Olispa kiva ihastua palavasti pitkästä aikaa

Sanos muuta.

Ei se oo kivaa. Onneks en oo.

Pieni ihastus kyllä piristäisi.

Ei ole ollut pitkään aikaan mitään sutinaa

Joo, on tosi kiva ihastua ja olla iloinen ja onnellinen viikon ajan.

Mutta jostain ihmeen syystä mulle käy aina niin että jo toisella viikolla se nainen alkaa inttää että "tule tapaamaan mun sukulaisia ja kavereita, muutetaan yhteen, mennään naimisiin, tehdään lapsia, rakennetaan talo, mä tahdon lapsia lapsia lapsia!"

Siis mä nyt en millään lailla syytä tai kritisoi naisia. Ihmettelen vain mikä kumman kirous ja kohtalo mulla on kun aina mun kumppaneista nopeasti paljastuu että ne on kauheita lapsimaanikkoja. Itse siis en mitään avioliittoa tai lapsia tms ikinä halua. Joten mun suhteet sitten loppuu toisella viikolla.

Ihastuminen on siis loppujen lopuksi todella mälsää. Enää en jaksa kehenkään ihastua. Elämä on mälsää.

Hae sitä ihastusta. Etsi sulle netistä joku hurmaava amerikkalainen kenraali joka hakee sut suuriin seikkailuihin kunhan ensin lähetät sille rahat lentolippuun.

Ihastuin viimeksi teini-ikäisenä. Sen jälkeen olen ryhtynyt suhteisiin vain ettei mun tarvitsisi olla aina yksin, suhteita ihan täysin ilman ihastumista tai muitakaan ihania tunteita.

et oikeasti halua, tää on ärsyttävää ja kuluttavaa

Vierailija kirjoitti:

et oikeasti halua, tää on ärsyttävää ja kuluttavaa

Täh? Ihastuminen on ärsyttävää ja kuluttavaa? Sehän on piristävää ja siitä saa energiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

et oikeasti halua, tää on ärsyttävää ja kuluttavaa

Täh? Ihastuminen on ärsyttävää ja kuluttavaa? Sehän on piristävää ja siitä saa energiaa.

tarpeeksi vakavana sitten kun ei pysty mihinkään muuhun keskittymään kuin sen ajatteluun...

Olisi kyllä kiva ihastua pitkästä aikaa. Ihastuminen on varmasti erillaista näin vähän vanhemmiten, ei sellaista sekopäistä niinkuin nuorena. Odotan, että josko tulisi kohdalle.