Ero, lapset ja mies valittaa oman ajan puutteesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ottaisit ihan oikeasti huomioon myös sen miehen elämän, mitä siihen kuuluu? Miksi erositte, kommunikointiongelmien vuoksi, yhteensopimattomuuden, ajan käytön erilaisuuden vuoksi? Ja oletko itse vuorotyössä, onko sinulla enemmän vapaa-aikaa? Käytätkö jotain etuoikeutta joka on myönnetty sinulle ja miehen on joustettava kaikesta sen vuoksi, että sinulla on etuoikeus. Miksi sinä et ole valmis olemaan lastesi kanssa enemmän? Miksi ette yhdessä kertoisi lapsille, että isällä on työkuviot sellaiset, että vapaa-aikaa on vähän ja että tarvitsee joskus palautumista varten olla omissa oloissaan. Se ei tarkoita että lapsia hän ei rakastaisi ja halua elämäänsä. Lastenkin on joskus kasvettava ja ymmärrettävä, että elämä on monimutkaista.

Samalla voisi kysyä siltä mieheltä, anteeksi ISÄltä, että eikö oikeasti ole tuon enempää ikävä omia lapsiaan?

Isällä voi olla suurikin ikävä lapsiaan, mutta jostain ne rahat on elämiseen (ja elareihin) hankittava. Tai sitten jäätävä kokonaan toimeentulotuen elätettäväksi.

nimim. Been there done that and women are bit*hes

Vierailija kirjoitti:

En ikinä pystyisi olemaan lapsistani erossa kolmea päivää viikossa. Aivan kamalaa. Joka kuudes viikonloppu kuulostaa ihan sopivalta määrältä olla erossa lapsista. Onneksi en ole eronnut.

OT, mutta ihan lapsiesi hyvinvoinnin kannalta, niin älä ripustaudu lapsiisi noin tiukkaan. Kuulostaa vähän turhan läheisriippuvaiselta.

Aplle voimia, olet oikeassa siinä että isänkin on kannettava vastuunsa lapsistaan, toivottavasti isäkin sen pian huomaisi.

Surullinen totuus on, että miehesi on itsekäs.

Et pysty muuttamaan häntä. Sinun tehtäväsi on asettaa omat rajat jaksamisellesi ja huolehtia ettei välit katkea lapsillesi tärkeään isään. Eli pidä puolesi. Kerro selkokielellä että se on puolet ja puolet lasten hoitovastuu. Mies hoitakoon oman elämänsä sen mukaan. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Miksi piti erota?

Aika harva tuollaista kuviota jaksaisi. Pitää ex-miehellekin jäädä vapaita viikonloppuja ja arki-iltoja. Se on joko viikko-viikko tai joka toinen viikonloppu - virallisesti. Eikös lapset voi käydä isänsä luona viikolla piipahtamassa kun tämä on kotona ja vuorot on suotuisat jos joka toinen viikonloppu olisi systeeminä?

Vai onko tässä nyt mukaan leivottu vääntöä lasten kuluista (eli elareista) vaikka kukaan ei sitä ääneen sanokaan? Monelle aloitteelliselle naiselle tulee erossa yllätyksenä ettei lapsellinen voi aloittaa puhtaalta pöydältä uuden miehen ja uuden onnen etsimistä.

Koska mies ei koskaan ollut kotona ja kun oli niin petti, valehteli, kiukutteli ja vetäytyi. Siinä nyt varmaan suurimmat syyt. 

Miksi pitää? Ei ydinperheen vanhemmillekkaan jää. Lukeeko tälläinen kohta Suomen laissa, että jokaisella vanhemmalla pitää olla lapsivapaita iltoja ja -viikonloppuja? Mies ei missään nimessä suostuisi viikko-viikko systeemiin, eikä se olisi sen enempää mahdollistakaan.. kuka niistä lapsista huolehtisi koulun jälkeen kun mies on töissä klo. 15-23.00 ? Joka toinen viikonloppu ei sekään onnistu hänen työvuorojen puitteissa. 

Elareista ei nyt ainakaan vielä ole väännetty. Mies maksaa toistaiseksi 100e/kk per lapsi ja minä vastaan kaikista lasten kuluista. Ainoastaan ruuat mies maksaa lapsille silloin kun lapsia luonaan pitää. Eli 1-2 päivää viikossa. Eli mielestäni olen tässäkin kohtaa ollut kohtuullinen miestä kohtaan..

Mitä sinun viimeiseen kommenttiin tulee, minusta tuntuu että mies ei ole ihan hiffannut sitä että on edelleen perheenisä, eikä poikamies joka voi töiden ulkopuolella olla ja mennä miten huvittaa.

Ap

Koska mies ei koskaan ollut kotona ja kun oli niin petti, valehteli, kiukutteli ja vetäytyi. Siinä nyt varmaan suurimmat syyt. 

Miksi pitää? Ei ydinperheen vanhemmillekkaan jää. Lukeeko tälläinen kohta Suomen laissa, että jokaisella vanhemmalla pitää olla lapsivapaita iltoja ja -viikonloppuja? Mies ei missään nimessä suostuisi viikko-viikko systeemiin, eikä se olisi sen enempää mahdollistakaan.. kuka niistä lapsista huolehtisi koulun jälkeen kun mies on töissä klo. 15-23.00 ? Joka toinen viikonloppu ei sekään onnistu hänen työvuorojen puitteissa. 

Elareista ei nyt ainakaan vielä ole väännetty. Mies maksaa toistaiseksi 100e/kk per lapsi ja minä vastaan kaikista lasten kuluista. Ainoastaan ruuat mies maksaa lapsille silloin kun lapsia luonaan pitää. Eli 1-2 päivää viikossa. Eli mielestäni olen tässäkin kohtaa ollut kohtuullinen miestä kohtaan..

Mitä sinun viimeiseen kommenttiin tulee, minusta tuntuu että mies ei ole ihan hiffannut sitä että on edelleen perheenisä, eikä poikamies joka voi töiden ulkopuolella olla ja mennä miten huvittaa.

Ap[/quote]

Ei ole kohtuullista sinua kohtaan tilanne ja elaritkin mielestäni alakanttiin.

Eronnut M joka hoitanut vastuunsa isänä

Vierailija kirjoitti:

Surullinen totuus on, että miehesi on itsekäs.

Et pysty muuttamaan häntä. Sinun tehtäväsi on asettaa omat rajat jaksamisellesi ja huolehtia ettei välit katkea lapsillesi tärkeään isään. Eli pidä puolesi. Kerro selkokielellä että se on puolet ja puolet lasten hoitovastuu. Mies hoitakoon oman elämänsä sen mukaan. Piste.

Sinänsä olet oikeassa ja ihan hyvä kommentti. Mutta miten mies pakotetaan pitämään niitä lapsia luonaan X päivää kuussa tai puolet tms? Sano konkreettinen keino pakottaa aikuinen ihminen tekemään asia, johon hän sanoo, että ei suostu!

Ex-miehesi haluaa vain rusinat pullasta. mukavan elämän (kun sinä huollat yhteiset lapsenne) ja pari päivää kuukaudessa leikkiä isukkia lapsilleen. Kyllä sen miehen täytyy ottaa vastuu lapsistaan ja järjestää työnsä niin että tämä onnistuu. Tai sitten saa maksaa kuunnon elärit ja susta tulee yh (halusit tai et)

Vai ei saa mies vapaata aikaa kuin viikonloppuisin, eikä siksi halua lapsiaan nähdä silloin. Eikö hän laske niitä arkivapaitaan ollenkaan vapaa-ajakseen? Kun lapset ovat koulussa niin ei ole koko päivää mahdollistakaan olla heidän kanssaan? Viikonloppu ja baarikierros, sekö tarkoittaa hänelle vapaa-aikaa?

Sympatiat sulle Ap, ja onnea että heivasit tuollaisen pikkumiehen.

Suosittelen ensihätään googlaamaan "mielenterveystalo", ja tekemään sieltä itsearvioinnin aiheeseen liittyen.

Lastenvalvojalle mars ja sopimaan elareista miehen ehdottamalla kuviolla ja toinen laskelma sillä kuviolla, mitä sinä haluat. Voit olla varma, että mies lopettaa vikisemisen, kun kuulee viralliset laskelmat lasten elareista.

Jos mies ei tähän suostu, sanot, että viet asian oikeuteen.

Olet liian kiltti ja lepsu ex-miehellesi. Olen, ap, kanssasi samaa mieltä, että avioliitossa on velvollisuuskin ottaa toista huomioon, mutta kun on erottu noista syistä ja mies jatkaa itsekkäällä linjalla, ymmärryksen häntä kohtaan pitäisi sinun puoleltasi olla tasan nolla.

Vierailija kirjoitti:

Joo olen ihan työssäkäyvä ihminen minäkin, mutta teen arkipäivätyötä ja mies on ilmeisesti nyt huomannut että minulle tulee sitten vapaita viikonloppuja kun hänelle ei tule. 

Ja mies kyllä rakastaa lapsia ja välittää heistä, ei vaan ole koskaan oppinut ottamaan vastuuta heistä. Tai juuri edes itsestään. Jos minä en jotain hoida, miehen vanhemmat ryntää apuun. 

Ja v*tuttaa se miten mies saakin itselleni aina sen olon että teen jotain väärin, jos ja kun vaadin häneltäkin panostusta. Esim. nyt olen hoitanut lapset ja elukat (nämäkin jäi erossa minulle) yksin 5 päivää putkeen ja jo etukäteen mies kiukutteli siitä, että pitäisi ottaa lapset huomenna aamupäivästä, kun hän haluaisi nukkua pitkään ja ties mitä. Hän ei vaan tajua ettei ole minun ongelmani ja näitä rajoja on hänen kanssaan ihan pakko vetää. 

Ap

Älä ota tätä nyt väärällä tavalla, mutta ongelma olet sinä itse. Siis exäsi on laiska ja itsekäs, mutta jos olette noin sopineet (lapset about 5 sinulla, 2 exällä) niin laitat lapset sinne ja otat vastaan, etkä kuuntele mitään exän itkua ja valitusta. Valittaviin viesteihin älä vastaa ja jos joudut livenä tuota kuuntelemaan niin sano vaan jaa, vai niin. Älä mene yhtään mukaan äläkä syyllisty (tai syyllisyyden tunteellehan ei voi heti mitään, mutta älä ainakaan anna sen vaikuttaa käytökseesi). Älä ala selitellä mitään että lapset kaipaa tai mikä on reilua vaan anna valitusten mennä ihan toisesta sisään ja toisesta ulos ja jatkat sovitulla tavalla kunnes mies kakaisee ulos jonkun konkreettisen ratkaisuehdotuksen. Sillä välin voisit ehkä puhua tuosta turhasta syyllisyydestäsi terapiassa.

Tietty jos exä esim jättää lapset hakematta niin se on sitten isompi ongelma, mutta niin ei kai ollut vielä käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ottaisit ihan oikeasti huomioon myös sen miehen elämän, mitä siihen kuuluu? Miksi erositte, kommunikointiongelmien vuoksi, yhteensopimattomuuden, ajan käytön erilaisuuden vuoksi? Ja oletko itse vuorotyössä, onko sinulla enemmän vapaa-aikaa? Käytätkö jotain etuoikeutta joka on myönnetty sinulle ja miehen on joustettava kaikesta sen vuoksi, että sinulla on etuoikeus. Miksi sinä et ole valmis olemaan lastesi kanssa enemmän? Miksi ette yhdessä kertoisi lapsille, että isällä on työkuviot sellaiset, että vapaa-aikaa on vähän ja että tarvitsee joskus palautumista varten olla omissa oloissaan. Se ei tarkoita että lapsia hän ei rakastaisi ja halua elämäänsä. Lastenkin on joskus kasvettava ja ymmärrettävä, että elämä on monimutkaista.

Vapaa-aika on vapaa-aikaa työstä. Lapset kuuluvat sen miehen elämään ja vapaa-aikaan kun hän on ne tehnyt. Ja ap:han on lasten kanssa reilusti enemmän (5-6pvä/7, mies 1-2).