Teettekö lapsia vaikka ette olisi vakinaisessa työpaikassa?
Ihmettelen aina näitä "meillä on 5 lasta, minä kotona hoitamassa lapsia ja mieskin työttömänä" vastauksia keskusteluissa..
Eikö se hirvitä että teet lapsen, esim. määräaikainen työsopimuksesi loppuu eikä kukaan halua palkata sinua koska tietävät että sinulla on lapsia ja se voi vaikeuttaa työntekoasi.. Ja jos teillä on mies joka on työttömänä niin miksi hän on?
Olen haaveillut lapsesta jo muutaman vuoden ja nyt vihdoin sain vakinaisen työpaikan mihin sitten palata lapsen syntymän jälkeen. Eli eikun yrittämään! :)
Kommentit (50)
Voihan pätkä. Minä oon ihan vakipätkätyöläinen, kun opetan työväenopistossa tuntiopettajana ja pitkät kesät oon kortistossa satunnaisia kesäkursseja lukuunottamatta.
Työttömänä saa myös ansiosidonnaista, jos painaa kunnolla duunia, niin ei työttömänä tarvise yhteiskunnan tukia tai naapureilta lainata.
Sepä se vasta ois, jos en tämän takia lapsia voisi tehdä. Mun ala on tällaista aikuisopetusta ja ainoa paikka työllistyä tällä paikkakunnalla on opisto. Ja olen jopa ihan tyytyväinen tilanteeseeni. Kesätyöttömällä on aikaa kodille ja lapsille.
Voihan pätkä. Minä oon ihan vakipätkätyöläinen, kun opetan työväenopistossa tuntiopettajana ja pitkät kesät oon kortistossa satunnaisia kesäkursseja lukuunottamatta.
Työttömänä saa myös ansiosidonnaista, jos painaa kunnolla duunia, niin ei työttömänä tarvise yhteiskunnan tukia tai naapureilta lainata.
Sepä se vasta ois, jos en tämän takia lapsia voisi tehdä. Mun ala on tällaista aikuisopetusta ja ainoa paikka työllistyä tällä paikkakunnalla on opisto. Ja olen jopa ihan tyytyväinen tilanteeseeni. Kesätyöttömällä on aikaa kodille ja lapsille.
Mikään ei ole masentavampaa kuin vakituinen työpaikka, jossa ei enää viihdy. Mieluummin jää välillä muutamaksi kuukaudeksi työttömäksi pätkätöiden välillä kuin tekee vastenmielistä työtä hamaan hautaan asti. Joillain aloilla pätkätyöt on niin normaali asia, ettei ole pelkoa siitä, ettei pätkän perään saisi halutessaan toisen ja kolmannenkin pätkän. Pätkätöissä työmotivaatiokin säilyy paremmin, kun tietää, että jos haluaa töitä myös jatkossa, niin täytyy skarpata. Ei voi lässähtää niin kuin vakituiset duunarit.
Mä sain ekan lapsen kun valmistuin yliopistosta 27-vuotiaana. Toinen syntyi heti perään ja olin lasten kanssa kotona 3,5 vuotta. Sen jälkeen työnhaku vähän hirvitti mutta löysin kuitenkin oman alani töitä noin 8kk työttömyyden jälkeen. Olin töissä kolme vuotta ja sain kolmannen lapseni määräaikaisessa työsuhteessa. Ei hirvittänyt, koska ajattelin, että saan varmasti töitä jossain vaiheessa kun haluan. Kun äitiysloma oli ohi. sain ensimmäisen työpaikan, jota hain ja joka oli vakituinen. Ei ole kaduttanut hetkeäkään. Jos olisin odotellut vakityöpaikkaa olisin ollut paljon vanhempi kun olisin saanut lapsia. Lisäksi mulla on sellainen fiilis, että työnhaussa on tällä hetkellä vaan etu, että lapset on tehty.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 13:33"]
Böö mä pelottelen sua lisää! Minä ja mies ollaan molemmat opiskelijoita ja meillä on lapsi! Eikä ees vahinko!
[/quote]
Sama meillä, paitsi kaks lasta! Voi ei!
Sossuporukka tekee ..yleensä työttömänä ja suunnitelmissa ei edes ole työllistyminen. Siellähän vällyjen alla on aikaa siittää verkonmaksajille lisää elätettäviä. :(
Aikaisemmin katsottiin kieroon, kun teki, mutta nykysakki ei ajattele, vaan kuvittelevat, että kyllä veronmaksajat elättävät jokaisen rakkauden hedelmän. :(
Sanonpa vaan, että ei kiinnostaisi.
49, onko lukutaidossasi vikaa? Ei lapsen elatus vaadi vakituista työpaikkaa vaan työpaikan. Ja vakituisen työpaikan voi menettää koska tahansa nykyaikana.
tietenkin tehdään. kyllä työtä saa vaikka olisikin lapsia. nainen nyt voi saada lapsia tietyssä iässäö milloin ain.
Minua ei hirvittänyt ja hyvä niin, koska jälkikäteen voin sanoa, että oli viisasta saada se lapsi.Mä en tee lapsia, mä saan lahjoja Luojalta.
Olin määräaikaisessa palveluammatissa, josta oli potku-uhka päällä koko ajan. 3 kk määräaikaispätkiä viiden vuoden ajan. Tapasin elämäni miehen, tulin miltei oitis raskaaksi (keskenmeno), jatkettiin yritystä, 10 kk päästä naimisissa. No ennen kesälomia pomo kutsui sitten huoneeseensa ja kertoi, ettei kaikkien määräaikaisuuksia enää syksyllä jatketa. Aloin etsiä ennen häitä työpaikkaa, uuteen määräaikaiseen koulutustani vastaavaan työhön. Oli vielä helvetin vaikeata saada töitä, kun olin 28 v. nainen ja lapseton, potentiaalinen äitiyslomariski ( ja ihan syystäkin...).
Sain kuitenkin vuorotteluvapaan sijaisuuden omalta alaltani. Riemukseni totesin olevani raskaana yli vuoden yrittämisen jälkeen. Jäin sieltä sitten raskaana äitiyslomalle suositusten kera, ja kas kummaa, kun aloin raivolla etsiä vakitöitä lapseni ollessa 8 kk ja kerroin mieheni jäävän vanhempain- ja hoitovapaalle, sain samalla viikolla kolme erinomaista vakityötarjousta ja piti oikein valita!
En ole katunut! Jos olisin odotellut oikeaa hetkeä ja oikeaa työtä, olisin ehkä lapseton nainen. Nimittäin:
Tätä avioliittoa on kestänyt 14 vuotta ilman ehkäisyä, tuloksena vain kaksi elävää lasta ja kaksi keskenmenoa. Mulla on laiskat munasarjat. Mulla olisi paras osa elämästäni jäänyt kokematta, jos olisin ollut liian varovainen!