Kumpi tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi, liikkumaton työssä kävijjä vai

Ap lisää: Olisi mielenkiintoista myös saada ihan tutkimustietoa, jos sellaista on.

Huippukuntoinen työtön tulee monta kertaa kalliimmaksi, elää vanhaksi ja jatkaa pitkään loiselämäänsä.

Huonokuntoinen työssä käyvä kuolee ennen kuin jää eläkkelle, eli valtio saa parhaan hyötysuhteen.

Kyllä se työssäkäyvä ehtii 45 vuotisen työuran aikana maksaa sen verran veroja että sen omat sydänsairaudet yms saadaan hoidettua. 

Työtön taas aiheuttaa pelkkää rahanhukkaa. Varsinkinnjos meinaa olla työtön sen 45 vuotta. 

Työssäolija todennäköisesti kehittää maailmaa, keksii jotain. Vähintään parempia työkäytäntöjä ja siten lisää työtehoa. Työtön tuskin keksii mitään, ja vaikka keksisikin, ei ole foorumia jossa tuoda löytönsä laajempaan käyttöön.

Eli mittaaminen on vaikeaa. Sitä yritin sanoa.

Tämä on tosi helppo: huippukuntoinen työtön tulee kalliimmaksi. 

Liioittelet nyt ap tosi rankasi liikunnan merkitystä, jos oikeasti kuvittelet että liikkumattomuuden haitat olisi niin suuret, että henkilö joka on liikuntaa harrastamaton, mutta tienaa vaikka suomalaisille keskimääräiset 3000 euroa kuussa vaikka 35 vuoden työiän ajan ja maksaa tuosta tonnin verran veroa, eläkemaksua yms joka kukausi, tulisi yhteiskunnalle kalliiimmaksi kuin ikänsä tukia nostava tyyppi joka ei vaan EHKÄ tarvitse yhtä paljon terveydenhuoltoa. 

Tuokin muuten on nimenomaan EHKÄ. Ensinnäkin pelkkä liikkumattomuus jos syö hyvin, pysyy hoikkana tms on lähes olematon terveysriski työiässä. Vanhana taas sairauksia tuppaa tulemaan niille paljon liikkuneillekin, ja oikeastaan on yhteiskunnan menojen kannalta paha jos sellainen sitten elää vaikka 5 vuotta pidempään - sehän on ikää jolloin hänestä on pelkkiä kuluja.