Uuden työntekijän ”perehdyttäminen”

Uuden työntekijän kannattaa hankkia/ opetella etukäteen mahdollisimman paljon tietoa firmasta. Näin sopeutuminen helpottuu huomattavasti. Kannattaa muistaa, ettei kenestäkään tule mestaria heti ensimmäisenä päivänä. Tekemällä oppii parhaiten. On toki otettava huomioon, että jotkut asiat ja säännöt muttuvat ajan kanssa, eikä mikään toimintatapa ole ns. "kiveen kirjoitettu". Sillon myös vanhojen työntekijöiden pitää omaksua uusi materiaali/ toimintatapa. Pienistä vastoinkäymisistä ei saa ottaa nokkiinsa. Vaan ottaa ne kömmähdykset opettavaisena mahdollisuutena. Kaikille niitä sattuu. Ei kukaan ole täydellinen.

Monella työpaikalla toimintamallit ovat muotoutuneet pikkuhiljaa ongelmatielanne kerrallaa, eikä niitä kaikkia ohjeita ole koskaan kukaan kirjoittanut mihinkään ohjeistukseen joka olisi kaikkien luettavissa.

Sitten tulee uusi työntekijä ja tekee jonku asian ehkä samalla tavalla kuin edellisessä työpaikassa, niin sitten alkaa kauhea taivastelue, tettä miten sitä nyt tuolla tavalla, miellähän on tämä asia tehty näin jo kymmenen vuotta. Sitten kun kysyy että mistä minun olisi pitänyt osata katsoa tämä asia, niin joku kaivaa jonku sähköposti 12 vuoden takaa jossa asia on määrätty tehtävän tietyllä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla toimintamallit ovat muotoutuneet pikkuhiljaa ongelmatielanne kerrallaa, eikä niitä kaikkia ohjeita ole koskaan kukaan kirjoittanut mihinkään ohjeistukseen joka olisi kaikkien luettavissa.

Sitten tulee uusi työntekijä ja tekee jonku asian ehkä samalla tavalla kuin edellisessä työpaikassa, niin sitten alkaa kauhea taivastelue, tettä miten sitä nyt tuolla tavalla, miellähän on tämä asia tehty näin jo kymmenen vuotta. Sitten kun kysyy että mistä minun olisi pitänyt osata katsoa tämä asia, niin joku kaivaa jonku sähköposti 12 vuoden takaa jossa asia on määrätty tehtävän tietyllä tavalla.

Ja minun työpaikallani tuo vanha sähköposti kaivetaan esiin siinä vaiheessa, kun uusi työntekijä on jo hoitanut ko. homman.

Etukäteen ei neuvota. Jälkikäteen kyllä ”ystävällisesti” opastetaan. Ja mieluiten toki palaverissa, jossa on paikalla runsaasti yleisöä, jolle neuvoja saa osoittaa oman pätevyytensä. En ota nokkiini. Tiedän olevani pätevä, vaikka selvännäkijän kyvyt puuttuvatkin. Silti tosi tylsää. Huoh.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla toimintamallit ovat muotoutuneet pikkuhiljaa ongelmatielanne kerrallaa, eikä niitä kaikkia ohjeita ole koskaan kukaan kirjoittanut mihinkään ohjeistukseen joka olisi kaikkien luettavissa.

Sitten tulee uusi työntekijä ja tekee jonku asian ehkä samalla tavalla kuin edellisessä työpaikassa, niin sitten alkaa kauhea taivastelue, tettä miten sitä nyt tuolla tavalla, miellähän on tämä asia tehty näin jo kymmenen vuotta. Sitten kun kysyy että mistä minun olisi pitänyt osata katsoa tämä asia, niin joku kaivaa jonku sähköposti 12 vuoden takaa jossa asia on määrätty tehtävän tietyllä tavalla.

Ja minun työpaikallani tuo vanha sähköposti kaivetaan esiin siinä vaiheessa, kun uusi työntekijä on jo hoitanut ko. homman.

Etukäteen ei neuvota. Jälkikäteen kyllä ”ystävällisesti” opastetaan. Ja mieluiten toki palaverissa, jossa on paikalla runsaasti yleisöä, jolle neuvoja saa osoittaa oman pätevyytensä. En ota nokkiini. Tiedän olevani pätevä, vaikka selvännäkijän kyvyt puuttuvatkin. Silti tosi tylsää. Huoh.

Ap

Meillä sanotaan, että kysy ensin. Uudet työntekijät harvoin kysyvät, joten jälkikäteen joudutaan korjaamaan. Meillä on intrassa ohjeet kaikkeen mahdolliseen, mutta nykyisin ainakin AMK:sta tulee pääasiassa lukutaidotonta porukkaa.

Kurja ja epäreilu tilanne.

Ehdotan, että jatkossa kokoat työohjeet uudelle työntekijälle. Hänen on helpompi opetella työt, jos hänellä on malli töiden tekemisestä.

Harmi, että teet töitä noin ikävästi käyttäytyvien ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla toimintamallit ovat muotoutuneet pikkuhiljaa ongelmatielanne kerrallaa, eikä niitä kaikkia ohjeita ole koskaan kukaan kirjoittanut mihinkään ohjeistukseen joka olisi kaikkien luettavissa.

Sitten tulee uusi työntekijä ja tekee jonku asian ehkä samalla tavalla kuin edellisessä työpaikassa, niin sitten alkaa kauhea taivastelue, tettä miten sitä nyt tuolla tavalla, miellähän on tämä asia tehty näin jo kymmenen vuotta. Sitten kun kysyy että mistä minun olisi pitänyt osata katsoa tämä asia, niin joku kaivaa jonku sähköposti 12 vuoden takaa jossa asia on määrätty tehtävän tietyllä tavalla.

Ja minun työpaikallani tuo vanha sähköposti kaivetaan esiin siinä vaiheessa, kun uusi työntekijä on jo hoitanut ko. homman.

Etukäteen ei neuvota. Jälkikäteen kyllä ”ystävällisesti” opastetaan. Ja mieluiten toki palaverissa, jossa on paikalla runsaasti yleisöä, jolle neuvoja saa osoittaa oman pätevyytensä. En ota nokkiini. Tiedän olevani pätevä, vaikka selvännäkijän kyvyt puuttuvatkin. Silti tosi tylsää. Huoh.

Ap

Meillä sanotaan, että kysy ensin. Uudet työntekijät harvoin kysyvät, joten jälkikäteen joudutaan korjaamaan. Meillä on intrassa ohjeet kaikkeen mahdolliseen, mutta nykyisin ainakin AMK:sta tulee pääasiassa lukutaidotonta porukkaa.

Uusi ei välttämättä osaa kysyä, jos asiasta ei kerrota suoraan. Pidän tapaanne epäreiluna ja amiskorkeekuittailua asiattomana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla toimintamallit ovat muotoutuneet pikkuhiljaa ongelmatielanne kerrallaa, eikä niitä kaikkia ohjeita ole koskaan kukaan kirjoittanut mihinkään ohjeistukseen joka olisi kaikkien luettavissa.

Sitten tulee uusi työntekijä ja tekee jonku asian ehkä samalla tavalla kuin edellisessä työpaikassa, niin sitten alkaa kauhea taivastelue, tettä miten sitä nyt tuolla tavalla, miellähän on tämä asia tehty näin jo kymmenen vuotta. Sitten kun kysyy että mistä minun olisi pitänyt osata katsoa tämä asia, niin joku kaivaa jonku sähköposti 12 vuoden takaa jossa asia on määrätty tehtävän tietyllä tavalla.

Ja minun työpaikallani tuo vanha sähköposti kaivetaan esiin siinä vaiheessa, kun uusi työntekijä on jo hoitanut ko. homman.

Etukäteen ei neuvota. Jälkikäteen kyllä ”ystävällisesti” opastetaan. Ja mieluiten toki palaverissa, jossa on paikalla runsaasti yleisöä, jolle neuvoja saa osoittaa oman pätevyytensä. En ota nokkiini. Tiedän olevani pätevä, vaikka selvännäkijän kyvyt puuttuvatkin. Silti tosi tylsää. Huoh.

Ap

Meillä sanotaan, että kysy ensin. Uudet työntekijät harvoin kysyvät, joten jälkikäteen joudutaan korjaamaan. Meillä on intrassa ohjeet kaikkeen mahdolliseen, mutta nykyisin ainakin AMK:sta tulee pääasiassa lukutaidotonta porukkaa.

Uusi ei välttämättä osaa kysyä, jos asiasta ei kerrota suoraan. Pidän tapaanne epäreiluna ja amiskorkeekuittailua asiattomana.

Sepä se. Aina ei osaa kysyä, kun ei tiedä, mitä pitäisi osata kysyä - näin ylemmällä tiedekorkeakoulututkinnollakaan...

Ainakin omalla alallani on sellaisia ohjeistuksia, julkaisuja - ja niitä talon omia käytäntöjä tietysti - joiden olemassaoloa ei oikein voi päätellä mistään, jos niistä ei tiedä.

Ap

Ikävä kuulla kokemuksistasi. Myös minulla on ollut joistain paikoista se kokemus, että niin sanottu perehdyttäminen on ollut naljailua, tiuskimista ja suoranaista HUUTAMISTA. Taitaa olla tämän maan työelämässä ennemmin sääntö kuin poikkeus. Viisaat ja ystävälliset työkaverit/perehdyttäjät jäävät hyvin mieleen osittain senkin takia, kun huono käytös tulokkaita ja muitakin kohtaan on niin perusmeininkiä.