Kahden pienen lapsen äitipuoleksi 25-vuotiaana, ei omia lapsia
Mies on kyllä ihana, mutta jokin ääni takaraivossa sanoo että tässä kuviossa on jotain väärää 😥 Voiko tällainen suhde toimia pidemmän päälle?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton, 27-vuotias nainen ja tuo kuulostaa ansalta. En lähtisi tuon miehen matkaan, etsisin lapsettoman. Äitipuoli kuulostaa synonyymilta sanalle "kätevä palvelija jolla ei ole sananvaltaa". Haluan olla miehen naisystävä, rakastaja ja intohimon kohde, en varaäiti miehen lapsille.
Kuulostat tulevalta vanhaltapiialta.
Olen kyllä menossa naimisiin ja haluamme molemmat joskus lapsia.
Toki jos maailma toimisi noin niin vanhapiika olisi se houkuttelevampi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton, 27-vuotias nainen ja tuo kuulostaa ansalta. En lähtisi tuon miehen matkaan, etsisin lapsettoman. Äitipuoli kuulostaa synonyymilta sanalle "kätevä palvelija jolla ei ole sananvaltaa". Haluan olla miehen naisystävä, rakastaja ja intohimon kohde, en varaäiti miehen lapsille.
Kuulostat tulevalta vanhaltapiialta.
Onko täällä kiukkuinen "äitipuolen" etsijä? :D Eikö omien lasten hoitaminen maitakkaan?
Prioriteetit, hyvät naiset. Ykkösasia on se, onko mies potentiaalinen elämänkumppani; onko hänen kanssa hyvä olla JA onko yhteiset toiveet tulevaisuuden suhteen... esim. jos ap haluaa joskus (lisää) lapsia, miehen pitäisi haluta samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton, 27-vuotias nainen ja tuo kuulostaa ansalta. En lähtisi tuon miehen matkaan, etsisin lapsettoman. Äitipuoli kuulostaa synonyymilta sanalle "kätevä palvelija jolla ei ole sananvaltaa". Haluan olla miehen naisystävä, rakastaja ja intohimon kohde, en varaäiti miehen lapsille.
Kuulostat tulevalta vanhaltapiialta.
Onko täällä kiukkuinen "äitipuolen" etsijä? :D Eikö omien lasten hoitaminen maitakkaan?
Olen nainen, miksi etsisin vanhojapiikoja, niihin törmää aivan liiaksi tahtomattakin... naiiveja otuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton, 27-vuotias nainen ja tuo kuulostaa ansalta. En lähtisi tuon miehen matkaan, etsisin lapsettoman. Äitipuoli kuulostaa synonyymilta sanalle "kätevä palvelija jolla ei ole sananvaltaa". Haluan olla miehen naisystävä, rakastaja ja intohimon kohde, en varaäiti miehen lapsille.
Kuulostat tulevalta vanhaltapiialta.
Onko täällä kiukkuinen "äitipuolen" etsijä? :D Eikö omien lasten hoitaminen maitakkaan?
Olen nainen, miksi etsisin vanhojapiikoja, niihin törmää aivan liiaksi tahtomattakin... naiiveja otuksia.
Olen eri, mutta kiinnostaa ihan uteliaisuudesta tietää mikä tässä kommentissa oikein kuulosti vanhapiikamaiselta?
Sopusointuista teidän kolmen mahdollisesti 4 kesken. Siis aikuiset
Jos mietitte ykköskriteerinä lasten hoitamista, olette hakoteillä. Hyvä sitä on miettiä, mutta jos se yksin ratkaisee, en ymmärrä mitä kysynmystä oikein pohditte!?
Vierailija kirjoitti:
Jos mietitte ykköskriteerinä lasten hoitamista, olette hakoteillä. Hyvä sitä on miettiä, mutta jos se yksin ratkaisee, en ymmärrä mitä kysynmystä oikein pohditte!?
Itse ainakin haluan aloittaa mahdollisen perheen perustamisen puhtaalta pöydältä mieheni kanssa. Uusperhekuviot ei kiinnostaisi, lisäksi perheensä jättänyt mies kuulostaa lähtökohtaisesti huonolta. Samoin mies, joka ei halua lainkaan lapsia, ei kiinnostaisi. Kyllä tuollaisilla asioilla on hyvin suuri merkitys, silloin jos tietää mitä haluaa. Minä haluan turvallisen ja hyvän ydinperheen, jos lapsia saamme.
Terkuin, tuo 27-vuotias vastaaja
Vanhapiikamaisesta kirjoittajasta tuli mieleen huolestuttava ilmiö, jota välillä näkeee. Yllättävän monen naisen ongelma nykypäivänä tuntuu nimittäin olevan sellainen aivojen "piuhat sekaisin -syndrooma": jyrkkiä mielipiteitä saattaa olla, toisaalta päättämättömyyttä, koska taustalla on ilmeisesti jotain vaikeuksia arvioida tilannetta kokonaisuutena. Silloin helposti jämähtää yksittäisiin kriteereihin. Onko tämä jokin asperger-piirre, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhapiikamaisesta kirjoittajasta tuli mieleen huolestuttava ilmiö, jota välillä näkeee. Yllättävän monen naisen ongelma nykypäivänä tuntuu nimittäin olevan sellainen aivojen "piuhat sekaisin -syndrooma": jyrkkiä mielipiteitä saattaa olla, toisaalta päättämättömyyttä, koska taustalla on ilmeisesti jotain vaikeuksia arvioida tilannetta kokonaisuutena. Silloin helposti jämähtää yksittäisiin kriteereihin. Onko tämä jokin asperger-piirre, en tiedä.
: DDD trollin runosuonet lähteneet sykkimään
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet miehen naisystävä, et äitipuoli. Vai hakeeko mies uutta äitiä näille lapsille?
Mikä muuten erottaa äitipuolen naisystävästä jos asutaan saman katon alla?
- ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet miehen naisystävä, et äitipuoli. Vai hakeeko mies uutta äitiä näille lapsille?
Mikä muuten erottaa äitipuolen naisystävästä jos asutaan saman katon alla?
- ohis
Ei mikään, piian asemaan joutuu joka tapauksessa. Lapsiperhearjesta se romantiikkakin on välillä kaukana...
Vierailija kirjoitti:
Säästä voimasi omille lapsillesi.
Voiko tätä paremmin sanoa.
Mies ja lapset ja lasten äiti tulevat aina olemaan perhe, voit ehkä hetken aikaa kuvitella kuuluvasi siihen, mutta et kuulu. Olet aina ulkopuolinen.
Veri on vettä sakeampaa.
Hanki sitten aikanaan oma mies ja oma perhe. Tuo mies on käytettyä tavaraa.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästä voimasi omille lapsillesi.
Voiko tätä paremmin sanoa.
Mies ja lapset ja lasten äiti tulevat aina olemaan perhe, voit ehkä hetken aikaa kuvitella kuuluvasi siihen, mutta et kuulu. Olet aina ulkopuolinen.
Veri on vettä sakeampaa.
Hanki sitten aikanaan oma mies ja oma perhe. Tuo mies on käytettyä tavaraa.
Ensimmäinen kerta kun olen kakkahatun kanssa samaa mieltä 👍
Kuulostat tulevalta vanhaltapiialta.