Lue keskustelun säännöt.
Toisen matkaan vai jatkaa nykyisessä?
27.03.2019 |
Olen naimisissa ja 3 lapsen äiti. En ole pettänyt, mutta olen löytänyt ihmisen, kenen kanssa loppuelämäni saattaisi olla sitä mistä olen koko ikäni haaveillut. Positiivinen, huumorintäyteinen, intohimoinen jne. Nykyinen suhteeni on tasapainoinen siltä osin että elämä siinä turvallista, helppoa ja ihan tavallista. Oikeastaan olemme onnellinen perhe ilman parisuhdetta. Minulle parisuhde ja perhe-elämä on jokseenkin eri asioita, mies käsittelee ne yhtenä kokonaisuutena. Hän ei tarvitse niin paljon seksiä ja läheisyyttä kuin minä, eikä huomioi yksilötasolla. Enkä enää kauheasti itsekkään. Silti meillä on perheenä todella kivaa ja mies on tyytyväinen. Hänelle hyvä perhe elämä on myös tyydyttävä parisuhde. Eikä hän sen koommin koe että hänen pitäisi panostaa minuun enemmän. Kun keskustelen asiasta, hän kokee sen vaatimuksena tai tyytymättömyytenä vaikka itse on tyytyväinen. Syyllistää minua etten arvosta sitä hyvää mitä on, esim onnelliset lapset. Tietenkin arvostan.
Mietin että haluaisin olla haluttu ja nauttia ihmisestä jolla on annettavaa minulle henkilökohtaisestikkin. Miten minun pitäisi suhtautua. Erota ja lähteä toisen matkaan vai? Onhan se riski, rikkoa nyt hyvä perhe ja lasten koti. Olenko itsekäs jos teen niin. Miten tämä elämä pitäisi elää. Vaikeaa!
Kommentit (11)
Miehesi ja lapsesi ovat onnellisia, sinä et. Kummanko onni on tärkeämpi, sinun vai lastesi? Ymmärtäisin jos olisi väkivaltaa tai muuta. Sekoitatko nyt ihastumisen tunteen ja ihmissuhteiden realiteetit? Voit toki olla onnellisempi toisen kanssa, mutta onnettomampi muilla sektoreilla, esim. lasten suhteen. Voit menettää lasten arjesta puolet. Onko se intohimoisen suhteen väärti? Ymmärrän pointtisi, mutta hatkitse kaksi kertaa. Vanhaan palaaminen ei enää onnistu jos katumus iskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu kuinka kauan olet tuntenut uuden miehen. Saattaa olla alkuhuuma vaan.
Kyseessä on himo. Olet tylsistynyt nykyisessä suhteessa.
Olen tuntenut vuosia kyseisen miehen. Molemmat ajattelee toisista samoin. Niin myös parisuhteesta ja elämästä. Hänen kanssa elämä on iloa ja naurua. Sitä haluaisin. T. Ap
LOL. Mutta jokainen tekee oman ratkaisunsa. Mun henkilökohtainen mielipide on se, että ei kenenkään miehen tai naisen tarvitse sietää vuosikymmeniä seksitöntä suhdetta lasten takia. Piste. Se joka pitää tällaisessa kurimuksessa kumppaniaan on itsekäs kusipää ja voi olla varma, että kumppani pettää jossain vaiheessa ja ero tulee. Ihan normaalia. Jos ei ole seksiä, ei ole rakkauttakaan. Keep it simple.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tuntenut vuosia kyseisen miehen. Molemmat ajattelee toisista samoin. Niin myös parisuhteesta ja elämästä. Hänen kanssa elämä on iloa ja naurua. Sitä haluaisin. T. Ap
Itku pitkästä ilosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No totta kai jätät sen tylsimyksen ja lähdet uuden matkaan. Elät vain kerran. Muuten susta tulee katkera marttyyri.
Mihin se uusi suhde päätyisi viidessä vuodessa? Siihen tasaiseen,hyvään,mukavaan arkeen,johon kuuluisi vkl-vanhemmuus tms.kaikkineen? Puntaroi sitä hetkeä tähän, alkuhuuma muuttuu ajan kanssa joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tuon takia en sitoudu. Tylsyys iskee jommalle kummalle jossakin vaiheessa. Yksin eläessä elämä on seikkailu joka päivä!
Oletko miettinyt miten pitkään se uusi suhde voi kestää? Parin kuukauden panosuhde ei ole perheen hylkäämisen arvoinen.