Menisikö miehen perintö avioerossa puoliksi?

Jos ei puolisoa ole suljettu pois testamentilla niin joo.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei puolisoa ole suljettu pois testamentilla niin joo.

Ok. No sitten se menisi.

Minä kieltäydyin miehen perinnöstä, koska se ei todellakaan minulle kuulunut mielestäni. 

Riippuu siitä, ovatko miehen vanhemmat sulkeneet aviopuolisot heiltä saadun perinnön ulkopuolelle vai eivät. Siis testamentissa. 

Jos ei ole testamenttia (tai vaikka olis testamentti, mutta ei tuota mainintaa) eikä avioehtoa, niin sitten menis.

Vierailija kirjoitti:

Minä kieltäydyin miehen perinnöstä, koska se ei todellakaan minulle kuulunut mielestäni. 

Minä en kieltäytyisi koska oma perintöni on käytetty elämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, ovatko miehen vanhemmat sulkeneet aviopuolisot heiltä saadun perinnön ulkopuolelle vai eivät. Siis testamentissa. 

Jos ei ole testamenttia (tai vaikka olis testamentti, mutta ei tuota mainintaa) eikä avioehtoa, niin sitten menis.

Ei ole mitään tuollaista.

Tämä riippuu myös omasta omaiauudestasi. Jos sinun omaisuutesi on 200 000 ja miehen perintö 100 000, niin sinä maksat eron sattuessa miehellesi 50 000 eikä miehesi maksa mitään sinulle. Oletuksena on siis, että miehelläsi ei ole perinnön lisäksi muuta velkaa, teillä kummallakaan ei ole velkaa, ei ole avioehtoa eikä avio-oikeuden poissulkevaa testamenttia.

Riippuu milloin tuo perintö o. saatu, jos ennen avioliittoa ei välttämättä oteta ositukseen mukaan. Jos avioliiton aikana niin ilman testamentteja otetaan miehen varallisuuteen mukaan ja sitten katotaan kumpi maksaa kummalle erossa.

Avioerossa velat vähennetään varoista ja loput jaetaan puoliksi. Tätä kutsutaan ositukseksi ja se perustuu avioliittolakiin, jolla taataan puolisoille yhtäläinen elintaso ja oikeudet.

Vain testamentilla, lahjakirjalla tai avioehdolla voidaan tätä ositusta rajata, ja pitkässä avioliitossa (+10 vuotta) avioehtoa kohtuullistaa.

Jos te kumpikaan ette itse omista yhtään mitään, vaan miehen saama perintö on ainoa omaisuus teillä, eikä puolisoa ole poissuljettu, niin silloin menee puoliksi. Ei muuten.

Riippuu myös avioliiton kestosta. Jos on hyvinlyhyt liitto niin ositusta voidaan kohtuullistaa oikeudessa.

Perintönä tai lahja voi olla  avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Perinnön antaja voi haluta antaa perintönsä henkilökohtaisesti esimerkiksi juuri lapselle, niin että lapsen kumppanilla, kuten puolisolla ei ole oikeutta perintöön lainkaan perinnön saanti hetkellä tai myöhemmin esimerkiksi avioeron yhteydessä. Mutta totta kai perintönä saatu omaisuus voidaan joutua realisoimaan, jos perinnön saaja on velkaa, eikä pysty selviämään veloitsaan kuin "pakkotoimin." 

Puoliksi on väärin sanottu, koska ensin molempien omaisuudet määritetään ja sitten varakkaampi maksaa tasinkoa sille, jolle jää vähemmän. Jos avio-oikeuden ulkopuolelle ei ole suljettu mitään testamentin tai avioehdon muodossa. Perinnön jättäjät usein sulkevat pois perinnön puolison avio-oikeudesta, jos omaisuus on vähänkin suurempi. 

Vierailija kirjoitti:

Avioerossa velat vähennetään varoista ja loput jaetaan puoliksi. Tätä kutsutaan ositukseksi ja se perustuu avioliittolakiin, jolla taataan puolisoille yhtäläinen elintaso ja oikeudet.

Vain testamentilla, lahjakirjalla tai avioehdolla voidaan tätä ositusta rajata, ja pitkässä avioliitossa (+10 vuotta) avioehtoa kohtuullistaa.

Avio-oikeutta voidaan rajoittaa myös ositusvaiheessa osituksen sovittelun keinoin.

Vanhempani päättivät erossa jättää perinnöt ulkopuolelle, vaikkei ollut aiemmin tehtyä avioehtoa tai perinnöissä testamentteja.

Ah tätä todellisuutta jos on vain riskejä ja vaivaa jos mies suostuu avioliittoon. Ei ole ensimmäistäkään syytä avioliittoom ja miljoonittain syitä pysyä kaukana moisesta sopimuksesta.

Ei kannata vaatia toisen omaisuutta, koska pahimmassa tapauksessa joudut elämään koston pelossa koko loppu elämäsi ja jos et ole tuonut mitään taloon, niin oikeudessa saatat jäädä ilman tuota....kumpikaan ei ole avioliiton aikana "ansainnut" tuota omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani päättivät erossa jättää perinnöt ulkopuolelle, vaikkei ollut aiemmin tehtyä avioehtoa tai perinnöissä testamentteja.

Itse en keksi mitään syytä olla lisäämättä tuota testamenttiin vannhempien näkökulmasta katsoen. Ainoaksi kysymykseksi jääneekin miksei ole olettamuksena kaikissa testamenteissa tai testamenttaamattomissakin perinnöissä...???

Ihan vain että sivstymättömiä ja yksikertaisia voisi ryöstää? Melko moraalitonta lakitulkintaa.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu milloin tuo perintö o. saatu, jos ennen avioliittoa ei välttämättä oteta ositukseen mukaan. Jos avioliiton aikana niin ilman testamentteja otetaan miehen varallisuuteen mukaan ja sitten katotaan kumpi maksaa kummalle erossa.

Saanti ajankohdalla ei pitäisi olla mitään merkitystä, jos perinnön (tai lahjan) antaja on lahjakirjassa tai testamentissa halunnut rajoittaa lahjan tai testamentilla tulevan omaisuuden niin, että se tulee jättää huomioimatta silloin kun puolisoiden välillä suoritetaan varojen jako, ns. ositus, riippumatta siitä tehdäänkö ositus avioeron tai kuoleman johdsta.