Aiotko seuraavassa elämässäsi hankkia lapsia?

On, kaksi. Seuraavaa elämää ei ole.

Ei ole eikä tule tässä elämässä. Seuraavassa teen ainakin seitsemän lasta.

Tässä elämässä kolme aikuista lasta, joten seuraavan elämän aion pyhittää itselleni (mies kuollut) ja ikääkin jo 50, joten menee sinne isoäitiyden puolelle..

en en en ja ei.

Kaksi lasta ja "seuraavan elämän" vietän ikuisuudessa, tuskin siellä enää lapsia tehdään, mistä minä voin tietää. 

Ja ennen kuin uskontoallergiset tulee vänkäämään, niin kyllä, uskon Taivaaseen, mutta voin olla väärässäkin, voi olla että eläma ja tietoisuus vaan loppuu kuolemaan ja thats it. No mitään en ole tässä elämässä kuitenkaan uskoni takia menettänyt, joten en häviä mitään jos olenkin väärässä.

Ja jos asia onkin niin, että sielu vaeltaa ja seuraava elämä on täällä maan päällä, niin... No, riippuu siitä, mihin aikaan ja maailmaan syntyisin. Olisiko minulla vaihtoehtoja, minkälaisen kasvatuksen olisin saanut, mikä on ympäröivä maailma ja sen realiteetit, yhteisö, normit. Eli mistä voisin tietää?

Mikä on "seuraava elämä"?

Puhun "entisestä elämästäni" kun tarkoitan jotain aiempaa elämänvaihettani.

Minulla on 5 lasta.

"Seuraava elämäni" on aika, kun heistä nuorinkin on itsenäinen.

Sitä seuraava elämä on sitten eläkeikä.

Ellei kohtalo järjestä jotain mullistusta, joka heittää minut seuraavaan elämänvaiheeseen yllättäen.

Lapsia ei vielä ole, enkä tee.

Seuraavassa elämässä tuotan paljon pikku matoja.

Putkiaivoisia kakaroitä kyllä.

Haluan seuraavassa monta lasta. Olen jo suunnitellut kaiken.

Seuraavan elämän, jos ajatellaan uudestisyntymää, omistan itselleni ja jätän lapset laittamatta. Niin paljon kuin omat lapseni ovat elämäni ihanin ja tärkein juttu, niin on niissä työtäkin ollut. Ens kerralla voisin kokeilla jotain muuta ja olla vaikka se epäsovinnainen boheemi täti, joka reissaa reppuselässä maailman ympäri ja asuu naiskommuunissa vanhassa Jugend-talossa Helsingin keskustassa.

Opiskelisin raivokkaasti saadakseni rahakkaan ammatin, sijoittaisin ja säästäisin hulluna rahaa, että voisin viimeistään 40-vuotiaana jäädä vapaarouvaksi. Miestä en ottaisi kuin hurvitteluun tai max sydänvikaisen 70v miljonäärin bisnesajatuksella.

Toivottavasti vaan synnyn sellaiselle vuosisadalle ja sellaiseen maahan, jossa naisella on vapaus tällaisista asioista päättää: opiskelusta, työstä, lapsista ja avioliitosta. Tai sitten syntyä mieheksi.

Joo. Sovin, että hankin lapset sellaisen miehen kanssa, joka ottaa lapsista vähintään yhtä suuren vastuun kuin minä ja joka on sekä henkisesti että fyysisesti minulle täydellisen yhteensopiva.

On neljä, toivon viittä tai kuutta, mutten jäisi suremaan jos enää tulisi, on jo kuitenkin nämä neljä.

Seuraavassa elämässä haluaisin samat lapset ja miehen.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Sovin, että hankin lapset sellaisen miehen kanssa, joka ottaa lapsista vähintään yhtä suuren vastuun kuin minä ja joka on sekä henkisesti että fyysisesti minulle täydellisen yhteensopiva.

Tämä. Lapsia voin tehdä mutta hankalaa, epävakaata ja lapsellista miestä en enää koskaan ota, en missään elämässä. Nyt on yksi ihana lapsi ja yksi hankala mies.

Teen lapset vasta siellä, jos mahdollista edes siellä. Nyt taidan hypätä raiteille parin vuoden sisällä.