Mitä voi tehdä työttämyydestä johtuvalle masennukselle?
muuten asiat ovat kunnossa, mutta työttömyydelle en mitään voi. Mutta mitä se auttaisi mennä mihinkään terapiaan, psykologikin minulle hoki "kyllä niitä töitä vielä löytyy" pari vuotta sitten.. Koen, että tilanteeni nyt on mikä on, ja siihen ei ajatusvoima auta. Lääkkeitäkään en koe tarvitsevani kun ei tarvitse suoriutua työpäivästä tai oikeastaan mistään, eli masennus ei "haittaa" olemistani.
Kommentit (16)
alat harrastamaan jotain säännöllisesti ja alat tekemään vapaaehtoistyötä.
Itsellä oli luppoaikaa yhdessä välissä ja päätin käyttää ajan hyödyksi laittamalla fysiikkani viimeisen päälle kuntoon. On myös sitten työssä parempi ja houkuttelevampi kuin läskit kolleegat. Onnea matkaan.
t. KTM
Harrastukset auttavat. Elämässä on muutakin sisältöä kun työ. Jos ei kerran työtä saa, pitää oppia olemaan ilman.
Opiskele uusi ammatti joka työllistää.
Ajattele miten paljon masentaisi tympeät työkaverit ja määräilevä pomo sejä krooninen oman ajan puute.
Kun työttömyydelle ei voi mitään, täytyy keksiä jotain muuta tekemistä.
Ei varmaan lohduta sinua, mutta tosi moni koulutettu hyväkin tyyppi on nyt kortistossa.
Minäkin masentunut työttömyyden takia. Olen ollut jo 1,5v työttömänä. Mitään kursseja ei olla koskaan tarjottu työkkäristä. Työharjoittelussa olin 6kk, mutta se ei johtanut työllistymiseen koska työpaikalla ei ollut resursseja palkata, noh sain kuitenkin todella hyvän työtodistuksen.
Uuteen työharjoitteluun tuskin menen koska pitkien välimatkojen takia ja lastenhoitokulujen jälkeen jää liian vähän rahaa elämiseen.
Jos kerran olet työkkärin kirjoissa ollut jo useamman vuoden, kai sinulle on tarjottu työllisyystöpikkoja ja / tai työllisyyskrsseja? Noista suosittelen noita työpaikkoja ja niiden haastatteluihin paneutumista, kurssit ei suurimmalta osin niin häävejä ole.
Pääsisit vaikka vain puoleksi vuodeksi töihin ja siitä mahdollisesti eteenpäin. Minulle kävi näin ja niin voi käydä sinulle myös! Älä toivoasi heitä, aina meistä joku onnistuukin ja seuraava voit olla sinä!
Oleellista on hankkia tekemistä itselleen. Jos vaan oleilee kotona, se passivoi mikä ajan mittaan alkaa masentamaan.
Hanki itsellesi vapaaehtoistyötä/mene työkkärin kautta johonkin työarjoitteluun. Valitse paikka sen mukaan mikä sinua kiinnostaa, niin työ on mielekästä. Mieti sellainen työ mikä antaa myös sinulle itsellesi jotain, suosi valinnassa esim. yhdistyksiä joilla usein pulaa rahasta --> osaavat arvostaa saamaansa työpanosta.
Ja noita paikkoja on paljon, on vanhusten, lasten, mielenterveyskuntoutujien ym. ryhmien parissa olevaa toimintaa, samoin eläinkoteja esim. hylätyille kissoille, myös amnesty, seta, seurakunnat ym. vastaavat järjestöt jne.
Näinhän se on. Olen enemmän tylsistynyt, siis en ole missään masennukselle tyypillisissä ajatuskuvioissa (mihin keskustelusta olisi apua). Ongelmani tuntuu olevan vain käytännön tasolla. Eli siihen auttaisi tuo toiminta.
Minäkin rohkaisisin etsimään jotain hyödyllistä tekemistä. Mieti, mitä osaat ja sitten etsi keino mitä kautta voisit hyödyttää tätä yhteiskuntaa ja tuntea itsesi tärkeäksi. Olen itse samassa tilanteessa, eli töitä etsimässä ja jos ei niitä löydy niin etsin kyllä jonkun muun keinon, jolla voin hyödyntää saamaani koulutusta. Menen vaikka työväenopistoon vetämään kursseja, jos ei muu auta :-)
Yrityksillä on visio, missio ja arvot. Minusta tätä ajattelutapaa voisi soveltaa ihmisiinkin. Sinä voisit miettiä mikä on se oma visiosi ja missiosi ja minkälaisilla arvoilla haluat niitä toteuttaa. Ja sitten vain keksit, miten pääset toteuttamaan niitä - maksettiin siitä sinulle tai ei :-)
En edes pidä itseäni mitenkään huonompana tyyppinä, paitsi hetkittäin tunnen turhuuden tunnetta.
Minulla on yksi harrastus, johon voisin alkaa panostaa enemmän ja ehkä perustaa jonkun "kerhon" sen ympärille. Olen siirtänyt sitä työn toivossa, ja onhan työnhakuunkin mennyt hirveästi aikaa (hukkaan).
ap