Miten teillä pienituloisilla on varaa auttaa lasta muuttamaan pois kotoa?

Sossusta sai 90-luvun alussa maksusitoumuksen välttämättömiin huonekaluihin. Nykyään on noita roskalava yms ryhmiä Facebookissa ja sieltä saa ilmaiseksi vaikka mitä.

Tytär muutti opiskelujen alettua yhteen poikaystävän kanssa, enkä maksanut vuokrasta senttiäkään. Molemmat saivat asumistukea omaan osuuteensa vuokrasta ja tekivät kesäisin töitä.

Joskus ostin ruokakassin heille, noin kerran kuussa. Enempään ei kyllä olisi ollut osa-aikatyöläisenä varaakaan.

Etukäteen säästämällä, harvoin tuo yllätyksenä tulee.

Hyvä vain että lapsikin oppii, ettei raha kasva puussa eikä kaikkea tarvitse saada heti.

Vierailija kirjoitti:

Tytär muutti opiskelujen alettua yhteen poikaystävän kanssa, enkä maksanut vuokrasta senttiäkään. Molemmat saivat asumistukea omaan osuuteensa vuokrasta ja tekivät kesäisin töitä.

Joskus ostin ruokakassin heille, noin kerran kuussa. Enempään ei kyllä olisi ollut osa-aikatyöläisenä varaakaan.

Siksikö kaikilla on nykyään poikakaveri että sekin saa asumistukea?

Miten auttamaan? Ei minua kukaan auttanut kun muutin. Tai no kotoa sain ottaa oman sänkyni ja vaatteeni ja sellaiset mukaan, vanhemmat ne pääasiassa olivat ostaneet. Kävin töissä ja säästin ennenkuin muutin, tietysti.

Minä olen kerännyt kahdeksan vuotta kirppis- ja roskalavaryhmistä. Nyt on astiat, päiväpeitot, matot, koristetyynyt jne.

Kalusteet on aikoinaan heti hankittu sellaisina, että niillä voi muuttaa ensiasuntoon. Valkoinen kirjoituspöytä, valkoinen vaatekaappi, sänky jne.

Perintönä saatu arkku ja nojatuoli.

Kierrätyskeskuksesta saa edullisesti kodin käyttötavaroita.

Facebookissa on lahjoitetaan tavaraa ryhmiä eli roskalava ryhmiä.

Sosiaalivirastosta nuori aikuinen voi saada maksisitoumuksen esim. patjan hankkimiseksi.

Olen kyllä sitä mieltä, että se ei ole lähtökohtaisesti vanhempien tai yhteiskunnan tehtävä hankkia kaikkea lapselle valmiiksi. Lapsesi voi mennä töihin ja tienata itse omaa rahaa, jolla ostaa kofin tavaraa sitä mukaa kun tuloja tulee.

En minä ainakaan saanut vanhemmilta rahaa, enkä usko että kaverinikaan saivat. Opintotuella ja töissä käymällä maksettiin vuokrat ja elämiset. Kaikki olivat töissä kahviloissa, kaupoissa, pikaruokaloissa, toimistoissa, siivoamassa.

Vanhemmilta sain kyllä paljon tavaraa kun muutin, lakanaa, kattilaa, kaikenlaista tarviketta ihan kaapeista. Huonekalut kerättiin sukulaisilta ja vanhempien ystäviltä. Muutossa sain myös paljon apua, ja vanhemmat auttoivat maalaamaan ja asentamaan kamppeita paikoilleen.

Koen, etä vanhemmat ovat aina auttaneet ja tukeneet, vaikkei heillä ole ollut antaa rahaa.

Kotoa ovat ottaneet omat huonekalut, pyyhkeet ja lakanat, Ikeassa on käyty hakemassa 150 eurolla astioita ja välttämättömiä keittiökamoja yms. Hyvin ovat selvinneet, kaikki olleet töissä jo lukioaikana ja opiskelujen aikana. Vuokran ovat maksaneet opintotuella/asumistuella/palkalla. 

Nykyään on loistavia roskalava-ryhmiä joista saa erinomaista tavaraa ilmaiseksi, itsekin laitoin muuton yhteydessä n 2000 eurolla kun ei mennyt kirppiksellä. 

Minä säästin etukäteen eri tileille, aloitin kun lapset olivat eskarissa. Pienistä summista tuli ihan kiva potti ja se oli tarpeeseen. Nykyisin saa kirppareilta ihan hyväkuntoisia huonekaluja kohtuuhintaan. Itse en osannut ajatella etukäteen, että ulkomaanvaihtojen ym. harjoitteluiden ajaksi lapsi luovuttaa asuntonsa pois ja kaikki kamat tuodaan meille säilöön. Lähteminen on helpompaa, kun joka kerta ei tarvitse muuttoautoa.

Rahaakin tärkeämpää on henkinen tuki. Lapsi tarvitsee vielä tuossa vaiheessa vakuuttelua, että kyllä hän pärjää ja yksin ei tarvitse olla. Sekin on kiva kuulla, että kotiin saa aina tulla tapahtui mitä tahansa.

Voit auttaa lastasi: kannusta hakemaan kaikki KELA:n tuet, kannusta häntä hakemaan t ö i t ä, kannusta häntä kierrätysideologiaan, vinkkaa netistä olevista kirppis /ilmaislöydöistä. Joskus nuoret laittavat itse: opiskelijalle kahvinkeitin, lamppu ... vastauksia voi tulla  valittavaksi asti

Ihanan järkeviä ihmisiä tässä ketjussa. Noin minäkin tein, olin töissä ja siitä maksoin kaiken itse. En saanut rahaa, enkä kultalusikkaa. Toki tänä päivänä voi olla hankalampaa päästä töihin, ehkä, mutta ei mahdottomuus. Itse en tod kannustaisi tytärtäni muuttamaan kenenkään poikaystävän kaa yhteen, ensin itsenäistytään.

Ei nuo voi mihinkään muuttaa. Ei täällä Helsingissä niin vaan saa asuntoa tavallinen nuori joka opiskelee eikä vanhemmat voi auttaa vuokrassa. En edes mieti huonekaluja tässä vaiheessa.

Olen aina ihmetellyt miksi tehdä lapsi jos ei avusteta omaan elämään lapsen ollessa tarpeeksi vanha. En nyt tarkoita sitä että vanhemmat ostaa omistusasunnon ja kaiken saa valmiina mutta kun jotkut ei saa edes sänkyään mukaan? :D

Kyllä vanhemman tulee avustaa välttämättömien tavaroiden hankinnoissa mikäli lapsi ei ole 22 vuotias vielä kotona elävä loiseliö vaan opiskelija joka muuttaa kotoa heti 18 vuotiaana. Ja välttämättömillä tarkoitain esim. Sänkyä ja siivous sekä keittiötavaroita ja muita jotka ovat oleellisia. Ja muutenkin on hassu ajatus jos kotoa ei saisi omia lakanoita ja pyyhkeitään mukaan. Tai lahjaksi saatuja keittiökoneita ja astioita. Jos lapsen tekee siitä myös huolehtii vaikka se kotoa muuttaakin. Ei tarvitse elättää mutta auttaa pitää.

Eri asia tietysti jos kyseessä on kaikki rahansa juova nuori jolle mikään ei mene perille tai vastaava tilanne. Silloin voi kyllä vaan sanoa heippahei me ei enään voida auttaa.

Fiksu vanhempi tekee lapselleen säästötilin sen ollessa jo pieni. Ja hakee opiskelutukia ja muita heti kun vaan mahdollista. Niitä saa kotona asuvakin alaikäinen opiskelija jossei vanhempien nettopalkka ole päätä huimaava. Sillä maksaa jo ekan kuukauden vuokran tai vakuuden. Ja sitten vaan töihin niin äkkiä kun mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Ei nuo voi mihinkään muuttaa. Ei täällä Helsingissä niin vaan saa asuntoa tavallinen nuori joka opiskelee eikä vanhemmat voi auttaa vuokrassa. En edes mieti huonekaluja tässä vaiheessa.

HOAS.

Mua ei kukaan avustanut siinä lähtövaiheessa, tai jälkeenkään. Olin kyllä saanut jo vuosia kaikki joulu- ja synttärilahjat suvulta keittiövälineinä, eli lautasta, kattilaa ja vispilää oli jo olemassa. Sängyn, kirjahyllyn, kirjoituspöydän ja vaatteet sain lapsuudenkodista mukaan. Pienistä tuista ja satunnaisista palkoista sitten ostin ruoat, sulakkeet ja mitä nyt milloinkin tarvitsi. Ei tullut mitään ruokakasseja vanhemmilta, saati rahallisia tukiaisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei nuo voi mihinkään muuttaa. Ei täällä Helsingissä niin vaan saa asuntoa tavallinen nuori joka opiskelee eikä vanhemmat voi auttaa vuokrassa. En edes mieti huonekaluja tässä vaiheessa.

Hoasin soluun ne muutkin lapsoset muuttaa.

Harvoin nuoren ensimmäiset työt tai palkka on niin suuri että sillä voi itsensä elättää.

Yleinen asumistuki on sellainen tuki, joka on valtaosalla tuensaajista, vaikka ei oikein muihin tukiin olisikaan oikeutettu. Perustoimeentulotukikin on kyseenalainen kun on opiskelija. Alle 25-vuotias nuori voi saada työttömyystuen siltä ajalta kun on jossain työharjoittelussa/työkkärin toiminnassa, jos ei ole menossa opiskelemaan tai saanut opiskelupaikkaa.

Monet kirpputorit myyvät aika siistejä huonekaluja (isoilla paikkakunnilla SPR:n kirppikset). Sinne omaan ensikämppään viedään yleensä lapsuudenkodista se oma sänky ja kirjoituspöytä ja ne kamat, joita on sattunut kerääntymään. Itse sain äidiltäni joitakin verhoja ja tekstiilejä ja muutamia pesuaineita. Silloin muinoin sai vielä työttömyystuen myös alle 25-vuotiaana ja maksoin sillä oman muuttopakuni kuskeineen toiselle paikakunnalle.

Perustoimeentulotuki ei automaattisesti myönnä vuokratakuuta omilleen muuttavalle nuorelle, mutta toimeentulotuen voi hakea heti kun on 18-vuotias. Opintotuki häiritsee tuen saamista, kun tuloksi huomioidaan myös opintolaina, joka valtaosalta täysi-ikäisiä vaaditaan. Eiköhän sitä löydy ratkaisuja muuttoon ja huonekaluja voi ostaa vähitellen. Ei kaikkea tarvitse olla kertarytinällä. Tiedän nuoren joka nukkui patjalla ja ensimmäinen hankinta oli televisio. Sitten joka kuukausi osti aina jonkun huonekalun kun rahaa tuli.