Apua! Sektio edessä pian ja pelottaa niin julmetusti.

No mikset synnytä alakautta?

No lääkärit ovat määränneet sektion lapsen turvallisuuden takia!

ap

Ei kai sulla vatsassa kasva karvoja?   : ))

Älä pelkää - hyvin se menee. Tsemit!

No sitten varmaan pääset kaiken kaikkiaan vähemmällä kuin alakautta synnyttämällä. Että keskity siihen. 

Jos olet raskauden ajan antanut "puskan" rehottaa niin voit ajella sitä vähän alaspäin. eli eivät ajele koko karvoitusta vaan ainostaan siitä alavatsan läheltä mistä kohtaa leikataa.

Mun esikoinen syntyi Suunntellulla sektiolla ja kaikki meni loistavasti. en syönyt edes kaikkia mulle kannettuja lääkkeitä kun kipuja ei ollut. Tottakai liikkuminen oli alkuun hankalaa mutta kyllä sen tekniikan ylösnousemiseen oppi äkkiä. Nousi niin ettei sattunut..

Toka lapsi syntyikin sitten kiireellisellä sektiolla.. Kivut oli kovemmat sen jälkeen mutta kyllä niiden kanssa pärjäsi. Perus särkylääkkeitä saa tietyin tuntivälein ja sen lisäksi mä hain aina kansliasta yöksi vahvempaa kipulääkettä että sain nukuttua (mitä nyt imettämiseltä ja naapurisängyn äidin kuorsaukselta pystyin.)

Muista pyytää lääkettä jos tarvitset ja apua muutenkin. Ovat aika nihkeitä sitä tarjoamaan..  

Mitä särkylääkettä sektion jälkeen saa syödä?

Kauanko entisistä leikkauksistasi on aikaa? Kivunhoitoon on ymmärtääkseni kautta maan panostettu viime vuosina, joten todellakin toivon, että kipuasi hoidetaan asianmukaisesti ja vähättelemättä.

Usein sektion yhteydessä laitetaan kestoepiduraalipuudutus, jonka teho on aika hyvä, ainakin parempi kuin erikseen annettavien kipulääkkeiden. Sen lisäksi voi saada kipulääkettä suoneen/lihakseen/tablettina, tilanteesta ja osaston käytännöistä riippuen. Omia kipulääkkeitä ei saa syödä sairaalassa. Muista myös kertoa, jos koet, ettei saamasi kipulääkitys auta. Osa ihmisistä ei saa minkäänlaista apua joistakin opioideista mutta eri lääkkeitä kokeilemalla se apu sitten löytyy.

Ymmärrän, että sua pelottaa sektio jos sulla on aikaisempia huonoja kokemuksia leikkauksenjälkeisestä kivunhoidosta. Voisitko jo etukäteen puhua vaikka anestesialääkärin/gynekologin/pelkopolin kätilön kanssa asiasta ja selvitellä kivunhoitomahdollisuuksia? Se helpottaa omaa pelkoa todella paljon, kun tietää, että kipulääkkeitä saa ja eri vaihtoehtojakin on olemassa jos yksi ei auta.

Ylös nouseminen sektion jälkeen tapahtuu kyljen kautta. Tyynyllä voi tukea vatsaa esim. ylösnoustessa, yskiessä, nauraessa jne. Kätilöt kyllä ohjaavat liikkumisen leikkauksen jälkeen. Nopea liikkeellelähtö edistää toipumista ja vaikka se ensialkuun käykin kipeää, se myös nopeuttaa kipujen vähenemistä.

t sektioitu ja muutenkin usein vatsaleikattu sh jolla myös traumaattisia kokemuksia kivunhoidosta.

Minä olin vuorokauden kestoepiduraalissa, eli kipulääkettä meni pieninä annokksian koko ajan. Tämän jälkeen siirryin burana 600mg ja panadol 1000mg annokseen coktailina. Viikon söin vielä kotona aamuin illan ja lopulta pärjäsin hyvin ilman. Kipulääkitys tosin riippuu synnäristä. Minulla leikkaushaava on pystössä. Hyvin toivuin.

Minulla on takana 2 suunniteltua sektiota, joten jotain asiasta tiedänkin:

Itse en ollut tullut karvojen ajelua ajatelleeksi, joten ajoivat siellä. Miksei niitä voisi kotonakin ajaa, jos ei halua vieraan ajelevan.

Kipuihin sain hyvin lääkkeitä (TAYS 2009 ja 2011). Vain yksi v-mäinen hoitaja osui kohdalle, jonka mielestä burana+panadol olisi pitänyt riittää, muuten sain riittävän määrän lääkkeitä. Kipupumppu oli ekan päivän, mutta siitä yrittävät päästä nopeasti eroon, että pääsee liikkeelle. Lääkkeitä kannattaa pyytää jo ennen kuin kivut yltyvät sietämättömiksi, eivät vaikuta ihan samalla sekunnilla. Vahvojen kipulääkkeidenkin kanssa saa imettää, mutta niiden kanssa ei pääse kotiin. Eli kotiin pääsee vasta sitten, kun pärjää Burana + Panadol -yhdistelmällä. Toki kotiutumiseen vaikuttaa moni  muukin asia, mutta itselläni kotiutuminen on molemmilla kerroilla ollut tästä kiinni ja olen ollut 5vrk sairaalassa.

Omia lääkkeitä ei kannata ottaa, kaikki lääkkeet eivät käy imettävälle. Valitettavasti en muista lääkkeiden nimiä.

Ekasta söin Buranaa n. 3vkoa, toisesta kivut loppuivat hyvin nopeasti kotiutumisen jälkeen, max 2vko söin buranaa.

Sängystä ylösnousussa auttoi moottoroitu sänky, jonka sai ensin nostettua istuma-asentoon :). Kotona sitten jotenkin kyljen kautta.

mä parannuin sektiosta supernopeasti. aamulla leikattiin ja iltapäivällä jo kävelin. kyllä sängystä pääsee ylös, kun kääntyy sivuttain ensin.

- Haava ei ole lähelläkään karvoituksen rajaa, mutta kyllä ne ajeltiin sairaalassa

- Ylös noustaan kyljen kautta, käsiä avuksikäyttäen niin ei satu. Kukaan ei sitä opeta.

- Oma kokemukseni: lääkkeitä saa kyllä cocktailin sairaalapävinä ja reseptin mukaan. Maidon määrä alkupäivinä on niin vähäistä, ettei haittaa. Itse en kuulunut näihin reippaisiin mammoihin, jotka kävelevät samana päivänä ja pärjäävät ilman lääkkeitä viikon päästä. Se oli minulle iso pettymys. Lisää lääkkeitä sain kun kätilö sattui näkemään kun itkin miehelle kipuja. En tajunnut pyytää, mutta sain siis kuitenkin kun kätilö sanoi, että ehdottomasti juttelet lääkärin kanssa, joka oli juuri tulossa.

Kiitos!

Aiemmista leikkauksista on kyllä aikaa jo yli 15 vuotta, mutta edelleen näen lähes painajaisia niistä kivuista. Esim. nielurisaleikkauksen jälkeen sain vielä jonkun ylimääräisen tulehduksen ja olin ihan kuolemantuskissa viikon. Sairaalassa antoivat lääkkeeksi vain jotain tyyliin Panadol poretta, joka nyt ei auttanut yhtään mihinkään.

Öisin sitten sain kelloa soittamalla jonkun kipusupon, se auttoi pari tuntia ja sitten taas kuolemantuskat palasivat :(

Sairaanhoitaja lykkäsi minulle vielä viimeisenä päivänä sitä typerää panadol poretta ja kun näki ilmeeni miten en saanut edes sitä puolikasta vesilasia millään juotua, niin vasta silloin ihmetteli, että sattuuko se tosiaan noin paljon!?!

Olen jotenkin tosi kipuherkkä muutenkin, niin nyt pelottaa ihan kauheasti missä tuskissa taas joudun kärsimään. Ja vielä kun pitäisi sitä vauvaakin muka pystyä hoitamaan...

ap

Umpisuolileikkaus oli mielestäni kipeämpi.

Minulla sen lisäksi kokemusta kahdesta suunnittellusta sektiosta.

Mutta kyllä, iso leikkaushaava on kipeä, mutta kipu pienenee päivä päivältä melko nopeasti; ja vauva saa kyllä tsemppaamaan ja unohtamaan.

Istumaan kannttaa tosiaan pyörähtää kyljen kautta, lisää kipulääkiytystä kannattaa reilusti pyytää, ja liikkeelle lähteä niin nopeasti kun vaan pystyy.

Valitettavasti en muista mitä kipulääkitystä sain, kotona kuitenkaan tainnut enää ottaa mitään kipuihin.
Päivän-parin sisällä sektiosta tulee muuten hirvittävän mahakipu, siis mahassa sisällä. Ne on sit ilmavaivoja, ja siitä kannattaa mainita sairaalassa niin antavat jotain cuplatonta tms. Sitä kannattaa olla kotonakin.

Itse olin kyllä paljon paremmassa kuosissa ja vähemmissä tuskissa kun alateitse synnyttäneet samassa huoneessa.

Tsemiä ja onnea kevätvauvalle <3