki muut asiat ovat kohdallaan.
En myisi koiraa, jos omistaja asuu kerrostalossa tai tiheästi rakennetulla rivitaloalueella tai yli 500 m päässä koirapuistosta.