Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikkien on oltava parisuhteessa?
04.04.2019 |
Onko ketään, jolla samankaltainen tilanne kuin minulla? Kaikki sisarukseni ovat löytäneet elämänkumppanit, mutta minä ollut koko elämäni yksin enkä edes tiedä kaipaanko toista ihmistä elämääni. Vaikka muut näkevät normaalina parisuhteen, minä olen aina ajatusta vierastanut. Kaikki siskot yksi toisensa jälkeen löysivät miehen ja minä vain ajattelin "sinäkin brutus". Luulin edes nuoremman siskoni erilainen, mutta yksin jäin miehettömänä. Etenkin, kun tämän nuoremman kanssa olen tullut niin hyvin toimeen, en ole ikinä tottunut ajatukseen, että hänellä on mies, vaikka ollutkin jo vuosia hänen elämässään. Hänellä oli vähän aikaa sitten kohdunulkopuolinen raskaus, jonka vuoksi oli vähän hengenvaarassakin ja siitä ajattelin, että miehistä on vain harmia. Jos ei olisi koskaan tavannut miestä, ei olisi myöskään joutunut hengenvaaraan. Aina on yhtä ärsyttävää käydä siskoni luona, koska mieskaveri siellä tai kun sisko käy vanhemmillani hänen kanssaan ja aina toivon, että tulisi mieluummin yksin. Ehkä minun pitäisi keskustella psykologin kanssa.
Kommentit (10)
Hakeudu hoitoon ja selvitä ongelmasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa ihmettelen! Kaikkialla ajatellaan parisuhteen olevan normi ja sinkkuuden jotain mistä tulisi pyrkiä pois.
No jos muut hyväksyvät AP:n sinkkuuden, missä ongelma?
Onhan ihminen todistettavasti pääsääntöisesti parisuhdehakuinen olento, mutta aina on sinkkuja myös ollut.
Miksi sinun mielestäsi siskosi eivät saisi pariutua, jos he niin haluavat?
Toisaalta on ihan ymmärrettävä, että sinusta on mukava tavata siskoasi myös kahden, mutta jos sinulla on todella voimakas antipatia hänen puolisoaan kohtaan, on se hieman hankalaa (ja myös todennäköisesti epätervettä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä.
Itse olen 35-vuotias mies ja olen ollut aina sinkku. Suorastaan raivostuttaa, kun sukulaiset tai muut tutut jatkuvasti sanovat, että "millos sinä tuot sen tyttöystävän näytille" tai "eikös sitä tuossa iässä pitäisi ruveta jo perhettä perustamahan". Enhän minäkään mene hautajaisissa sanomaan kaikille vanhuksille, että "eikös sitä tuossa iässä pitäis jo haudassa olla makaamassa".
Jotenkin jotkut ihmiset kuvittelevat, että kaikki ihmiset haluavat sen perussetin. Siis seurustelu, kihloihin, polttarit, häät, omakotitalo, ikean huonekalut, harmaa-valkoinen sisustus, koira, kissa, 1,8 lasta, syksyisin Kanarian saarille pakettimatkalle ja orvokit kesällä amppeliin kasvamaan.
Ei kaikki ihmiset halua elämää, joka on kuin suoraan jostain kopiokoneesta tulostettu.
Olen onnellinen. Lapseton sinkkumies 35-vuotta.
Ei kaikki halua seurustella piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten saisin rauhan itselleni?
Aloita nyt vaikka keskittymällä vain omiin asioihisi.
Nuoremman siskoni kohdalla vaikuttaa myös se, että hänellä oli aiemmin poikaystävä, joka jätti siskoni ja senkään takia en uuteen luota. Ihmettelen miksi hän halusi ottaa uudelleen riskin, vaikka jo kerran joutui kärsimään. Eniten harmittaa, kun kaikki muut hyväksyneet hänen kumppaninsa, mutta minä vain vierastan. Lapsina minä, siskoni ja veljeni sanottiin, ettei meillä koskaan tule olemaan nais- tai miesystävää ja tässä tulos.
Miten saisin rauhan itselleni?