liian mustavalkoista täällä huudella, että 8 e tuntipalkalla

En tiedä mihin ap:n kirjoitus viittaa, varmaan johonkin toiseen ketjuun jonka sisältöä en tiedä.

Mutta se mikä näissä tämänsuuntaisissa työttömyyskeskusteluissa usein pistää silmään on se, että asiat nähdään niin mustavalkoisina: joko saa ns. hyvän työpaikan tai sitten ei kannata tehdä töitä. Harvoinhan sitä nyt aloitetaan siitä hyvästä työpaikasta, yleensä koulutetutkin ihmiset joutuvat tekemään vaikka mitä huonosti palkattuja ja tylsiä töitä ja sitten vähitellen saavat yhä parempia tehtäviä. Vähän niin kuin asuntojen kanssa: ei siitä omakotitalosta yleensä aloiteta, vaan ensin ostetaan pientä ja halpaa ja sitten vähitellen vaihdetaan parempaan ja parempaan.

Huonopalkkainenkin työ on kuitenkin työkokemuksena parempaa kuin työttömänä istuminen, ja kertoo jotain positiivista tekijänsä luonteesta ja aloitteellisuudesta.

Kyllä, aloitin tämän viestin toisen ketjun innoittamana. Siinä ihmeteltiin 8 e tuntipalkkaan suostuvia. Ja omalta kohdaltani tuohon saamaani vastaukseen voin vaan todeta, että koko opiskeluaikani tein matalapalkkaista työtä, jolla rahoitin opiskeluni. En siis nostanut opintolainaa. Nyt yritän löytää pitkähkön koulutukseni vastaavaa työtä, vaikkakin se saattaa viedä aikaa, en ole aivan valmis luopumaan tavoitteistani. 

Et tietenkään luovu tavoitteestasi - tarkoitin vain että sillä aikaa kun tavoittelet sitä koulutustasi vastaavaa työtä, voit tehdä koulutustasi vastaamattomia töitä niin kuin muutkin ihmiset. Niistä voit heti irtisanoutua kun se parempi työ tulee vastaan.

Ei ole ihan itsestäänselvää, että koulutusta vastaamattoman työn tekeminen pitemmän aikaa kannattaa. Se on tietenkin osoitus siitä, että itse työnteko kiinnostaa, mutta siinä on myös toinen puoli. Voi nimittäin pudota täysin niiltä oman alan työmarkkinoilta kun työhistoriasta löytyy Siwan kassan ja siistijän työpaikkojen luetteloa..sanon tämän nyt sen kokeneena enkä yhtään vähättele ko töitä. Mutta oikeasti jos olet korkeakoulun käynyt ja työhistoriasi koostuu kassahommista, se ei auta saamaan oman alan hommia, näin se vaan on. Sen sijaan oman alan ilmaistyöt( harjoittelu, työhön tutustuminen yms) auttavat saamaan meriittiä ja kiinnekohtaa omaan alaan. Toinen asia sitten on miten taloudellisesti selviytyy jos päättää tehdä oman alan työtä/harjoittelua vaikka ilmaiseksi, siis tähtäimessä sen tuoma kokemus ja työtodistus CV:hen. Nämä ovat monimutkaisempia asioita kun katselee asiaa monesta näkökulmasta, kyse ei kuitenkaan ole pelkästään työteliäisyydestä tai laiskuudesta, vaan ihmisen omista ammatillisista tavoitteista, koulutuksen hyödyntämisestä, työn sisällöllisestä merkityksestä tekijälleen, kunnianhimosta. On surullista että monia koulutetaan pitkään ja sitten he eivät saa työtä...ja tämä on niin omakohtaista, että vaikeuksieni myötä ymmärrän monien muidenkin tuskan ja hädän näissä asioissa. 

No, sinäpä sen sanoit: yhteiskunta on satsannut rahaa koulutukseesi. Olisi siis kohtuullista nyt mennä edes matalapalkkaiseen työhön ja yrittää maksella vähän yhteiskunnalle takaisin. Olen itsekin korkeasti koulutettu ja tehnyt pienipalkkaista työtä, mutta siinä samalla voi etsiä parempia hommia. On laiskuutta jäädään kotiin makaamaan ja maksattaa edelleen elämisensä veronmaksajien kukkarosta.

Minä ainakin työskentelin ensin matalapalkkaisessa hanttihommassa maisterin papereilla kunnes aloin pikkuhiljaa saada sijaisuuksia koulutustani vastaavista töitä. Tuli nähtyä niin myyjän kuin kahvilatyöntekijänkin hommat.

Oikeastaan taisin olla aika onnekas, kun edes sain sitä unelmaduuniani odotellessa hanttihommia, kun yleensä niihin aika huonosti palkataan näin ylikoulutettuja ihmisiä. Tuntuu että mikä tahansa hanttityökin on kiven alla, vaikka suostuisi työskentelemään millaisella orjapalkalla tahansa. Siivous- ja kassatyöhönkin tarvitaan nykyisin mukamas kokemusta sekä se matalampi koulutustaso.

Eli työnhaku nyt vain päälle! Ehtii sitä koulutusta vastaavaa hommaa hakea myös työskennellessä, älä sitä epäile.

Sinulle nro 6, kerroinhan että olen tehnyt matalapalkkatöitä jo, mutta jossakin vaiheessa tulee vaan sellainen vaihe,että mieluummin yrittää alakohtaiseen työhön kiinni vaikka sitten harjoittelun muodossa. En millään usko, että vuosia voi antaa koulutuksensa "ruostua", vaan pitää uskaltaa kokeilla kaikkia mahdollisia teitä, jotka johtaisivat siihen oman alan työhön. Kuitenkin kun on motivaatiota ja innostusta, pitää pystyä myös rohkeisiin ratkaisuihin, eikä antaa muiden mielipiteiden viedä kohti epätyydyttävää arkea. Jos sinulle on tärkeää tehdä mitä työtä tahansa, niin se ei ole meille kaikille niin. Ja jos kuitenkin on tavoite tehdä oman alan työtä vaikka harjoitteluna, onhan se osoitus ihmisen motivoituneisuudesta ja yrittämisestä. Tässä ei nyt puhuta mistään kattoon syljeksimisestä ja makoilusta sohvalla, vaan yrittämisestä ja aktiivisesta otteesta elämään.

Nyt en sitten ihan ymmärtänyt mistä puhut. Et suostu tekemään töitä 8 e tuntipalkalla, etkä luopumaan ajatuksesta saada ja odotella parempipalkkaista duunia. Ja sitten yhtäkkiä puhutkin harjoitteluista, joista tuskin maksetaan edes tuota 8 euroa. Eli siis mitä teet ja millä elät töitä etsiessäsi, jos et ole hyväpalkkaisessa duunissa, etkä myöskään matalapalkka-alalla? Elät säästöillä?

t. 6

Aikansa kutakin. Joskus täytyy tehdä mikä itsestä tuntuu parhaalta. Elää vaikka säästöillä hetki ja satsata siihen, että pääsee vaikka harjoittelijaksi oman alan töihin. Pelkästään työn tekeminen ei kaikille ole se arvo, joka ainoastaan kannattelee, voi myös tavoitella muuta, kuten nyt vaikka oman alan työkokemuksen saamista. Mutta meillä kaikillahan on omat arvomme, ja on hyvä kun pitää niistä kiinni. Varsinkin jos on jo kokeillut kaikenlaista työelämän suhteen, niin joskus voi olla tarpeen pysähtyä miettimään niitä omia arvojärjestyksiään eikä välittää niin kovin muiden mielipiteistä. Ei se työ kuitenkaan ole koko elämä...

[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 22:48"]

Et tietenkään luovu tavoitteestasi - tarkoitin vain että sillä aikaa kun tavoittelet sitä koulutustasi vastaavaa työtä, voit tehdä koulutustasi vastaamattomia töitä niin kuin muutkin ihmiset. Niistä voit heti irtisanoutua kun se parempi työ tulee vastaan.

[/quote]

Olen osittain samaa mieltä, mutta tiedät varmasti, että monikaan työnantaja ei palkkaa ihmistä, jonka voi olettaa jättävän paikkansa heti kun oman alan töitä löytyy. Ei niihin siivoojan pesteihin pääse, vaikka haluaisi.

Arvostat omaa koulutustasi löhöömälllä kotona muiden elättinä?

Toisaalta ymmärrän, mitä ap selittää, jos kyse on lyhytaikaisesta ratkaisusta. Siis esimerkiksi jos miettii, että työkkärin ammattisuoja on 3 kuukautta, niin sehän on järkevä aika, joka kannattaisi käyttää nimenomaan niiden oman alan paikkojen hakemiseen. Todennäköisimmin se oman alan työ löytyy, jos työttömäksi joutumisesta on kulunut lyhyt aika. Sitten taas jos työttömyys venyy ja venyy, niin suuntana pitäisi olla mikä tahansa työ - oli se sitten oman alan harjoittelu tai joku siivousduuni, jos sellaisen vielä saa. Nykytilanteessa tietysti työharjoitteluihin ei enää työkkärin kustantamana pääse, joten oikeastaan vaihtoehdoksi jää vain siivous.

Ei kannata hankkia paskaa koulutusta.

[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 23:10"]

Ei ole ihan itsestäänselvää, että koulutusta vastaamattoman työn tekeminen pitemmän aikaa kannattaa. Se on tietenkin osoitus siitä, että itse työnteko kiinnostaa, mutta siinä on myös toinen puoli. Voi nimittäin pudota täysin niiltä oman alan työmarkkinoilta kun työhistoriasta löytyy Siwan kassan ja siistijän työpaikkojen luetteloa..sanon tämän nyt sen kokeneena enkä yhtään vähättele ko töitä. Mutta oikeasti jos olet korkeakoulun käynyt ja työhistoriasi koostuu kassahommista, se ei auta saamaan oman alan hommia, näin se vaan on. Sen sijaan oman alan ilmaistyöt( harjoittelu, työhön tutustuminen yms) auttavat saamaan meriittiä ja kiinnekohtaa omaan alaan. Toinen asia sitten on miten taloudellisesti selviytyy jos päättää tehdä oman alan työtä/harjoittelua vaikka ilmaiseksi, siis tähtäimessä sen tuoma kokemus ja työtodistus CV:hen. Nämä ovat monimutkaisempia asioita kun katselee asiaa monesta näkökulmasta, kyse ei kuitenkaan ole pelkästään työteliäisyydestä tai laiskuudesta, vaan ihmisen omista ammatillisista tavoitteista, koulutuksen hyödyntämisestä, työn sisällöllisestä merkityksestä tekijälleen, kunnianhimosta. On surullista että monia koulutetaan pitkään ja sitten he eivät saa työtä...ja tämä on niin omakohtaista, että vaikeuksieni myötä ymmärrän monien muidenkin tuskan ja hädän näissä asioissa. 

[/quote]

Todella monimutkaista. Ymmärrän kyllä että oman alan työ ilmaiseksi luo kontakteja tulevaisuuden kannalta enemmän kuin hanttihommat. Jos nuori ihminen ei tee työtä josta tulee rahaa, jotkut muut elättävät häntä. Pelkästään yhteiskunnan rahoilla harva tulee toimeen. Ehkä Suomi jakautuu tässä, nuorten taustat ovat kovin erilaisia.

Kaikilla perheillä ei ole varaa tai tahtoa siihen, että nuori tekee ilmaistyötä. Suomessa on kuitenkin niin vahva itsensä elättämisen perinne, että toisin elävä saa siitä kuulla hyvin pian.