Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mäkin haluaisin olla tärkeä :(

Vierailija
22.03.2019 |

En ole neljään vuoteen kyennyt kunnon työhön tai koulutukseen terveysongelmieni takia. Tulee nykyään kauhean riittämätön olo, kun tapaa itseään nuorempaa, reipasta ja osaavaa henkilökuntaa potilaana.
Kunpa mäkin voisin tehdä jotain oleellista!

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet tosi sairas, on sinulla ikävä osa. Olet kuitenkin riittävä itsenäsi ja voit ehkä tehdä jotain, mistä saat tyydytystä. Mitä se voisi olla? Osaatko kirjoittaa tarinoita, joita joku haluaisi lukea? Voisitko toimia vapaaehtoisena puhelinpäivystäjänä kuuntelijaa tarvitseville (koulutus ja "työyhteisö" tulee mukana).

Ihan vaan heitän joitakin ajatuksia. 

Vierailija
2/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Halua vaan, se on halpaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos olet tosi sairas, on sinulla ikävä osa. Olet kuitenkin riittävä itsenäsi ja voit ehkä tehdä jotain, mistä saat tyydytystä. Mitä se voisi olla? Osaatko kirjoittaa tarinoita, joita joku haluaisi lukea? Voisitko toimia vapaaehtoisena puhelinpäivystäjänä kuuntelijaa tarvitseville (koulutus ja "työyhteisö" tulee mukana).

Ihan vaan heitän joitakin ajatuksia. 

Tuntuu, että en saa mitään yhteyttä enää ulkomaailmaan. Olisi ihanaa olla (ollut) sellainen, joka opiskelee toisten kanssa ja sen jälkeen toimii tärkeänä osana jotain työyhteisöä. Totta kai jotain voi tehdä, vaikkei voikaan olla normaali, mutta ei se ole sama vähän yrittää ja vähän osallistua. Ja jotenkin minulla on takki ihan tyhjä enkä edes tiedä, mitä voin osata ja haluta. Ap

4/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet tärkeä, vaikket olisikaan energinen ja työkykyinen. Ja jos haluat tähdä jotain tärkeää, tee sitä käytössäsi olevien voimien ja kykyjen mukaan. Ei keneltäkään enempää voi odottakaan.

Vierailija
5/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet tosi sairas, on sinulla ikävä osa. Olet kuitenkin riittävä itsenäsi ja voit ehkä tehdä jotain, mistä saat tyydytystä. Mitä se voisi olla? Osaatko kirjoittaa tarinoita, joita joku haluaisi lukea? Voisitko toimia vapaaehtoisena puhelinpäivystäjänä kuuntelijaa tarvitseville (koulutus ja "työyhteisö" tulee mukana).

Ihan vaan heitän joitakin ajatuksia. 

Tuntuu, että en saa mitään yhteyttä enää ulkomaailmaan. Olisi ihanaa olla (ollut) sellainen, joka opiskelee toisten kanssa ja sen jälkeen toimii tärkeänä osana jotain työyhteisöä. Totta kai jotain voi tehdä, vaikkei voikaan olla normaali, mutta ei se ole sama vähän yrittää ja vähän osallistua. Ja jotenkin minulla on takki ihan tyhjä enkä edes tiedä, mitä voin osata ja haluta. Ap

Ei se työssä olevallakaan ole helppoa. Kaikki eivät ole lääkäreitä, palomiehiä, sairaanhoitajia tai opettajia. On paljon niitä, joiden työtä ylenkatsotaan, vaikka joka aamu on raahustettava vihaamaansa hommaan. Palkkakin on monella sama, kuin tukia saisi. Koitahan jaksella : )

Vierailija
6/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, että olet työssä ei tee susta tärkeetä. Se millainen olet ihmisenä ja miten elät itsellesi ja läheisille se tekee susta tärkeen. Tee elämästäsi tärkeää itsellesi ja läheisille. Ole tärkeä tärkeille ihmisille. Työ ei tee susta tärkeää, ainoastaan työ on sulle tärkeä, että saa toimeentulon ja tulosta, mutta työpaikka ja työntekijät pärjäävät ilman suakin eli et ole työelämässä korvaamattoman tärkeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun elää sellaista elämänvaihetta että energiat on imetty todella vähiin. Jaksaa vain käydä työssä, mutta muuta sen jälkeen niin jaksa "tehdä elämästään" mitenkään tärkeää itselle ja toisille. Vapaa-aika menee nukkumiseen ja kirjojen lukemiseen ja sarjojen katsomiseen. Kaunis ilmakin latistaa mielen kun tulee se tunne että "pitäisi" hyödyntää kaunis ilma ja mennä ulos.

Aika pitkällehän tämä on sitä mitä ihminen itse kokee päänsä sisällä. Kun on paremmat vuodet, sitä osaa iloita pienestäkin koska sitä vain yksinkertaisesti on onnellinen. Ihmisen elämä havoin kuitenkaan kulkee niin tasaisesti että jaksaisi aina ylläpitää esim. kuntoaan, kytätä tekemisiään ja syömisiään ja liikkumisiaan. Ei yksinkertaiseksi jaksa.

Itse pohdin eilen myös sitä, että seurakunnassa olen kuullut opetusta Jeesuksen opetuslapsista. Hänellä oli se suuri perässä kulkeva joukko, sitten oli se 12 joukko jota hän tiiviimmin opetti. Sen lisäksi hän toisinaan otti mukaansa vain 3 joiden kanssa jakoi erityisiä kokemuksiaan. Kun elää tätä vaihetta elämässä, jolloin kaikki on "vain harmaata turhaa mössöä" niin tuntuu ettei ole erityinen edes omalle Luojalleen vaan on "sitä suurtaa ja turhaa perususkovien massaa", jotka eivät tee elämässään mitään hienoa. Kunhan syövät leipää ja tekevät siitä paskaa. Että näin.

Ehkä huominen on parempi? Ehkä ensiviikolla on energiaa mennä ulos? Ehkä ensikuussa taas voi nauraa ja iloita? Niin se menee - vähän turhan monella suomalaisella.

N43

Vierailija
8/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suuri osa ihmisen kärsimyksestä johtuu siitä, ettei hyväksytä tosiasioita, vaan yritetään muuttaa niitä tai ajatuksissa kapinoidaan olemassa olevaa vastaan. Totuus tekee vapaaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun elää sellaista elämänvaihetta että energiat on imetty todella vähiin. Jaksaa vain käydä työssä, mutta muuta sen jälkeen niin jaksa "tehdä elämästään" mitenkään tärkeää itselle ja toisille. Vapaa-aika menee nukkumiseen ja kirjojen lukemiseen ja sarjojen katsomiseen. Kaunis ilmakin latistaa mielen kun tulee se tunne että "pitäisi" hyödyntää kaunis ilma ja mennä ulos.

Aika pitkällehän tämä on sitä mitä ihminen itse kokee päänsä sisällä. Kun on paremmat vuodet, sitä osaa iloita pienestäkin koska sitä vain yksinkertaisesti on onnellinen. Ihmisen elämä havoin kuitenkaan kulkee niin tasaisesti että jaksaisi aina ylläpitää esim. kuntoaan, kytätä tekemisiään ja syömisiään ja liikkumisiaan. Ei yksinkertaiseksi jaksa.

Itse pohdin eilen myös sitä, että seurakunnassa olen kuullut opetusta Jeesuksen opetuslapsista. Hänellä oli se suuri perässä kulkeva joukko, sitten oli se 12 joukko jota hän tiiviimmin opetti. Sen lisäksi hän toisinaan otti mukaansa vain 3 joiden kanssa jakoi erityisiä kokemuksiaan. Kun elää tätä vaihetta elämässä, jolloin kaikki on "vain harmaata turhaa mössöä" niin tuntuu ettei ole erityinen edes omalle Luojalleen vaan on "sitä suurtaa ja turhaa perususkovien massaa", jotka eivät tee elämässään mitään hienoa. Kunhan syövät leipää ja tekevät siitä paskaa. Että näin.

Ehkä huominen on parempi? Ehkä ensiviikolla on energiaa mennä ulos? Ehkä ensikuussa taas voi nauraa ja iloita? Niin se menee - vähän turhan monella suomalaisella.

N43

Silloinhan on sinulle elämässä tärkeintä työ. Ihminen asettaa elämässään prioriteetit ja toimii sekä suuntaa energiansa sen mukaisesti. Työ ja työnantaja tosin ei koe sinua tärkeäksi, koska työsi voi tehdä joku muukin.

Vierailija
10/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet tosi sairas, on sinulla ikävä osa. Olet kuitenkin riittävä itsenäsi ja voit ehkä tehdä jotain, mistä saat tyydytystä. Mitä se voisi olla? Osaatko kirjoittaa tarinoita, joita joku haluaisi lukea? Voisitko toimia vapaaehtoisena puhelinpäivystäjänä kuuntelijaa tarvitseville (koulutus ja "työyhteisö" tulee mukana).

Ihan vaan heitän joitakin ajatuksia. 

Tuntuu, että en saa mitään yhteyttä enää ulkomaailmaan. Olisi ihanaa olla (ollut) sellainen, joka opiskelee toisten kanssa ja sen jälkeen toimii tärkeänä osana jotain työyhteisöä. Totta kai jotain voi tehdä, vaikkei voikaan olla normaali, mutta ei se ole sama vähän yrittää ja vähän osallistua. Ja jotenkin minulla on takki ihan tyhjä enkä edes tiedä, mitä voin osata ja haluta. Ap

Ei se työssä olevallakaan ole helppoa. Kaikki eivät ole lääkäreitä, palomiehiä, sairaanhoitajia tai opettajia. On paljon niitä, joiden työtä ylenkatsotaan, vaikka joka aamu on raahustettava vihaamaansa hommaan. Palkkakin on monella sama, kuin tukia saisi. Koitahan jaksella : )

Kyllä mä ainakin kunnioitan ja sympatiseeraan "tylsissäkin" ammateissa olevia jos se sinua lohduttaa. Joskus oon bussilla kulkiessa miettinyt, että hirveä vastuu kuskilla ja joutunut herään ehkä ihan h..tin aikaisin tätä varten! Lähikaupan myyjistäkin mulla on omia suosikkeja, vaikka kaikki ne on mukavia. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kukaan ei ole tässä maailmassa tärkeä. Jokainen on korvattavissa, myös presidentit ja kuninkaat. Joillain vaan on suuruudenhullu illuusio korvaamattomuudesta, mutta se on harhaa. Ihmisiä syntyy ja kuolee joka päivä, muurahaisia tulee ja menee.

Vierailija
12/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun elää sellaista elämänvaihetta että energiat on imetty todella vähiin. Jaksaa vain käydä työssä, mutta muuta sen jälkeen niin jaksa "tehdä elämästään" mitenkään tärkeää itselle ja toisille. Vapaa-aika menee nukkumiseen ja kirjojen lukemiseen ja sarjojen katsomiseen. Kaunis ilmakin latistaa mielen kun tulee se tunne että "pitäisi" hyödyntää kaunis ilma ja mennä ulos.

Aika pitkällehän tämä on sitä mitä ihminen itse kokee päänsä sisällä. Kun on paremmat vuodet, sitä osaa iloita pienestäkin koska sitä vain yksinkertaisesti on onnellinen. Ihmisen elämä havoin kuitenkaan kulkee niin tasaisesti että jaksaisi aina ylläpitää esim. kuntoaan, kytätä tekemisiään ja syömisiään ja liikkumisiaan. Ei yksinkertaiseksi jaksa.

Itse pohdin eilen myös sitä, että seurakunnassa olen kuullut opetusta Jeesuksen opetuslapsista. Hänellä oli se suuri perässä kulkeva joukko, sitten oli se 12 joukko jota hän tiiviimmin opetti. Sen lisäksi hän toisinaan otti mukaansa vain 3 joiden kanssa jakoi erityisiä kokemuksiaan. Kun elää tätä vaihetta elämässä, jolloin kaikki on "vain harmaata turhaa mössöä" niin tuntuu ettei ole erityinen edes omalle Luojalleen vaan on "sitä suurtaa ja turhaa perususkovien massaa", jotka eivät tee elämässään mitään hienoa. Kunhan syövät leipää ja tekevät siitä paskaa. Että näin.

Ehkä huominen on parempi? Ehkä ensiviikolla on energiaa mennä ulos? Ehkä ensikuussa taas voi nauraa ja iloita? Niin se menee - vähän turhan monella suomalaisella.

N43

Mitäpä jos tekisit itsellesi tavoitekartan? Mieti mitä haluat muuttaa elämässäsi, mikä on tilanne vaikka viiden vuoden päästä? Kirjoita ylös ja leikkele vaikka lehdistä kuvia ja tee itsellesi haavekartta. Laita se jonnekkin näkyvään paikkaan, niin, että et unohda sitä ja voit aina palata katselemaan sitä. Alat pikkuhiljaa tehdä muutoksia tavotteidesi suuntaan. Välillä saattaa tulla isojakin harppauksin, ja toisinaan takapakkia, sekin kuuluu asiaan. Kun on tavotteita, ei vain ajelehdi paikallaan ja elämäkin saa uutta tarkoitusta, ja sisältöä. Ajatus on energiaa, kannattaa keskittää se. :)

Eikä kannata pelätä tai vähätellä unelmiensa suhteen. Jumalalle mikään ei ole liian suurta. 

Nuo kolme opetuslasta olivat ehkä valmiimpia Jeesuksen opetuksille, kuin loput yhdeksän, mutta eivät varmasti sen rakkaampia kuin kukaan muukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

kukapa ei

Vierailija
14/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se, että olet työssä ei tee susta tärkeetä. Se millainen olet ihmisenä ja miten elät itsellesi ja läheisille se tekee susta tärkeen. Tee elämästäsi tärkeää itsellesi ja läheisille. Ole tärkeä tärkeille ihmisille. Työ ei tee susta tärkeää, ainoastaan työ on sulle tärkeä, että saa toimeentulon ja tulosta, mutta työpaikka ja työntekijät pärjäävät ilman suakin eli et ole työelämässä korvaamattoman tärkeä.

Mitä jos ei ole läheisiä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
22.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vapaaehtoistyö on arvokasta työtä. Sinulla tuntuu olevan ainakin yksi kyky, empatiankyky. Sillä on käyttöä, sillä hyvää kuulijaa ja tukijaa tarvitaan aina. Sinut tekee hyväksi se, että tiedät miltä avun tarvitsijasta tuntuu. Hakeudu siis hyväntekeväisyystyöhön. Vapaaehtoisista on kova pula.